pyöräteline

Valtuusto hyväksyi tänään Espoolle kunnianhimoisen ilmasto-ohjelman. Siitä iso kiitos kuuluu kahdelle vihreälle: Kestävä kehitys -ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertell on tehnyt valtavan työn ohjelmatyön johtamisessa. Ja ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen on pitänyt huolen, että ympäristökeskuksen asiantuntijat pidetään valmistelussa aktiivisesti mukana.

Ilmasto-ohjelmassa asetetaan Espoolle kaksi konkreettista tavoitetta: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja 60% asukaskohtaisten päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä.

Ohjelmassa on kuusi hyötytavoitetta ja niille konkreettiset toimenpiteet:

1.) Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja lisätään vähäpäästöistä liikkumista
2.) Tehdään Espoosta toimiva pyöräilykaupunki
3.) Vauhditetaan lähiöiden korjausrakentamista sekä lisä- ja täydennysrakentamista
4.) Edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa
5.) Toteutetaan vähäpäästöistä kaupunkirakennetta tukevaa kaavoitusta ja palveluverkkosuunnittelua
6.) Kaupunkiorganisaatio vähentää oman toimintansa ilmastovaikutuksia

Nämä on todettu ympäristölautakunnan teettämässä selvityksessä kustannusvaikuttavimmiksi tavoiksi vähentää päästöjä.

Käytin puheenvuoron kestävästä liikkumisesta, erityisesti pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisestä, johon työhön tämä ohjelma antaa kaivattua lisäpotkua. Alla puhe kokonaisuudessaan.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Lämmin kiitos kaikille ilmasto-ohjelman valmisteluun osallistuneille. Juuri näin ohjelmia kannattaa tehdä: Laajasti kaupungin eri toimijat, luottamushenkilöt ja ylin johto sitouttaen sekä selkeästi Espoo-tarinaan ja kaupungin strategiaan kytkien.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin kaksi kestävän liikkumisen kannalta olennaista tavoitetta: Pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisen.

Ulla Palomäki (kok.) puhui pyöräilyn väkinäisestä edistämisestä. Onneksi Espoossa on tällä hetkellä kasvava määrä intoa ja innostusta pyöräilyn edistämiseen!

Pyöräilyn lisääminen todettiin ympäristölautakunnan teettämässä ilmastotoimien priorisointi -selvityksessä yhdeksi kustannusvaikuttavimmista keinoista vähentää ilmastopäästöjä.

Onkin tärkeää, että se on nostettu yhdeksi ohjelman kuudesta hyötytavoitteesta. Nyt meillä on selkeä yhteinen tavoite: Tehdään Espoosta toimiva pyöräilykaupunki.

Ilokseni voin todeta, että pyöräilyn edistäminen alkaa vihdoin näkyä teknisen toimen linjauksissa ja budjetissakin:

Kaupunkitekniikan keskuksen ensi vuoden investointiesityksessä kevyenliikenteen väyliin on varattu 0,7 me. Se on pieni summa, mutta melkein kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Tämän lisäksi tulevat katujen yhteyteen rakennettavat pyörätiet.

Pyöräteiden rakentamiseen osoitettu raha kannattaa kohdistaa suunnitteilla olevaan pyöräilijöiden baanaverkkoon. Ja baanojen laatutasossa kannattaa ottaa esimerkkiä Helsingistä, vaikkei meillä vanhaa ratakuilua olekaan. Myös pyöräilijät kannattaa osallistaa paremman pyöräilyinfran suunnitteluun.

Pyöräteiden rakentamisen lisäksi on tärkeää panostaa keskeisten pyöräreittien talvikunnossapitoon. Tästä tulee paljon palautetta pyöräilijöiltä. Talvipyöräily lisääntyy, kun sille luodaan kunnolliset edellytykset. Pyöräilijöille on tarjottava helposti ajantasainen tieto aurattavista reiteistä ja niiden ylläpidon tasosta.

Hyvät valtuutetut,

On todettu, että koulutien koettu turvallisuus vaikuttaa siihen, miten paljon kouluille kävellään ja pyöräillään. Mitä turvallisemmaksi ja sujuvammaksi koulutiet saadaan, sitä enemmän koululaiset liikkuvat päivittäin.

Inka Hopsu on tehnyt raha-asiain aloitteen kouluteiden vaaranpaikkojen selvittämiseksi ja 50 000 euron määrärahan  varaamiseksi nykyistä turvallisempien koulureittien tekemiseen.

Hienoa, että kaupunkitekniikan keskus on vastannut aloitteeseen myöntävästi ja luvannut järjestää niin kyselyn kuin varata määrärahan koulureittien turvallisuuden parantamiseen.

Arvoisa puheenjohtaja,

Toiseksi nostan esiin joukkoliikenteen palvelutason nostamisen.

On loistavaa, että Espoo panostaa raiteiden lisäksi sähköbusseihin, joilla voidaan merkittävästi vähentää liikenteen päästöjä. Näin luodaan markkinoita myös sähköbussien ja latausinfran kehittämiselle.

Tavoitteena on saada yhä useampi espoolainen vaihtamaan oma auto sujuvasti joukkoliikenteeseen. Ohjelmassa painotetaankin joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamista ja palvelutason parantamista. Kasvavassa kaupungissa se tarkoittaa myös rahallista panostusta.

Liikaa ei voi korostaa joukkoliikenteen kohtuullisten lipunhintojen merkitystä. On tärkeää, että hinnat ovat houkuttelevat ja kilpailukykyiset – ja etteivät ne muodosta pienituloisille kynnystä liikkumiseen.

Tänään konsernijaoston niukka enemmistö kannatti vihreiden Saara Hyrkön esitystä, jonka mukaan HSL:n ja omistajakuntien on etsittävä yhdessä ratkaisut siihen, että palvelutasoa pystytään tulevina vuosina parantamaan ilman lipunhintojen merkittävää korotusta. Esitys on linjassa Espoo-strategian ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden kanssa.

On välttämätöntä, että varsinkin nyt kun Länsimetron käynnistys viivästyy ja monen espoolaisen joukkoliikenneyhteydet ovat muuttumassa, pidämme huolen siitä että joukkoliikenne säilyy houkuttelevana niin laadultaan kuin kustannuksiltaan.

Hyvät valtuuteut,

Ilmasto-ohjelman toteutuksen ja seurannan kannalta on olennaista, että toimenpiteet kirjataan toimialojen talousarvioihin ja tuloskortteihin, jotta voimme seurata niiden toteutumista niin lautakunnissa kuin valtuustossakin budjettikäsittelyjen yhteydessä.

Näin voimme varmistaa, ettei ohjelma jää pelkäksi paperiksi, vaan olemme todella matkalla ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi.

Kiitos!