Tässä huomisen kaupunginhallituksen asiat avattuna. Päätösehdotuksissa ei tällä kertaa ole nähdäkseni suuria muutostarpeita, taloustilanteesta varmasti keskustellaan. Valtuustoon on menossa vihreiden Saara Hyrkön aloite ilmaisesta ehkäisystä espoolaisnuorille, jonka varsin hyvä vastaus toivottavasti saa laajan tuen. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen ja eräiden määrärahojen siirtäminen (Osittain kv-asia)
Esitetään valtuustolle seuraavia muutoksia:
– kunnallistekniikan yli vuodenvaihteen jatkuvien hankkeiden rahoja siirretään tälle vuodelle 25,41 me
Raha säästynyt viime vuonna, nyt esitetään siirrettäväksi 3 me budjetoitua vähemmän, eli hankkeista on on tarkoitus saada säästettyä sen verran.
– maanhankintaan lisämäärärahaa 10 me
Talousarviossa on varattu neljä miljoonaa euroa maanhankintaan. Tähän ei ole yritettykään varata todellista tarvetta vastaavaa määrää, vaan lisärahaa myönnetään tarpeen mukaan. Nyt sitä tarvitaan kolmen asemakaavan Y-tonttien hankintaan yhteensä yli 3,5 me, metroon liittyen sisäänkäyntien tarvitsemien alueiden hankintaan sekä luovutettavaksi tulevien tonttien esirakentamiseen, joka on teknisesti ja taloudellisesti järkevä tehdä ennen metroliikenteen alkamista 15.8.
– Espoo Logistiikan investointeihin lisämäärärahaa 710 840 e ja liikunta- ja nuorisolautakunnan tuloarvioon vastaava lisäys. Tämän lisäksi molempien käyttötalouteen sisäiseen laskutukseen ja poistoihin liittyvät 200 750 euron muutokset.
Liikuntatoimen koneita ja laitteita siirretään nettositovaan Espoo Logistiikka -tulosyksikköön, joka hoitaa keskitetysti teknisten koneiden ja laitteiden hallinnointia.
– Talousarviolainoihin lainanoton lisäystä 35 me
Talousarvion määrärahalisäysehdotuksista tulee tuon verran lisärahoitustarvetta, jota ei tässä vaiheessa voi hoitaa muutoin kuin lisälainalla.
– Leppävaaran uimahallin investointihankkeelta säästyviä rahoja siirretään seuraaville hankkeille, joissa lisärahan tarvetta: 350 000 e Furuholmin kesäsiirtolaan, 220 000 e Suvelan asukaspuiston varastotilaan, 220 000 e Pentalan saaristomuseon ja 180 000 e Tapion kentän huoltorakennukseen.
Nämä käytiin läpi ja hyväksyttiin jo tila- ja asuntojaostossa.
Perusteltuja muutoksia, jotka pitää tuoda valtuuston käsittelyyn, kun ovat poikkeamia hyväksyttiin talousarvioon. Lainanoton lisääminen varmaan puhuttaa, mutta on siis hyväksytyn talousarvion mukaista.
– Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia)
Tuuli Miettinen on pyytänyt eroa.
– Kaupunginhallituksen opintomatkan siirtäminen
Viime kokouksessa keskustellun ja ennakoidun mukaisesti Brysselin turvallisuustilanteesta johtuen matkaa esitetään siirrettäväksi syyskuulle 14.-16.9.
– Tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan osallistuminen sisäilmaseminaariin 3.5.2016
Ilmaisin olevani kiinnostunut osallistumaan Genano-sisäilmaseminaariin, jonka teemana on kosteus- ja homevauriot, sisäilmaongelmien terveysvaikutukset, sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Puhujina tilaisuudessa toimivat THL:n ja Kuntaliiton asiantuntijat. Tilaisuuden osallistumismaksu on 65 euroa.
Vähän hassua, että näin pieni asia on kaupunginhallituksen listalla, mutta näin määräävät toimiohjeet. Koen tärkeäksi osallistua tähän jaoston puheenjohtajana ja tietysti siksi, että asia on mitä eniten ajankohtainen Espoossakin ja vaatii kestäviä ratkaisuja.
– Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta espoolaisnuorille (Kv-asia)
Vihreiden Saara Hyrkön ja 15 muun allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että Espoo tarjoaa kaikille alle 25-vuotiaille maksuttoman ehkäisyn ja että kaupungin tulisi tarjota kondomeja hormonaalisen ehkäisyn rinnalla, jotta sukupuolitauteja ehkäistään tehokkaasti, ja vastuu ehkäisystä jakautuu tasaisesti sekä tytöille että pojille.
Perusteellisessa vastauksessa todetaan, että Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat suosittaneet ilmaisen raskauden ehkäisyn tarjoamista nuorille. Kunnat toteuttavat eri tavoin tätä suositusta. Espoossa nuori saa koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ensimmäisen kolmen kuukauden pilleriehkäisyn (ilmaiseksi valmistajalta) ja kondomeja on jaossa kouluterveydenhoitajilla.
Tällä hetkellä eniten raskauden keskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaille, ja näistä suuri osa on tehty naisille, jotka ovat lähiaikoina synnyttäneet.
Johtopäätöksenä todetaan, että ehdotus on kannatettava ja että asiaan suhtaudutaan myönteisesti. Jatkossa Espoon kaupunki voisi harkita, että se tarjoaisi
– Ilmaiset ehkäisypillerit 9 kk ajaksi tai ensimmäisen pitkäkestoisen ehkäisimen (kohdunsisäisen ehkäisimen tai ehkäisykapselit) alle 20-vuotiaille espoolaisille nuorille sekä Espoon palveluihin oikeutetuille nuorille (esim. opiskelu) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, nuorten seksuaalivastaanoton sekä terveysasemien kautta. Toiminnassa korostuvat ehkäisyneuvonta ja terveyden edistäminen.
– Espoolaisille sekä Espoon palveluihin oikeutetuille 20-24 -vuotiaille naisille synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä suunnitellun ehkäisyn yllä olevien linjausten mukaisesti.
– kondomeja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta sekä muissa yhteyksissä, joissa on koolla runsaasti nuoria.
Hienoa, että aloitteeseen suhtaudutaan positiivisesti ja ehdotetaan parannusta nykytilaan. Tästä käytiin keskustelua sote-lautakunnassa ja vastaukseen lisättiin siellä tuo ehkäisyneuvonnan ja terveyden edistämisen korostus. Tärkeää, että nuo ehdotukset nyt toteutetaan.
– Päihdeasiain neuvottelukunnan kokoonpanon muuttaminen
Nuorisovaltuuston edustajaksi Nicole Latin ja varaedustajaksi Alli Toivanen.
– Yhteistyösopimus sairaalayhteistyöstä Kirkkonummen kanssa
Espoon uuden sairaalan palveluja esitetään tuotettavaksi Espoon asukkaiden tarpeiden lisäksi myös Kirkkonummen tarpeisiin. Sairaalaan rakennetaan 255 kuntoutuksen sairaansijaa ikääntyneen väestön hoitoa ja kuntoutusta varten ja 15 sairaansijaa saattohoitoa varten. Lisäksi sairaalaan kuuluu 22 hoitopaikan päivystysosasto.
Uuden sairaalan koko on perustunut omien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisen konsultin vuonna 2007 tekemään selvitykseen, jonka mukaan palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Sittemmin pääosin väestön ikääntymiskehitykseen perustuvat arviot sairaalahoidon tarpeesta ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi niin Espoossa kuin myös muualla Suomessa. Lisäksi avohoidon parantuneet hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet sekä niistä aiheutuva sairaalahoitojaksojen lyheneminen vähentävät ikäihmisten sairaalahoidon tarvetta.
Uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös Kirkkonummen sairaalahoidon tarpeisiin ja Kirkkonummi on luopunut oman terveyskeskussairaalan rakentamisesta.
Asiaa valmisteleva työryhmä on arvioinut, että Kirkkonummen terveyskeskussairaalahoidon keskittäminen Espoon uuteen sairaalaan tuo merkittävää synergiahyötyä. Se lisää sairaalan käyttöastetta ja pienentää Espoon kaupungille maksettavaksi tulevia kiinteistökuluja. Vastaavasti Kirkkonummen kunnan ei tarvitse investoida terveyskeskussairaalan rakentamiseen.
Espoo hinnoittelee ja laskuttaa palvelut noudattaen omakustannusperiaatetta. Hoitopäivät laskutetaan toteutuneen käytön mukaan. Sopimuksen tekohetkellä arvioidaan Kirkkonummen tarvitsevan keskimäärin noin 30 sairaansijaa. Sopimuksen rahallinen on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Kirkkonummen kunnan terveyskeskussairaalan tulosyksikössä työskentelevät 19 sairaanhoitajaa, 1 osastonhoitaja, 18 lähi- tai perushoitajaa ja 2 osastonsihteeriä siirtyvät Espoon kaupungin palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä vastaaviin tehtäviin. Menettelystä vallitsee yhteinen näkemys henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken.
Tämä on hyvä esimerkki järkevästä synergiasta sote-palveluiden tuotannossa ja on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.
– Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015
Esitetään, että selvitys merkitään tiedoksi ja kehotetaan toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviovalmistelussa.
Selvityksessä kiinnitetään huomiota osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen vammaisuudesta, tiedon saavutettavuuteen, käyttäjätiedon hyödyntämiseen ja yhteistyöhön palvelun/toiminnan käyttäjien kanssa, asiakkaan kohtaamisen ja välittävän palvelukulttuurin vahvistamiseen, vammaispalveluiden laadun valvontaan, henkilökohtaiseen apuun sekä työhön, opiskeluun ja mielekkääseen tekemiseen.
Ja esitetään seuraavia toimenpide-ehdotuksia:
– Vammaisten henkilöiden huomioiminen kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa
– Tilastotiedon lisääminen mm. hyvinvointiin vaikuttavat asiat
– Esteettömät internet-sivut ja viittomakielisen tiedottamisen lisääminen
– Vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöille aikaa henkilökohtaisempaan työhön
– Asumisen vaihtoehtojen kehittäminen ja tarpeenmukaiset palvelut
– Äkillisiin avuntarpeisiin vastaaminen
– Liikennevalojen ääniopasteiden luotettava toiminta
– Esteettömän joukkoliikenteen ja kutsuohjattujen palvelulinjojen kehittäminen
– Espoon Asuntojen esteettömien asuntojen vuokraukseen vammaispalvelun välivuokraus, kunnes asunnolle löydetään esteetöntä asuntoa tarvitseva asukas sekä muunneltavien asuntojen rakentaminen
– Opinto-ohjauksen prosessin kehittäminen
Sote-lautakunta päätti, että sille tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä.
Tärkeä vuosittainen selvitys ja hyvä että sote-lautakunta seuraa jatkossa aktiivisesti, mihin toimiin se johtaa. Epäkohtien korjaaminen ja toimintojen parantaminenhan on näiden selvitysten tarkoitus.
– Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2015
Tässä esitetään samoin, että selvitys merkitään tiedoksi ja kehotetaan toimialoja ottamaan huomioon selvityksessä esitettyjä kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia palveluja kehittäessä sekä talousarviovalmistelussa.
Asiamiehet esittävät seuraavia konkreettisia asioita huomioitaviksi palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä aikuissosiaalityön, ikäihmisten palveluiden, lastensuojelun ja terveyspalveluiden osalta:
– Seurataan, että sosiaalitoimistoihin pääsy matalalla kynnyksellä ja tasapuolisesti toteutuu siitä huolimatta, että sosiaalitoimistojen määrää ja aukioloaikoja on supistettu.
– EU-maista Suomeen muuttaneiden ja muiden ulkomaalaistaustaisten, alle viisi vuotta maassa asuneiden osalta toimeentulotukea koskevien kielteisten päätösten yhteydessä tilannetta olisi tarkateltava aina myös yksilöllisesti, vaikka päätös pysyisi kielteisenä.
– Ikäihmisten palveluissa olisi hyvä seurata ja kerätä kokemuksia vastuutyöntekijämallin toteutumisesta Espoossa (paljon tukea kotiin tarvitseville vanhuksille annettava apu).
– Jatketaan iäkkäiden hoivapalveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmien toteuttamisen, päivittämisen ja suunnitelmien esille panon seurantaa.
– Kiinnitetään huomiota ikäihmisten palvelujen piiriin ja avun tarpeen arviointiin pääsyyn (vrt. sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoite ”meille ei voi tulla väärästä ovesta”).
– Tarkistetaan seniorineuvonnan laajentamistarve ja esimerkiksi ns. ”seniorineuvoloiden” tai neuvontaverkoston luominen Espooseen.
– Seurataan oikeuskanslerin kannanottoa lastensuojelulaitosten toiminnan valvonnasta.
– Esitetään, että huostaan otettujen lasten vanhemmille tehdään esite, josta löytyy tietoa huostaanoton juridisista, taloudellisista, emotionaalisista ja käytäntöön liittyvistä asioista.
– Tehdään seurantaa siitä, kuinka usein terveysasemalle soittava kuntalainen pyydetään Espoossa henkilökohtaiseen hoidon tarpeen arviointiin terveysasemalle kolmen päivän sisällä.
– Lääkitystä ei tulisi muuttaa potilasta tapaamatta. Myös hoitosuunnitelmien tärkeyteen olisi jatkuvasti kiinnitettävä huomiota.
– Pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin olisi hyvä tarkistaa siellä tehtyjen palvelujärjestelmän muutosten jälkeen.
– Palvelujen käyttäjien tekemien muistutusten seurantaa voisi parantaa lakiin tehtyjen muutosten hengen mukaisesti.
Tässäkin sote-lautakunta päätti, että sille tuodaan elokuussa 2016 selvitys, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty vammaisasiamiehen esittämien ehdotusten ja näkökohtien myötä.
Myös tämä on tärkeä vuosittainen selvitys, jossa nousee esiin asukkaiden kohtaamia konkreettisia ongelmia sote-palveluissa. Tässäkin sote-lautakunnan seuranta on tärkeä parannus, jotta nähdään miten ehdotukset otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä.
– Valtuustoaloite hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon kirjastoissa (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 51 muun valtuutetun aloite, jossa esitetään, että Espoon kirjastoihin turvataan hiljaiset tilat ja varmistetaan rauhalliset opiskelumahdollisuudet.
Vastaus on koottu kulttuurilautakunnan lausunnon pohjalta. Alkuun todetaan, että Espoon Kulttuuri 2030 – linjauksessa kirjastopalveluiden rooliksi tunnistetaan kuntalaisten yhteisöllisyyden ja oppimisen tukeminen. Kirjastojen keskeisimmäksi vahvuudeksi nostetaan joustavuus ja muuntautumiskyky. Palveluvalikoima on asukkaiden kulloistenkin tarpeiden mukainen: esimerkiksi eri-ikäisten kohtaamispaikkana toimiminen ja digitaalisten palveluiden tarjoaminen.
Lisäksi kulttuurilautakunta toteaa, että tilojen käyttötehokkuuden optimoiminen on osa Espoo-tarinan tavoitteen ”Espoo on edelläkävijä kunnallisten palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisessä” toteuttamista kirjastopalveluissa. Kalustuksella pyritään vaikuttamaan siihen, että mm. päivisin tyhjänä olevat nuorten oleskelutilat soveltuisivat sekä lehtien lukemiseen että opiskeluun. Kirjastoihin on lisätty runsaasti akustisia elementtejä äänimaailman rauhoittamiseksi. Täydellistä hiljaisuutta useimmissa tiloissa ei edellytetä, mutta työrauhan merkitystä korostetaan käyttäjille. Valtaosin monimuotoinen opiskelu ja muu kirjastonkäyttö tuntuu sujuvan ilman ristiriitoja. Kirjaston 2013 teettämän käyttäjätutkimuksen mukaan 14 % käyttäjistä tulee kirjastoon opiskelemaan.
Kirjaston mahdollisuudet pelkästään opiskelulle varattujen tilojen tarjoamiseen tiloja kasvattamatta ovat rajalliset. Mikäli kokonaan hiljaisten tilojen tarjontaa Espoon eri alueilla halutaan voimakkaasti lisätä, kaikkien sivistystoimen tilojen tarkastelu monikäyttöisyyden näkökulmasta voisi tuoda ratkaisun.
Vastauksessa kuvataan, miten eri kirjastoissa on tarjolla lukutilaa ja todetaan lopuksi että Espoon kirjastojen roolina on toimia kuntalaisten yhteisöllisyyden ja oppimisen tukena. Kirjastot tarjoavat sekä rauhallista että hiljaista tilaa opiskelulle.
Aloite on tärkeä ja itsekin olen tästä saanut palautetta erityisesti nuorilta. Hyvä että kirjastoissa on kiinnitetty asiaan huomiota ja järjestetty myös hiljaisia ja rauhallisia lukutiloja.
– Otahalli Oy:n osakkeiden siirto peruskaupungilta Tilapalvelut-liikelaitokselle (osittain Kv-asia)
Kaupungilla on omistuksessaan 25 % Otahalli Oy:n osakkeista. Muut Otahalli Oy:n osakkeenomistajat ovat Aalto- korkeakoulusäätiö, Aalto- yliopiston ylioppilaskunta ja Suomen Urheiluliitto ry.
Kaupungin linjauksen mukaan kaupungin rakennusten omistus keskitetään Tilapalvelut-liikelaitokseen, jolloin rakennusomaisuus ja sen hallinta sekä vastuu ovat keskittyneet yhdelle toimijalle.
Osakkeet ehdotetaan siirrettäväksi kirjanpitoarvostaan kirjanpitoarvostaan, joka on 521 382,57 e. Siirrolla ei ole kassavaikutuksia.
Tämä oli jo tila- ja asuntojaostossa, jossa hyväksyttiin yksimielisesti. Linjakasta toimintaa kaupungin tilahallinnon yhtenäistämisen näkökulmasta. Ja on hyvä, että kaupunki pysyy hallissa osakkaana. Halli on ainoa paikka yleisurheilun harrastamiseen Espoossa, joten sen säilyttäminen tässä käytössä on tärkeää.