(julkaistu Länsiväylässä 11.5.2016 lyhennettynä)
Sisäilmaongelmat ovat riivanneet Espoon kouluja jo vuosia ja sadat lapset, nuoret ja opettajat oirehtivat, osa on sairastunut loppuelämäkseen. Espoo ei ole ongelman kanssa yksin, mutta kaupungin on kannettava vastuu siitä, että espoolaislapsille tarjotaan turvalliset tilat käydä koulua. Näin ei voi jatkua.
Tällä valtuustokaudella valtuustoryhmät ovat laajalla rintamalla vaatineet ongelmien nopeaa ratkaisemista, mutta tulokset ovat olleet valitettavan laihoja. Viime valtuuston kokouksessa muutosta vaadittiin ryhmien yhteisellä valtuustokysymyksellä. Ratkaisuja haetaan kesäkuun kehysneuvotteluissa.
Sisäilmaongelmien lisäksi tilaongelmia aiheuttaa kaupungin jatkuva kasvu. Yli 300 lasta on päiväkodeissa ylipaikoilla ja tilanpuute koskee myös koululaisia. Keskeinen ongelma on, että samaan aikaan kun pääkaupunkiseudulla lisätään asuntotuotantoa, ei huolehdita siitä, että kaupunkien rahat riittävät uusien asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseen. Päinvastoin sote-uudistuksen myötä ollaan siirtämässä alueen asukkaiden maksamia veroeuroja yhä enemmän muun maan tukemiseen.
Espoossa ratkaisuksi tilaongelmiin tarjotaan kahta huonoa vaihtoehtoa, joita emme kannata: vuorolukua tai ryhmäkokojen kasvattamista. Vuoroluku hankaloittaisi perheiden arkea, koululaisten iltapäivätoimintaa, lasten harrastamista ja koulujen iltakäyttöä. Ehkä vaihtoehtoa halutaan pitää mukana kriisitietoisuuden lisäämiseksi. Se vie kuitenkin turhaan huomion pois toteuttamiskelpoisten ratkaisujen etsimisestä.
Myöskään ryhmäkokojen kasvattaminen ei ole kestävää. Erityisen tuen tapeessa olevat oppilaat opiskelevat entistä enemmän lähikouluissaan ja vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa nopeaa vauhtia. Suuremmat opetusryhmät tekisivät tilanteen oppimisen ja opettamisen kannalta entistä haastavammaksi.
Tarvitaan siis lisää tiloja ja nykyiset on saatava pian kuntoon, jotta vältetään kalliit väistöratkaisut. Riittävät toimet vaativat lisää rahaa. Erityisen tärkeää on pitää huoli, että niukat resurssit käytetään kustannustehokkaasti. Se tarkoittaa parempaa rakentamisen laadunvalvontaa sekä ennakoivaa kiinteistönhuoltoa. On myös tehtävä systemaattiset oirekartoitukset, jotta sisäilmaongelmiin voidaan puuttua ennen kuin tilanne eskaloituu hätäväistöksi.
Espoo on peruskorjannut sisäilmaongelmaisia kouluja elinkaarimallilla. On syytä arvioida, onko se järkevä tapa tehdä korjauksia. Hankalissa sisäilmaongelmakohteissa urakoitsija sisällyttää riskin hintaan, jolloin korjaus tulee kaupungille kalliiksi. Tai kannattaako korjaamisen sijaan purkaa koko rakennus ja arvioida samalla sijaintipaikka uudelleen.
Tilakustannusten hillitsemiseksi on myös entistä tarkemmin katsottava tilahankkeita kokonaisuutena. Milloin on toimivaa ja kustannustehokasta rakentaa saman katon alle koulun lisäksi esimerkiksi kirjasto ja liikuntatiloja.
Virkamiesten tehtävänä on nyt esittää vaihtoehtoja ja meidän päättäjien on tehtävä päätökset ja priorisoitava rahat.
Tiina Elo
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja (vihr.)
Inka Hopsu
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja (vihr.)