Tässä vuoden ensimmäisen tila- ja asuntojaoston maanantain kokouksen lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Taas päästään käsittelemään oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittamista, kun saadaan kaupunginhallituksen edellyttämä raportti siitä, miten oireita Espoossa kartoitetaan. Vastaus ei edelleenkään vakuuta.
– Lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella
Esitetään puollettavaksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n perusparannuskorkotukilainahakemusta Järvenperässä sijaitsevalle Espoon Isonjärvenpää 1 asumisoikeuskohteelle. Kohde on valmistunut vuonna 1997 ja siinä on 10 asuntoa. Korkotukilainaa haetaan 524 000 euroa.
Kiinteistön peruskorjaustarve perustuu 20 vuoden ikään, käytettyihin materiaaleihin sekä suurempien vaurioiden ennaltaehkäisyyn. Kiinteistöön on aikaisemmin suoritettu kuntokartoituksia, joissa on havaittu peruskorjaustarvetta.
– ARA-vuokra-asuntojen asukkaiden valinnan valvontaa koskevat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ohjeet
Esitetään että jaosto merkitsee päivitetyt ohjeet tiedoksi. Päivitys on tehty, koska valtioneuvosto asetti 15.9.2016 tulorajat valtion tukemiin vuokra- ja osaomistusasuntoihin pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa). Tulorajat tulevat voimaan 1.1.2017 lähtien tehtävissä asukasvalintapäätöksissä.
Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat vuodesta 1998 lähtien noudattaneet yhteisiä menettelytapoja asukasvalintojen valvonnassa. Yhteiset ohjeet on nyt päivitetty ARAn julkaisemien uusien ohjeiden mukaisiksi. Asukasvalintojen valvonnan menettelytapoihin ei tule muutosta.
En pidä tulorajojen asettamista hyvänä, mutta siitä ei nyt päätetä. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n (yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen edunvalvonta- ja palvelujärjestö) mukaan asukasvalinnalla on pystytty ilman tulorajojakin hyvin turvaamaan se, että asukkaiksi valitaan eniten asunnon tarpeessa olevat pienituloiset ja vähävaraiset henkilöt. Tämän osoittaa myös ympäristöministeriön vuonna 2014 julkaisema selvitys.
Tulorajojen palauttaminen lisää byrokratiaa ja kustannuksia sekä nostaa vuokria. Tulorajojen palauttaminen luo myös uuden kannustinloukun sekä vaikuttaa vuokrataloyhtiöissä kielteisesti asukasrakenteen yksipuolistumiseen ja sosiaalisen sekoittumisen vähenemiseen. Myös asuinalueiden välinen eriarvoistumiskehitys on vaarassa vahvistua tulorajojen käyttöönoton myötä.
Valtiovallan tavoitteena on ollut parantaa tulorajojen palauttamisella valtion tukemien vuokra-asuntojen kohdentumista pienituloisimmille. Oikea ongelma on kuitenkin liian vähäinen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä. Siksi olemme Espoossa ajaneet Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteen nostamista.
– Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen
Tämä liittyy Mari Anthonin valtuustoaloitteeseen, jota kaupunginhallitus käsitteli 26.9. ja valtuusto 14.11.
Kaupunginhallitus hyväksyi esityksestäni seuraavan lisäyksen:
”Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Espoossa kehitetään pikaisesti toimiva malli oppilaiden sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittamiseksi. Asian etenemisestä raportoidaan tila- ja asuntojaostolle vuoden 2016 loppuun mennessä.”
Ja valtuusto hyväksyi seuraavan Mari Anthonin (vihr.) toivomuksen:
”Valtuusto toivoo, että Espoossa kehitetään pikaisesti toimiva malli oppilaiden sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittamiseksi ja että kartoitukset aloitetaan niistä kouluista, joissa on syytä epäillä sisäilmaongelmia.”
Tähän annetaan nyt selvitys, jossa kuvataan Espoossa jo käytössä olevia toimintatapoja ja rakenteita, joiden avulla pystytään kartoittamaan terveysongelmia ja havainnoimaan niiden heikkoja signaaleja. Näihin toimintamalleihin kuuluvat muun muassa:
– Oppilaiden vuosittaiset käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla
– Laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokan oppilaille sekä lukion ensimmäisen tai toisen vuosikurssin opiskelijoille.
– Oppilaiden lisäkäynnit terveydenhoitajan ja / tai lääkärin luona tarpeen mukaan.
– Jokaisessa koulussa toimiva yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka huolehtii myös kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.
– Joka toinen vuosi tehtävä valtakunnallinen, THL:n kouluterveyskysely. Kysely on tehty 8. ja 9. luokkalaisille sekä lukion ja ammatillisten ja amk:n opiskelijoille. V. 2017 kysely tehdään lisäksi 4. ja 5. luokan oppilaille.
– Syksyllä 2016 8. luokkalaisille pilottiluonteisesti tehty sähköisesti toteutettu hyvinvointikartta. Toimintatavan laajennusta sekä vakiinnuttamista mietitään 5. luokkalaisille, 8. luokkalaisille sekä lukiolaisille.
– Oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta kolmen vuoden välein yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon kanssa.
– Tarvittaessa kouluille perustetaan kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä.
Kehitystoimista todetaan seuraavaa:
Uutena kehitystoimenpiteenä otetaan käyttöön vuosittain koostettava tilannekuva kertyneistä heikoista signaaleista. Tilapalvelut, terveydenhuolto sekä opetustoimi suunnittelevat ja toteuttavat tilannekuvan toteutuksen. Tilannekuvaa hyödynnetään kouluympäristön terveellisyyden seurannassa sekä toiminnan kehittämisessä.
Tilapalvelut, terveydenhuolto ja opetustoimi seuraavat alalla tapahtuvaa kehitystä ja ottavat viivytyksettä käyttöön valtakunnallisesti hyväksyttyjä menetelmiä, joiden on osoitettu olevan hyödyllisiä sisäilmaongelmien selvityksessä. Tällainen on mahdollisesti esimerkiksi kehitteillä oleva THL:n strukturoitu sisäilmakysely, jonka käyttöä voidaan harkita hyväksynnän jälkeen kouluterveyden (/työterveyden) työkaluna liitettynä kohteen rakennusteknisiin tutkimuksiin ja sisäilma-asiantuntijoiden asiantuntijuuteen.
Oppilaiden säännölliset terveystarkastukset ja terveydentilan seuranta on tärkeää, mutta ei tästä käy ilmi, kartoitetaanko sisäilmaoireita systemaattisesti. Eli asia jää edelleen paljolti vanhempien ja oppilaiden oman aktiivisuuden varaan. Myös tuo tilannekuvan sisältö jää epämääräiseksi.
Edelleen ihmettelen penseää suhtautumista oirekyselyiden tekemiseen osana sisäilmaongelmien ratkomista, eikä selvitys mielestäni vastaa kaupunginhallituksen ja valtuuston tahtotilaa oireiden kartoittamisesta.
Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä laaditussa Päättäjän homeoppaassa oirekyselyt ovat osa sisäilmaongelman ratkaisuprosessia.
Ihmettelen myös mihin valtakunnalliseen hyväksyntään selvityksessä viitataan. THL:n kysely on jo käytössä useissa kunnissa. Esimerkiksi Helsinki on teettänyt THL:n kyselyn viime vuonna 20 koulussa ja tulee saamani tiedon mukaan teettämään kaikissa kouluissaan. Kyselylle ei ole olemassa mitään hyväksymismenettelyä, jota tarvitsisi odottaa ennen sen käyttöön ottoa. Sitä toki kehitetään edelleen käyttäjäystävällisemmäksi ja helpommin toistettavaksi, jotta kunnat saisivat käyttöön systemaattisen työkalun ja saataisiin sitä kautta luotettavampaa tietoa. THL:n kysely maksaa 2700 e/koulu, jos tehdään yksittäiseen kouluun. Jos tehdään useampiin, on hinta neuvoteltavissa.
Minusta selvitystä ei voi hyväksyä tällaisena. Parasta olisi palauttaa valmisteltavaksi siten, että selvitetään eri vaihtoehdot ottaa THL:n kysely käyttöön (joko kohdekohtaisena tai kaikkiin kouluihin) ja niiden kustannukset.
– Tila- ja asuntojaoston vuoden 2017 työohjelma
Merkitään tiedoksi ja ohjeellisena noudatettavaksi työohjelma. Listalle on aikataulutettu normaalit talousarviokäsittelyt sekä rakennushankkeiden hankeselvityksiä. Asunto-ohjelman päivityksen ensimmäinen luonnos on tulossa 6.3. kokoukseen.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan seuraavat selostukset:
– Ajankohtaiset sisäilma-asiat, Maija Lehtinen
– Selostus Suviniityn päiväkodin hankkeesta, Maija Lehtinen
– Selostus kiinteistönhoidon kilpailutuksista, Maija Lehtinen
Näistä ei ole otsikkoa enempää ennakkotietoa.
– Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle virantoimitusvelvollisuuden muuttamista koskevassa asiassa
Kyse on hankalasta henkilöstöasiasta koskien tilapalvelupäällikön tehtäviä hoitaneen viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuden muuttamista vuoden 2015 alussa.
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto käsitteli 16.3.2015 päätöksiä koskeneet oikaisuvaatimukset ja hylkäsi ne. Tuolloin asiasta käytiin pitkällinen keskustelu ja esitykseni pöydällepanosta hävisi äänin 6-3. Jaosto teki tuolloin lisäpäätökset, että johtamista kehitetään ja erikseen selvitetään kyseisen tapauksen kiusaaminen ja siihen liittyvät asiat.
Nyt oikeus on ratkaissut asian ja kumonnut toimitusjohtajan päätökset sekä jaoston päätöksen. Tilapalvelupäällikön siirtämiselle toisiin tehtäviin ei siis hallinto-oikeuden mukaan ole ollut riittäviä perusteita.