Joululoman tarpeessa selvästi ollaan, kun maanantain kaupunginhallituksen kokouksesta raportointi on viivästynyt. Tässä tiiviisti, esityslista avattuna löytyy täältä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuultiin Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkisen ja HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoksen katsaus Länsimetron tilanteeseen.
HKL tulee toimimaan myös Länsimetron operaattorina, uusia junia hankitaan sitä varten 20 kpl. Automatisointi kariutui ja asiaa puidaan Siemensiä vastaan oikeudesa. Automatisoinnin toteutus siirtyi tämän myötä 2020-luvulle.
Länsimetron liikenne käynnistyy 15.8. 90-metrisillä junilla, vuoroväli tiheimmillään 2,5 min. Näillä eväin kapasiteetti olisi loppumassa nykymatkustajamäärillä 2022. Automatisoinnilla saadaan vuoroväliä lyhennettyä, jolloin kapasiteetti ei ole ongelma.
– Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Meidän Hanna Kalanne eroaa, tilalle Johanna Karimäki.
– Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen (Kv-asia)
Ohjelmaan liittyen virisi maahanmuuttopoliittinen keskustelu, kun Christina Gestrin (rkp) esitti lauseen ”Puututaan rohkeasti myös vähemmistöjen luomaan uhkaan enemmistöjä kohtaan.” poistamista, epämääräisenä ja vähemmistöjä leimaavana. Kannatimme esitystä.
Jouni J. Särkijärvi teki Seppo Huhdan (ps) kannattamana samaan lauseeseen selventävän muutosesityksen, joka kuului: ”Puututaan kasvaneeseen maahanmuuttoon liittyviin turvallisuusuhkiin.”
Ensin äänestettiin muutoksesta, joka hyväksyttiin äänin 8-3, 4 tyhjää. Sen jälkeen äänestettiin muutetun lauseen poistamisesta. Poistoesitys hävisi äänin 8-7 (kok + ps kannattivat lauseen säilyttämistä).
Muilta osin ohjelma ei herättänyt keskustelua.
– Paikkajakotoimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Kokoomuksen paikka, jäi pöydälle.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2016
Hyväksyttiin keskusteluitta yksimielisesti.
– Liiketoiminnan siirto Espoo Catering Oy:lle ja apporttisopimuksen hyväksyminen
Vihreiden Saara Hyrkkö toisti konsernijaostossa tekemänsä esityksen, jota demarit ja vasemmistoliitto kannattivat:
”Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin tahtotila on, että yhtiön henkilöstön työehdot vastaavat kokonaisuutena tarkasteltuna vähintään Avaintyönantajien työehtosopimuksen ehtoja.”
Esitys kaatui Kokoomuksen ja Rkp:n vastustukseen äänin 8-6, 1 poissa (Huhta jääväsi itsensä Cateringin hallituksen jäsenenä).
Työ henkilöstön työehtojen puolesta jatkuu Espoo Cateringin hallituksessa, jossa Vihreitä edustaa Päivi Salli.
– Kaupungin omaisuuden siirto Tilakeskus-liikelaitokselle sekä määrärahan siirto omaisuuslajilta toiselle
Hyväksyttiin yksimielisesti keskusteluitta.
– Selvitys vuoden 2014 tilintarkastusmuistion havaintoihin
Samoin tämä.
– Valtuustoaloite Espoon pysäköintistrategian käsittelystä (Kv-asia)
– Valtuustoaloite kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi (Kv-asia)
Näistä säästettiin keskustelu valtuustoon.
– Espoon kaupungin katu- ja muilla yleisillä alueilla tehtäviä töitä koskevien ilmoitusten tarkastamisesta ja töiden valvonnasta sekä em. alueiden käyttämisestä perittävien maksujen tarkistaminen
Hyväksyttiin yksimielisesti keskusteluitta.
– Kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkitekniikan johtajan ja Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtajan valinta
Valintaprosessi eteni siten, että ennen kokousta kaupunginhallitus haastatteli molemmat hakijat ja ennen päätöksentekoa käytiin vielä luottamushenkilöiden kesken perusteellinen keskustelu valinnasta.
Toimialajohtaja Olli Isotalo teki oman esityksensä kokouksessa ja se oli Maija Lehtinen. Esitin Markku Sistosen kannattamana, että tehtävään valittaisiin Tilakeskus-liikelaitoksen nykyinen toimitusjohtaja Carl Slätis. Valinta suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä ja äänin 10-5 valituksi tuli Maija Lehtinen.
Ehdolla oli kaksi hyvin erilaista johtajaa erilaisella osaamisella. Kannatin Carl Slätistä, koska hän on hankekehityksen ja rakennuttamisen ammattilainen ja hoitanut tehtävää neljän vuoden ajan haastavassa toimintakentässä. Mittavaa korjausvelkaa on taltutettu, sisäilmaongelmia otettu haltuun, hoidettu hätäväistöjä ja kehitetty prosesseja tilakustannusten hillitsemiseksi. Paljon on vielä tehtävää, mutta paljon on saatu aikaankin.
Maija Lehtisestä uusi Tilapalvelut-liikelaitos saa vahvan henkilöstöjohtajan, joka on tehnyt ansiokasta työtä Espoon kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtajana. Onnea ja menestystä hänelle vaativaan tehtävään.
– Suurpellon jätehuolto Oyn osakkeiden merkintä
Hyväksyttiin yksimielisesti keskusteluitta.
– Kehä I:n parantamisen käynnistäminen Keilaniemessä (kv-asia)
Asia oli nyt perusteellisemmin valmisteltu ensi maanantain ylimääräistä valtuuston kokousta varten.
Tein Saara Hyrkön kannattamana esityksen muutosesityksen, että kaupungin hallitus toteaisi, että valtuuston 9.6.2014 edellyttämää vaihtoehtoa, jossa Kehä I:stä ei tunneloida Keilaniemen kohdalla, vaan rakentaminen sijoitetaan kadun varteen, ei ole selvitetty valtuustolle.
Esitys hävisi Kokoomuksen ja Rkp:n äänillä 8-3 (vihreät + Särkijärvi), 3 tyhjää (demarit + Lahtinen), 1 poissa.
Särkijärvi esitti hylkäystä, kuten edellisessäkin käsittelyssä ja kannatin sitä. Hylkäys hävisi selvin numeroin 11-3.
Keskustelu jatkuu valtuustossa, mutta asian läpimeno näyttää melkoisen varmalta.
Ja vielä kerran tiivistetysti miksi Vihreät eivät ole hankkeen takana:
Koska Kehä I on valtion tie, on kaupunki joutunut suunnittelemaan liikenneratkaisun valtion ehdoilla. Ely-keskus ja liikennevirasto ovat edellyttäneet turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia kalliita ja kaupunkirakenteen kannalta ongelmallisia liikenneratkaisuja.
Samaan aikaan valtio on kuitenkin ilmoittanut, ettei se ole valmis osallistumaan investointiin eurollakaan. Espoon kustannettavaksi jäisivät siis tunnelin ja sen vaatimien eritasoliittymien ja kaistojen lisäksi myös tunnelin vuosittaiset noin 0,5 me käyttökulut.
Olemme vaatineet toimivamman ratkaisun selvittämistä: Kehä I:n muuttamista Keilaniemen kohdalla kaduksi, jolloin liikennesuunnitelmat voitaisiin tehdä kaupunkirakenteen ehdoilla, toki turvallisuudesta tinkimättä.
On nurinkurista, että valtio vaatii kaupunkeja sitoutumaan merkittävään asuntorakentamiseen ja tiivistämään asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, mutta samalla edellyttää liikenneratkaisuja, jotka eivät mahdollista tavoitteen optimaalista toteuttamista. Tätä emme ole valmiita hyväksymään.