Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Palaamme valtuuston maanantaina palauttamaan Keilaniemen kattamiseen. Nyt asia on perusteellisemmin valmisteltu ja valmis ja valtuusto pitää varta vasten tätä asiaa varten ylimääräisen kokouksen 21.12.
Merkityksellisiä päätöksiä ovat myös virkavalinnat tekniseen ja ympäristötoimeen.
Ja lisäksi luvassa lienee ainakin parkkipaikkakeskustelua kahdenkin valtuustoaloitteen tiimoilta.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan Länsimetron tilannekatsaus. Helsingin hallinto-oikeus on jättänyt osin tutkimatta ja muuten hylännyt kokonaan Länsimetron jatketta koskeneet neljä kunnallisvalitusta. Valittajina joukko yksityishenkilöitä sekä valtuutettu Kurt Byman (sit.).
Lisäksi kaupunginhallitukselle tuodaan tiedoksi sopimusten tekemisen ja hallinnan yleisohje, joka on kaupunginjohtajan käynnistämän sopimusriskien hallinnan projektin tuotos. Ohjeet viedään käytäntöön kevään 2016 aikana tiedottamalla ja kouluttamalla henkilöstöä. Lisäksi asian kiteyttämiseksi on laadittu diasarja koulutus- ja itseopiskelukäyttöön, joka löytyy myös esityslistan liitteenä.
Hyvä ja tarkka ohjeistus. Olennaista on se, että on selkeät päätökset kenen toimivaltaan minkäkinlaisten sopimusten tekeminen kuuluu. Sitä ei näissä ohjeissa linjata.
– Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Vihreiden Hanna Kalanne eroaa, tilalle Johanna Karimäki. Hienoa että saadaan kansanedustaja tärkeään tehtävään.
– Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen (Kv-asia)
Espoon turvallisuusohjelman 2016 – 2017 tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Turvallisuusohjelmassa on kuvattu turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia.
Valtuusto hyväksyi edellisen Espoon turvallisuusohjelman 15.8.2011. Turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien 2014 -15 aikana. Tilastopäivitysten yhteydessä on uudistettu poliisin tilastopaketti ja lisätty mukaan katuturvallisuusindeksi sekä otettu käyttöön kuusikkokuntavertailu.
mm. asukaskyselyyn perustuen ohjelman osa-alueiksi on valittu:
– asuinalueiden ja keskusten turvallisuus
– lasten ja nuorten turvallisuus
– päihteet
– väkivalta
– väestöryhmien väliset suhteet
– koti ja vapaa-ajan sekä palotapaturmat
– liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus
Rikoslakirikosten, vammautumisten ja onnettomuuksien tilastojen valossa Espoo on turvallinen kaupunki vertailtaessa sitä muihin suuriin kaupunkeihin. Turvallisuuden tunteen osalta Espoo on suurten kaupunkien kärkikastia.
Turvallisuusohjelman toteutuksen seuranta tapahtuu osana kaupungin normaalia suunnittelu ja seurantaprosessia. Toimenpiteiden toteutusta valvoo kaupungin turvallisuusstrategian johtoryhmä.
– Paikkajakotoimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Kokoomuksen paikka.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2016
Perustetaan vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät uudet virat ja toimet ja hyväksytään virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset. Esitys koskee yhteensä 149 uuden viran ja toimen perustamista ja virkoja ja toimia koskevia muutoksia on yhteensä 110. Esitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2016 ovat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa ja vuositasolla 6,1 miljoonaa euroa.
Uudet virkoja ja toimia tulee eniten opetukseen ja varhaiskasvatukseen (98 kpl). Uusista toimista osa tulee palveluliiketoimen tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi siirtyville. Sosiaali- ja terveystoimen esityksistä osa on vaihtoehtokustannuksia ostopalveluille. Virkoja ja toimia koskevista muutoksista noin puolet on sosiaali- ja terveystoimen perhe- ja sosiaalipalvelujen tehtävärakenteen yhdenmukaistamiseen liittyviä muutoksia.
– Liiketoiminnan siirto Espoo Catering Oy:lle ja apporttisopimuksen hyväksyminen
Espoon kaupunki siirtää Espoo Catering -liikelaitoksen omatuotantoon liittyvän liiketoiminnan kokonaisuudessaan perustetulle yhtiölle. Kaupungille jää ostopalveluna kaupungin ulkopuolelta hankittavat ruokapalvelut.
Hallitukseen ehdotetaan valittavaksi:
Johanna Horsma (Kok.), puheenjohtaja
Päivi Salli (Vihr.)
Jukka Vilske (SDP)
Seppo Huhta (PerusS)
liiketoimintajohtaja (Mauri Suuperko)
rahoitusjohtaja (Ari Konttas)
lakiasiainjohtaja (Timo Kuismin)
Tämä käsiteltiin jo konsernijaostossa. Siellä Vihreiden Saara Hyrkkö teki seuraavan esityksen:
”Konsernijaosto toteaa, että kaupungin tahtotila on, että yhtiön henkilöstön työehdot vastaavat kokonaisuutena tarkasteltuna vähintään Avaintyönantajien työehtosopimuksen ehtoja.”
Esitys hävisi äänin 5-3, 1 tyhjä, sd ja vas kannattivat, ps äänesti tyhjää. Tämä lienee linjakasta uusia kaupunginhallituksessa.
– Kaupungin omaisuuden siirto Tilakeskus-liikelaitokselle sekä määrärahan siirto omaisuuslajilta toiselle
Kaupungin tilojen omistusta siirretään Tilakeskukselle aiempien linjausten mukaisesti. Siirron kohteena ovat Suurpellon päiväkotirakennus, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen ja Asunto Oy Espoon Klariksentie 2:n kaupungin osakeomistukset sekä Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen peruskaupungin koko osakekanta.
Tämä on järkevää tilojen hallinnan keskittämistä. Melkoinen yhtiöviidakko meillä kiinteistöjen hallinnassa on.
– Selvitys vuoden 2014 tilintarkastusmuistion havaintoihin
Tilintarkastajien havainnot koskivat hakematta jäänyttä valtionavustusta, hankintojen, sopimusten ja ja menojen valvontajärjestelmää sekä talousarvion tuloarvioiden oikeellisuutta.
Vastauksissa todetaan mm. seuraavaa:
Avustushakemusasioissa prosesseja ja vastuita on selkiytetty ja ohjeistusta parannettu niin Tilakeskuksessa kuin toimialoilla.
Hankintojen osalta sisäistä valvontaa on kehitetty osana tilaaja-tuottajamallin purkua ja hankinnat on päätetty keskittää konsernipalveluihin muodostettavaan Hankintakeskukseen. Muutoksilla tavoitellaan mm. hankintojen ja sopimusten entistä parempaa avoimuutta ja hallittavuutta sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteen siirtämistä ennakoivampaan suuntaan.
Talousarvion tuloarvioiden osalta todetaan, että suurin osa kaupungin ulkoisista toimintatuloista on hyvin ennakoitavissa. Vaikeammin arvioitavat tulot liittyvät saataviin avustuksiin sekä maanmyynnin tuloihin, joiden kertyminen on riippuvainen kysynnästä ja suhdanteista.
– Valtuustoaloite Espoon pysäköintistrategian käsittelystä (Kv-asia)
Seppo Huhdan (ps) aloite, jossa todetaan, että Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on 25.2.2015 käsitellyt ja päättänyt asian ”Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma” osittain kaupunginhallitukselle kuuluvana asiana ja ehdottanut elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että pysäköinnin kehittämisohjelman mukaisia toimia aletaan edistää. Kuitenkaan jaosto eikä kaupunginhallitus ole saanut asiaa käsiteltäväkseen.
Ja ehdotetaan, että kaupunginhallitus valmistelisi Espoon pysäköintistrategian ja toisi sen valtuuston päätettäväksi.
Vastauksessa todetaan, että kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto hyväksyi maaliskuussa 2014 pysäköinnin tavoitteet, joiden pohjalta on valmisteltu pysäköinnin kehittämisohjelma. Valtuuston vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt pöytäkirjamerkinnät otetaan huomioon laadittaessa pysäköinnin kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelma pysäköinnin periaatteineen tuodaan elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2016. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen helmikuussa 2015.
Useampi valtuutettu on profiloitunut parkkipaikoilla, joten saanemme värikkään keskustelun viimeistään valtuustossa. Vihreissä olemme olleet pääosin tyytyväisiä kaupungin pysäköintipolitiikkaan.
– Valtuustoaloite kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi (Kv-asia)
Ulla Palomäen (kok.) aloite, jossa toivotaan, että kadunvarsipysäköintiä kasvatetaan Espoossa. Aloitteen mukaan tärkeä kulkuväline auto on saatava takaisin Espoon katukuvaan. (En kyllä ole huomannut, että se olisi sieltä minnekkään kadonnut).
Vastauksessa todetaan, että pysäköinnin periaatteiden mukaan asuntojen pysäköintipaikat tulee sijoittaa omalle tontille, keskitettyyn pysäköintilaitokseen tai erilliselle pysäköintitontille. Asemakaavoituksessa asukaspysäköintiä ei tule osoittaa kadunvarsille. Kadunvarsipysäköinti on tarkoitettu yleiseen tilapäiseen käyttöön, kuten asiointiin ja vieraspysäköintiin. Jos jollain alueella tontti- tai laitospysäköinti ei riitä asukkaiden tai työntekijöiden pitkäaikaiseen yli 7 h pysäköinnin tarpeisiin, kadunvarsipysäköinti antaa pienen puskurin tähän tarpeeseen. Yleisellä pysäköinnillä ei tule kuitenkaan paikata alimitoitettua asukaspysäköintiä lähtökohtaisesti, vaan tilanteessa on käytettävä muita keinoja olemassa olevien pysäköintipaikkojen tehostamiseksi.
Edelleen todetaan, että toistaiseksi Espoossa kadunvarsipysäköinti on ilmaista, mutta pysäköinnin maksullisuutta ollaan kehittämässä. Kadunvarsipysäköinnin maksullisuudella halutaan ohjata asukkaat pysäköimään taloyhtiöiden pysäköintialueille ja -laitoksiin vapauttaen paikat lyhytkestoisemmalle vieras- ja asiointipysäköinnille.
Mielestäni vastaus on hyvä ja perusteellinen.
– Espoon kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla tehtäviä töitä koskevien ilmoitusten tarkastamisesta ja töiden valvonnasta sekä em. alueiden käyttämisestä perittävien maksujen tarkistaminen
Uusi taksamalli yhtenäistää teknisessä keskuksessa yleisten alueiden käytöstä perittäviä taksoja ja päivittää taksojen suuruuden vastaamaan nykypäivän kulutasoa. Se myös yhtenäistää pääkaupunkiseudun käytäntöjä ja laskutusperiaatteita sekä pienentää kaupunkien välisiä taksaeroja.
Viimeksi taksoja on tarkistettu 2009. Tämä on hyväksytty teknisessä lautakunnassa yksimielisesti.
– Kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkitekniikan johtajan ja Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtajan valinta
Tilaaja-tuottajamallista luopumisen myötä Espoon kiinteistöpalvelut -liikelaitos (EKI) yhdistetään Tilakeskukseen ja Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitos (EKA) tekniseen keskukseen. Uusien yksiköiden johtajan paikoista on ollut kiinnostuksenosoitusmenettely, jonka perusteella kaupunginhallitus valitsee johtajat. Mikäli henkilöä ei valita tehtävään, johon hän on osoittanut kiinnostusta, tarjoaa työnantaja ko. henkilölle vähintään kahta muuta hänelle soveltuvaa tehtävää.
Kaupunkitekniikan keskukseen kaupunkitekniikan johtajaksi esitetään kaupungininsinööri Harri Tanskaa, joka oli ainoa kiinnostuksensa tehtävään ilmaissut.
Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtajan valinnasta esitetään virkavaalia, koska kiinnostuksensa ilmaisivat Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen ja Tilakeskus-liikelaitoksen toimitusjohtaja Carl Slätis.
Kaupunginhallitus haastattelee virkavaalin hakijat tuntia ennen kokousta.
– Suurpellon jätehuolto Oyn osakkeiden merkintä
Esitys on, että kaupunki merkitsee 62301 kpl Suurpellon jätehuolto Oy:n osakkeita merkintähintaan 1,68 miljoonaa euroa Suurpellon taseyksikköön. Rahoituksesta on valtuusto päättänyt v. 2015 seurantaraportti I:n yhteydessä. Jätteenkeräys on toteutettu imujätejärjestelmällä, jonka piiriin alueen kiinteistöt liittyvät.
Tämä hyväksyttiin kojassa yksimielisesti.
– Kehä I:n parantamisen käynnistäminen Keilaniemessä (kv-asia)
Valtuusto siis palautti tämän asian viime maanantaina uudelleen valmisteltavaksi ja ylimääräinen kokous vain tätä asiaa varten pidetään 21.12. Nyt asiaa on avattu selostuksessa ja liitteissä tarkemmin, jotta valtuutetuilla olisi riittävät tiedot päätöksentekoon.
Myös kaupunginhallitukselle esitetään nyt laajempaa päätösehdotusta, joka tässä kokonaisuudessaan:
Kaupunginhallitus
– toteaa, että Kehä I:n parantamiseen Keilaniemessä on kehitetty suunnitelma, jossa kustannuksia on alennettu merkittävästi vuoden 2012 tilanteesta siten, kuin valtuusto päätti 9.6.2014 ja että Kehä I on nyt mahdollista toteuttaa vaiheittain kaupunginhallituksen 15.6.2015 hyväksymän, valtion kanssa tehdyn tarkistetun aiesopimuksen mukaisesti.
– toteaa, että valtuuston 9.6.2014 edellyttämä vaihtoehto, jossa Kehä I:stä ei tunneloida Keilaniemen kohdalla, vaan rakentaminen sijoitetaan kadun varteen, ei ole mahdollinen, koska se on valtuuston 21.5.2012 hyväksymän lainvoimaisen asemakaavan vastainen ja koska Kehä I:n ja Keilaniementien väliin ei voi kyseisessä tilanteessa kaavoittaa terveellistä ja viihtyisää asuinympäristöä. Melun lisäksi merkittävän terveyshaitan muodostaa ilman laatu, jonka syynä ovat pakokaasut ja katupöly.
– päättää edellyttäen, että valtuusto päättää rakentamiseen ryhtymisestä, että jatkossa hankkeen edistymisestä ja kustannuksista raportoidaan seurantaraportin yhteydessä.
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy, että Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Keilaniemessä voidaan ryhtyä.
Tuo toinen ranskalainen viiva on ongelmallinen. Onhan kadunvarteen rakentaminen mahdollista, mutta se vaatisi kaavamuutoksen ja Kehä I:n muuttamista kaduksi. Selostustekstissä sanotaan, että se ei ole mahdollista, muttei perustella tätä juurikaan. Tätä täytyy muokata tai toinen vaihtoehto on poistaa koko kohta päätösehdotuksesta.
Muutoin kantamme on sama kuin viime käsittelyssä, emme kannata hankkeen toteuttamista tältä pohjalta. Argumentteina liikennejärjestelyjen massiivisuus, kaupunkirakenteen rikkonaisuus ja hankkeen taloudellinen epävarmuus. Asuinrakentamista haluamme Keilaniemeen, mutta näin sitä ei kannata mielestämme toteuttaa.
Ongelma on siis se, että Kehä I on valtion tie ja kaupunki on joutunut suunnittelemaan liikenneratkaisun valtion ehdoilla. Ely-keskus ja liikennevirasto ovat edellyttäneet turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia kalliita ja kaupunkirakenteen kannalta ongelmallisia liikenneratkaisuja, jotta liikenne ei missään olosuhteissa jonoutuisi tunneliin. Turvallisuusmääräyksiä on tiukennettu esimerkiksi Hakamäentien tunnelin rakentamisen jälkeen.
Samaan aikaan valtio on kuitenkin ilmoittanut, ettei se ole valmis osallistumaan investointiin eurollakaan. Koko tiesuunnitelman kustannusarvio on 90 me, josta ensimmäisen vaiheen osuus 46 me. Lisäksi Espoon kustannettavaksi jäisivät tunnelin käyttökulut, jotka ovat noin 0,5 me vuodessa.
Kaupungin kannalta olisi järkevämpää muuttaa Kehä I Keilaniemen kohdalla kaduksi, jolloin liikennesuunnitelmat voitaisiin tehdä kaupunkirakenteen ehdoilla, toki turvallisuudesta tinkimättä. On nurinkurista, että valtio vaatii kaupunkeja sitoutumaan merkittävään asuntorakentamiseen ja tiivistämään asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, mutta samalla edellyttää liikenneratkaisuja, jotka eivät mahdollista tämän tavoitteen optimaalista toteuttamista.