Tässä huomisen tila- ja asuntojaoston asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan, Keskuspaloaseman ja Tapion kentän huoltorakennuksen lisämäärärahat (Kh-asia)
Esitetään kaupunginhallitukselle, että Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksesta säästyneitä rahoja siirretään seuraavasti:
– 1,1 me Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan investointihankkeelle. Syynä arvioitua suuremmat lisä- ja muutostyökustannukset sekä hankkeen rakentamisen myöhästyminen. Hankkeen kokonaismääräraha on 19 me. Tämän lisäyksen jälkeen tulee käytetyksi 19,2 me. 200 000 e menee siis yli.
– 0,3 me Keskuspaloaseman investointihankkeelle. Syynä arvioitua suuremmat lisä- ja muutostyökustannukset. Hankkeen kokonaismääräraha 13,5 me, joka ylittyy tuon 300 000 e.
– 50 000 e Tapion kentän huoltorakennuksen investointihankkeelle . Syynä arvioitua suuremmat lisä- ja muutostyökustannukset. Hankkeen kokonaismääräraha on 1,4 me, joka menee tuon 50 000 e yli.
Tapiolan koulu ja lukio valmistui kesäkuussa 2016 ja otettiin käyttöön elokuussa. Tälle vuodelle varatusta investointirahasta arvioidaan jäävän käyttämättä vähintään 2,04 me.
Melko hyvin ovat nämä hankkeet pysyneet budjetissa, mutta mieluummin sitä näkisi listoilla enemmän kustannusten alituksia ja vähemmän lisä- ja muutostyötarpeita.
– Matinraitin päiväkodin ja asukaspuistorakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Esitetään hyväksyttäväksi hankesuunnitelma ja päätettäväksi, että hanke toteutetaan kattohintaan 7,7 me, joka sisältää rakennusurakan lisäksi muun muassa rakennuttajan kustannukset, hankevaraukset ja suunnittelukustannukset.
Hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta on 8,51 me. Hankkeen suunnittelua on tarkoitus ohjata niin, että kustannussäästö toteutuu.
Tämä päiväkotihanke on ollut pitkään vireillä, ensimmäisen kerran vuoden 2012 talousarvion investointisuunnitelmassa vuosille 2015 – 2016. Ensi vuoden talousarviossa se on ajoitettu vuosille 2018-2019.
Tarkoitus on rakentaa 8-ryhmäinen päiväkoti. Uudisrakennus korvaa alueen pieniä päiväkoteja ja 70-luvulla rakennetun huonokuntoisen asukaspuiston. Asukaspuisto on yksi Espoon eniten käytettyjä ja tärkeä niin lapsiperheille kuin pienille koululaisille. Se tarjoaa myös vaihtoehdon varhaiskasvatukseen hakemiselle ja hillitsee siten tarvetta päiväkotipaikoille. Päiväkoti ja asukaspuisto tuovat monipuolisia palveluja alueen asukkaille. Pihojen lisäksi sisätilat voivat olla joustavasti eri asukkaiden käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Nykyinen asukaspuisto on käytössä uuden valmistumiseen asti ja puretaan sen jälkeen.
Hankkeesta järjestettiin rakennussuunnittelu- ja maisema-arkkitehtuurikutsukilpailu ja kohde oli tarkoitus toteuttaa innovatiivisena puurakentamiskohteena. Voittanut ehdotus kuitenkin hylättiin, kun tiukassa taloustilanteessa lähdettiin hakemaan kustannussäästöjä.
Kyseessä on kaupungin oma hanke, joka tullaan toteuttamaan kokonaisvastuurakentamisena (KVR-urakka) yhdessä Suviniityn päiväkodin ja neuvolan rakennuksen kanssa. Kilpailutuksen hankintatapaa on tarkoitus hyödyntää jatkossa myös muissa päiväkotihankkeissa.
Sääli, että arkkitehtuurikilpailun tulos laitettiin romukoppaan ja luovuttiin puurakentamisesta. Rahaa ja aikaa meni hukkaan ja hankkeella on nyt todella kiire, koska päiväkotipaikat alueella uhkaavat loppua. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on edellyttänyt, että päiväkoti on käytössä elokuussa 2019. Hankesuunnitelman aikataulun mukaan valmista olisi vuoden 2020 alussa.
Minusta tajan pitäisi tehdä päätös aikataulun varhaistamisesta siten, että päiväkoti voidaan ottaa käyttöön elokuussa 2019. Tämä ei ole ainoa hanke, jonka aikataulu on kriittinen. Päiväkoti- ja kouluhankkeiden valmistuminen on syytä ajoittaa syyslukukauden alkuun, jotta vältetään hankalat lyhytaikaiset väistöjärjestelyt, joiden kustannukset koituvat sivistystoimen maksettaviksi – nekin rahat ovat pois opetuksesta.
– Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat -uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Esitetään hyväksyttäväksi hankesuunnitelma ja päätettäväksi, että hanke toteutetaan kattohintaan 3,3 me, joka sisältää rakennusurakan lisäksi muun muassa rakennuttajan kustannukset, hankevaraukset ja suunnittelukustannukset.
Investointiohjelmassa rahaa on varattu 4,031 me. Suunnitteluun on varattu määrärahoja vuodelle 2017 ja rakentamiselle vuosille 2018 – 2019.
Rakennus tarvitaan, koska nykyiset wc- ja pukuhuonetilat ovat käyneet pieniksi urheilupuiston kasvavalle kävijämäärälle. Hanke sisältää mm. kuusi isoa pukuhuonetta pesutiloineen, kuntosalin, konetallin ja varastotiloja.
Rakennusta on jouduttu pienentämään, jotta tavoteltuun kattohintaan päästäisiin. Jääkentän kylmälaitetila ja laitteisto (100 m²) sekä suksien huolto- ja varastointitila (30 m²) on jätetty pois. Ne toteutetaan jääkentän toteuttamisen yhteydessä, koska se tulee edullisemmaksi. Myöskään kentän huoltopiha katoksineen, varusteineen ja laitteineen ei kuulu hankkeeseen.
Varastotiloja on vähennetty 60 m² ja kuntosalia pienennetty 20 m². Kuntosalin yhteyteen on lisätty omat puku- ja pesutilat (yht. 30 m²).
Liikunta- ja nuorisolautakunta ei ole supistuksiin tyytyväinen.
Tila- ja asuntojaosto edellytti investointiohjelmaa hyväksyessään, että niin tämän kuin muidenkin urheilun huoltorakennusten kustannuksia karsitaan merkittävästi ja tarvittaessa hankkeita supistetaan. Lisäksi liikuntatoimea kehotettiin laatimaan huoltorakennuksia koskeva tyyppisuunnitelma ja selvittämään huoltorakennushankkeiden toteutusta yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tämä valmistelu on nyt linjassa jaoston päätöksen kanssa.
– Leppävaaran urheilupuiston katsomon katosrakenteen uudelleen rakentamisen hankesuunnitelman hyväksyminen
Esitetään hyväksyttäväksi hankesuunnitelma ja päätettäväksi, että hanke toteutetaan kattohintaan 3,6 me, joka sisältää rakennusurakan lisäksi mm. rakennuttajan kustannukset, hankevaraukset ja suunnittelukustannukset. Raha on varattu talousarvioon vuodelle 2017.
Kyse on vuonna 1985 valmistuneesta betonirunkoisesta katetusta katsomosta. 2012 havaittiin ongelmia teräsrakenteissa. Teräsristikot vahvistettiin 2013 ja asetettiin seurantaan. Rakenteiden kestävyyden epävarmuuden vuoksi katos on asetettu käyttökieltoon 28.1.2016.
Katoksen purkaminen on ajoitettu keväälle 2017 ja uudelleen rakentaminen syksylle 2017. Näin katsomo saadaan käyttöön kesäksi.
Leppävaaran urheilupuiston stadion on Espoon ainoa katettu yleisurheilustadion. Katettu katsomo mahdollistaa kansallisen tason urheilukisojen järjestämisen. Jos katsomo päätetään jättää kustannussyistä kokonaan kattamatta, ei Espoossa jatkossa voida järjestää arvokisoja.
Uusi katsomon katosrakenne toteutetaan vanhaa konstruktiota vastaavana rakenteena rakenteellisin parannuksin täydennettynä. Katosrakenteen arkkitehtoninen ilme eikä sen väritys muutu nykyisestä merkittävällä tavalla. Katosrakenteen materiaali on terästä kuten vanha katos.
Paljon maksaa tämäkin. Mutta täytyy korjata. Kysyn, miksi on päädytty toteuttamaan vanhaa vastaavana ja onko se edullisin mahdollinen tapa.
Hankesuunnitelman mukaan katosrakenne toteutetaan vanhaa konstruktiota vastaavana rakenteena rakenteellisin parannuksin täydennettynä siten ettei arkkitehtoninen ilme eikä väritys muutu ja materiaali on terästä kuten vanha katos. Miksi on päädytty toteuttamaan uusi vanhaa vastaavana ja onko se edullisin mahdollinen tapa?
– Tilapalveluiden selvitys investointiohjelman riittävyydestä
Kehysneuvottelujen yhteydessä kesäkuussa kävi selväksi, että sivistystoimen tarpeiden ja investointiohjelman välissä on yli 100 me vaje. Jaosto päätti esityksestäni 5.9. kokouksessa hyväksyessään investointiohjelman seuraavaa:
”Sivistystoimen arvion mukaan investointiohjelma ei riitä kaikkien tarpeellisten koulujen rakentamiseen oppilasmäärän kasvaessa. Tila- ja asuntojaosto edellyttää, että Tilapalvelut valmistelee lokakuun loppuun mennessä selvityksen siitä, millä keinoin toimialan esittämiin tilatarpeisiin pystytään vastaamaan.”
Tämä vastaus on tärkeä, jotta saamme kokonaiskuvan siinä, millaisia riskejä 280 me investointikaton noudattaminen aiheuttaa, kun tuikitarpeellisia koulu- ja päiväkotihankkeita joudutaan lykkäämään.
Heti alkuun todetaan realistisesti, että Tilapalvelut pyrkii toteuttamaan sivistystoimen tilatarpeet investointikaton mukaisesti sekä niin tehokkaasti ja taloudellisesti kuin investointiohjelman reunaehdot mahdollistavat. Tämä saattaa aiheuttaa kipeitäkin sopeuttamistoimia.
Vastauksessa puhutaan uusista kustannustehokkaista ratkaisuista, kaikkien osapuolien yhteistyöstä, sekä oman toiminnan kehittämisestä ja johtamisesta.
Edelleen todetaan, että Tilapalvelut etsii aktiivisesti sopivia olemassa olevia tiloja muutettavaksi koulu- ja päiväkotitiloiksi. Tavoitteena on löytää Leppävaaran ja Tapiolan suuralueille pysyviä, kustannuksiltaan edullisia ja tarpeen tullen väistöön käytettäviä tiloja. Tällaisina tiloina toimivat jo nyt Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt.
Elinkaarta jatkavilla korjauksilla varmistetaan, että nykyiset tilat ovat käyttökelpoisia ja hätäväistöjä ei tulisi. Yhteistyössä sivistystoimen kanssa jatketaan tilojen tehokkaan ja rakennuksen tekniikan huomioivan käytön varmistamista. Tilapalvelut-liikelaitos kehittää edelleen siivouksen, kiinteistönhoidon ja ylläpidon toimintaa kohti aiempaa ennakoivampaa ja elinkaarta jatkavampaa huoltotoimintaa.
Uudistamalla tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessiaan Tilapalvelut vastaa aikataulupaineisiin ja nopeuttaa toimintaansa niin, että hankkeet valmistuvat ohjelmoidun mukaisesti. Lisäksi hankkeiden suunnittelun vahvalla ohjaukselle hankkeet toteutetaan kustannuksiltaan edullisemmin mutta kestäviksi, tilatehokkaiksi ja muuntojoustaviksi.
Tilapalvelut-liikelaitos kehittää yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluihin tilamalleja/tyyppiratkaisuja, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman mukaisiin vaatimuksiin ja mahdollistavat kustannustehokkaat sekä ripeästi etenevät tilahankkeet.
Hankkeissa otetaan käyttöön uusia hankintatapoja ja toteutusmalleja, jotta hankeaikatauluja voidaan nopeuttaa ja hankkeet toteuttaa kustannustehokkaammin.
Tavoitteena on, että mahdollisesti syntyvissä hätäväistötilanteissa käytettävissä on valmiiksi luotuja tyyppiratkaisuja, jotka saadaan toimiviksi päiväkodeiksi ja kouluiksi lyhyellä toimitusajalla ja voidaan tarvittaessa lunastaa kaupungin omistukseen. Lisäksi Tilapalvelut harkitsee nykyisten vuokralla olevien väistötilojen jatkokäytön ja lunastamismahdollisuuden kohdekohtaisesti tarpeen mukaan.
Lopuksi käydään läpi koulutilojen riittävyys alueittain, selvitys kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Vastaus osoittaa, että toimiin on ryhdytty tiukan budjettiraamin rajoissa, mutta kovin paljoa konkretiaa ei vielä ole. Vastaus ei siis anna takeita siitä, että tilaongelmat olisivat hallussa, ja että hallussa olisi keinot välttää tilanteita, joissa oppilasmäärän kasvun takia joudutaan turvautumaan kalliisiin lisätiloihin. Mm. Hansakallion koulun pihaan jouduttiin hankkimaan lisää siirtokelpoista tilaa vain pari vuotta koulun laajennuksen jälkeen. Kun korjausvelka tällä menolla kasvaa, lisääntyy riski ennakoimattomiin hätäväistöihin, jotka tulevat aina kalliiksi. Tähän asiaan etsimme ratkaisuja perjantaina alkavissa budjettineuvotteluissa.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan taas ajankohtaista sisäilma-asioista ja kuultu selostus tulee pöytäkirjan liitteeksi. Erityisesti Aarnivalkean koulun tilanne on nyt akuutti.
– Asunto-ohjelman seuranta
Tässä koostetta asunto-ohjelman toteutumisesta, koko seuranta löytyy täältä :
Vuonna 2016 asuntotuotannon aloitusten määrä on edelliseen vuoteen verrattuna edelleen kasvanut, asumiseen kaavoitettavan asuntorakennusoikeuden määrä pysynyt korkeana, Espoon Asunnot Oy:lle ja muille valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa rakennuttaville tahoille on luovutettu tontteja sekä laadittu opiskelija-asuntojen toteuttamissuunnitelma. Espoo on ollut aktiivinen myös vanhojen asuinalueiden kehittämisessä ja asumisen energiatehokkuuden parantamisessa sekä osallistunut asunto-osuuskuntamallin käyttöönoton selvitystyöhön. Lisäksi vuoden 2016 aikana on päivitetty vammaisten asumisohjelma ja valmisteltu uusi asunnottomuuden ennaltaehkäisyn Aune -toimenpideohjelma.
Seuraavat toimenpiteet eivät ole vuonna 2016 toteutuneet asunto-ohjelman tavoitteiden mukaisesti:
– toimenpide 2 ”Uudistuotannosta vähintään 20 % toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina”. Vuonna 2016 aloitettavista asunnoista arviolta 14 % on valtion tukemia vuokra-asuntoja
– toimenpide 3 ”Asuntotuotannosta noin 10 % toteutetaan asumisoikeusasuntoina”. Vuonna 2016 aloitettavista asunnoista arviolta 4 % on asumisoikeusasuntoja
– toimenpide 10 ”Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta kasvatetaan 400 asuntoon vuodessa”. Valtuuston hyväksymän tuloskortin mukaan valtuustokauden tavoite on vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Espoon Asunnot Oy aloittanee 340 asuntoa vuonna 2016
– toimenpide 16 ”Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrää”. Vuoden 2016 omakotitonttihaussa haettavana oli 50 tonttia.
Asunto-ohjelman hyväksymisen jälkeen Espoon asuntotuotantotavoitetta kasvatettiin merkittävästi uuden MAL‑aiesopimuksen myötä. Espoon asunnoille on laadittu suunnitelma, jonka mukaan vuosina 2017-2018 aloitettaisiin peräti 600 asuntoa vuodessa.
Olemme kiirehtineet opiskelija-asuntojen määrän lisäämistä. Etenemässä ovat HOASin hanke Tuuliniityssä (108 asuntoa) sekä HOASin ja AYY:N hankkeet Otaniemen Miestentiellä (89 + 89 asuntoa). Näiden pitäisi lähteä käyntiin ensi vuonna. Tämän lisäksi kaavamuutos on käynnissä HOASin hankkeelle Maarinniityssä sekä AYY:n hankkeelle Otakaarella. Ensimmäisen osalta ongelma on Maarinniityn suunnitelmien keskeneräisyys. Otakaarella taas ongelma on liian tiukka autopaikkanormi. Lisäksi on vireillä muutamia hankkeita kaupungin mailla Olarissa ja Matinkylässä, aloitusajaksi arvioitu 2020 eikä toteuttajasta ole tietoa.
Muilta osin todetaan, että opiskelija-asuntojen rakennuttajat eivät hakeneet tontteja tonttihaussa, jossa oli mukana 12 kerrostalotonttia Olarista, Nöykkiöstä, Espoon keskuksesta, Saunalahdesta, Kauklahdesta ja Suurpellosta.
Hyvä että muutama hanke on lähdössä liikkeelle ja toivottavasti muutkin Otaniemen hankkeet etenevät. Otaniemen kampus kasvaa yli 4000 opiskelijalla, joista mahdollisimman monelle tulisi voida tarjota opiskelija-asunto kampukselta tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päästä. Parkkinormiin opiskelija-asuntojen rakentaminen ei saa Otaniemessä kaatua. Sopivien tonttien kartoitusta on edelleen syytä jatkaa opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden kanssa.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen lokakuun 2016 kuukausiraportti
Tilapalveluiden sitovat tulostavoitteet ovat:
Tavoite 1:
Liikelaitoksen vuoden 2016 tulostavoite on 15,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia.
Toteutuminen 31.10.2016:
Tuloksen ennustetaan olevan noin 18,4 me ylijäämäinen ennen tilinpäätössiirtokirjauksia. Tulostavoite toteutuu.
Tavoite 2:
Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Toteutuminen 31.10.2016:
Muutetun talousarvion mukaan, investointien enimmäismäärä on 95,2 me. Investointien ennustetaan olevan 81 me johtuen eräiden hankkeiden toteutumisesta aikataulusta poiketen myöhemmin. Tulostavoite ei toteudu, koska kustannusarviot ovat joidenkin hankkeiden osalta ylittyneet ja aikataulut viivästyneet. Lisäksi joidenkin hankkeiden yllättävien kohonneiden toteutuskustannusarvioiden vuoksi niiden toteuttaminen on keskeytetty ja suunnittelu aloitettu uudelleen.