Arviointikertomus

Tänään valtuustossa käsiteltiin tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Puheenvuorossani peräänkuulutin hyvää johtamista ja ehdotin, että tarkastuslautakunta llaajentaisi tarkasteluaan koskemaan myös luottamushenkilöjohtamisen prosesseja.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kiitos tarkastuslautakunnalle ansiokkaasta arviointikertomuksesta ja lautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakaiselle sen perusteellisesta esittelemisestä. Arviointikertomus on tärkeä johtamisen väline, jota meidän valtuutettujen kannattaa käyttää nykyistä tehokkaammin hyödyksi.

Arviointikertomukseen liittyen muutama sana kaupungin johtamisesta.

Aivan keskeistä toiminnan parantamisessa on johtamisen kehittäminen. Siinä meillä on Espoossa paljon tekemistä.

Puhumme paljon strategisesta ja operatiivisesta johtamisesta ja ennen kaikkea niiden erottamisesta. Lisäksi on tärkeää tunnistaa kuntademokratiaan olennaisesti kuuluva poliittinen johtaminen.

Espoossa on virkamiesten toimesta haluttu häivyttää poliittinen johtaminen olemattomiin. Se on kuitenkin johtanut jatkuvaan spekulointiin siitä, että poliittista valtaa käytetään sielläkin minne se ei kuulu.

Olen toiminut reilut kolme vuotta kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana. Näkemykseni on, että Espoossa on selkeästi vajetta luottamushenkilöjohtamisessa ja valtaa on siirretty liikaa virkamiehille. Se näkyy Härkös-kohun kaltaisissa tapauksissa. Virkajohdossa ei tunnuta ymmärtävän, että asiat ovat ulospäin sitä miltä ne näyttävät.

Espoon johtaminen kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista. Vain siten isoja muutoksia ja vaikeita päätöksiä saadaan vietyä läpi hyvässä järjestyksessä. Haaskaamme valtavasti aikaa, energiaa ja rahaa, jos johtamista ei uudisteta vastaamaan paremmin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Arviointikertomus nostaa esiin useita kehityskohteita, jotka ovat luoteeltaan poikkihallinnollisia ja joiden haltuunotto vaatii uudenlaista johtamista. Tässä kolme esimerkkiä:

1.) Työllisyyspalveluiden hoito kaipaa kipeästi uusia ratkaisuja. Arviointikertomuksessa ehdotetaan työllisyyden hoidon strategian laatimista ja sitä todella tarvitaan. Työllisyydenhoito on asia, josta myös luottamushenkilöiden on päästävä linjaamaan ja päättämään. On järjetöntä, että kaupunki maksaa Kelalle pitkäaikaistyöttömistä vuosittain liki 20 miljoonaa euroa sen sijaan, että raha käytettäisiin heidän työllistämiseensä.

2.) Hyvinvointijohtamisen tulee olla kuntajohtamisen ydintä. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on saanut aikaan tuloksellista sektorirajat ylittävää yhteistyötä lasten ja perheiden parhaaksi. Tätä tarvisemme lisää.

Meidän tulee kehittää Espoossa laajemminkin hyvinvointijohtamista. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on poikkihallinnollista työtä, jossa olennaista on ylimmän johdon sitoutuminen. Hyvinvointijohtamisen merkitys tulee korostumaan sote-uudistuksen myötä, kun kunnille jää vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

3.) Kolmantena nostan esiin Espoon Asuntojen tilanteen. Valtuusto on päättänyt, että Espoon Asuntojen tuotantotavoite nostetaan  400 asuntoon/vuosi. Uusi MAL-sopimus voi edellyttää vielä suurempaa määrää. Nyt on vaikeuksia päästä edes 300 asutoon vuosittain. Espoon Asunnot valittaa tonttipulaa. Teknisen toimen johdon mukaan tonttipula ei ole ongelma.

Päättäjänä minua ei kiinnosta se, kumpi on oikeassa, vaan se, että asuntoja rakennetaan valtuuton asettaman tavoitteen mukaisesti. Espoon Asunnot on kaupungin yksin omistama yhtiö, joten ristikkäisiä intressejä ei pidä olla. Ratkaisut kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämieen  on etsittävä yhdessä.

Hyvät valtuutetut,

Johtamisen uudistamista tarvitaan, jotta pystymme tekemään päätöksiä oikea-aikaisesti ja riittävän valmistelun pohjalta. Tarvitaan avoimuutta ja luottamusta, jotta vältytään turhilta ristiriidoilta ja epäilyksiltä.

Vihreät ovat tehneet paljon töitä johtamisen uudistamiseksi. Helsingissä ollaan siirtymässä Espoon mallin mukaiseen toimialajohtamiseen ja sen rinnalla pormestarimalliin. Myös Espoossa  haluamme vahvistaa luottamushenkilöjohtamista ja parantaa hyvän hallinnon käytäntöjä.

Luottamushenkilöjohtamisen uudistaminen on käynnissä ja nyt on oikea hetki vaikuttaa. Meillä on valta ottaa valta itsellemme. Se vaatii kuitenkin työtä ja yhteisen näkemyksen löytämistä siitä, miten haluamme tätä kaupunkia asukkaiden antamalla mandaatilla johtaa.

Tarkastuslautakunta on ansiokkaasti kiinnittänyt huomioita hyvään hallintoon. Voisi olla hyvä laajentaa tarkastelua koskemaan myös luottamushenkilöjohtamisen prosesseja.