Huomenna tila- ja asuntojaoston listalla mm. ennakkotilinpäätös, tämän vuoden käyttö- ja korjaussuunnitelmat tuloskortteineen sekä Suviniityn päiväkodin ja neuvolan muutettu hankesuunnitelma. Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Tilapalvelut-liikelaitos ennakkotilinpäätös 2016
Tilapalveluiden sitovat tulostavoitteet ja niiden toteutuminen:
1. Tulostavoite: 15,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia
Ennakkotilinpäätöksen tulos ennen varauksia on 14,8 me eli tulostavoite ei toteutunut.
Tässä syitä:
– sosiaali- ja terveystoimelle annettiin 1,1 me alennus Espoon sairaalan vuokrasta
– vuosikorjauksiin käytettiin 2,4 me ja esisuunnitteluun 0,9 me enemmän kuin oli budjetoitu
– maksettiin Kiinteistö Oy Espoon sairaalalle 1,4 me ja WeeGee Oy:lle 0,7 me enemmän vastikkeita kuin mihin varauduttiin
2. Tulostavoite: talonrakennusinvestointien toteutuminen päätösten mukaisesti
Tilapalveluiden investoinnit muutetussa talousarviossa 2016 ovat 97,7 me. Toteutuneet investoinnit 2016 ovat 69,3 me. Alittumisen syynä se, että osassa hankkeita suunnittelu tai rakentaminen siirtyi joko siksi, että käyttäjätoimialan tarpeet muuttuivat tai siksi, että urakkatarjoukset ylittivät kustannusarvion.
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu tuottavuuden kasvattaminen sekä säästöjen aikaansaaminen 2016-2017 yhteensä 5 miljoonalla eurolla.
Tähän on pyritty seuraavin keinoin:
Oman tuotannon ja ostopalveluiden tuottavuuden optimointi
– siivouspalveluissa ostopalveluiden osuus on noussut noin 48 prosenttiin
– kiinteistönhoidossa valmistellaan Pohjois-Espoon alueen osalta kiinteistönhoidon hankintaa, omaa tuotantoa on samalla kehitetty
Tilapalveluiden (liikelaitosten) yhdistymisen kautta saatavat henkilöstösäästöt
– henkilöstökustannukset ovat pudonneet noin 2,5 me, tosin osasyynä rakennusalan korkeasuhdanteesta johtuva rekrytoinnin vaikeus (esimerkiksi hankepäälliköitä on vaikea saada)
Tilahankkeiden hankekustannusten aleneminen
– kaikissa ratkaisuissa suositaan kustannusvaikuttavia tyyppipäiväkoteja ja tyyppikouluja
– kiireellisissä toteutuksissa hyödynnetään vuokraus- ja lunastusmallia, joka mahdollistaa nopean reagoinnin (voidaan välttää väistökoulukustannuksia)
– hankeohjauksen ja valvonnan roolia on kehitetty
Tarve- ja hankesuunnittelun omistajaohjauksen kehittäminen
– esisuunnitteluvaiheen kehittäminen
– hankesuunnitelmavaiheen selkeyttäminen
– tavoitteena lyhentää ja tehostaa tarveselvitys- ja hankesuunnitelmavaihetta
Sisäilmaprosessin ja hätäväistöjen vähentäminen
– menettelytapaohje on päivitetty, pääkohtina vasteaikojen nopeuttaminen ja tiedotuksen parantaminen
– todettu että tiedottamiseen tarvitaan kokonaan oma resurssi
– hätäväistöjen vähentämiseksi kartoitetaan koko Espoon alueelta pysyviä väistötiloja olemassa olevista kiinteistöistä
Poimintana tuloskorttien seurannasta, että energiakulutuksen arvioidaan kasvavan, sähkön osalta puolivuotiskauden tilanne on + 4,6%, lämmön osalta – 2,2 % ja veden osalta -2,9 %. Sähköenergia kulutuslisäys on aiheutunut pääosin yleisestä ilmanvaihdon käyttöaikojen pidentämisestä. Vuoden 2016 aikana ylläpitoon siirtyi 7 uutta kohdetta (uusi sairaala ei sisälly), yhteensä 15 500 brm2, joiden laskennallinen kustannuslisäys on yli 350 000 e/v.
Keskeiset riskit on tunnistettu ja niiden eliminoimiseksi tehdään töitä:
– liikelaitosten yhdistyminen epäonnistuu ja asetetut taloudelliset tavoitteet jäävät saavuttamatta
– toimitilojen terveellisyys ja turvallisuus pettää
– investointihankkeita ei saada ohjelman mukaan toteutettua ja hankkeiden kustannukset ylittyvät
– työntekijä aiheuttaa (esim. työkoneella) käyttäjälle tai kaupunkilaiselle vakavan vamman tai kuoleman
– harmaan talouden tapauksia tulee julki liikelaitoksen toiminnan vastuualueilla, seuranta on pettänyt
– henkilöstö irtisanoutuu ja uutta osaavaa henkilöstöä ei saada tilalle
Uusi liikelaitos on nyt ollut vuoden toiminnassa ja paljon kehitystyötä on tapahtunut. Kun kyse on pitkistä prosesseista, näkyvät tulokset valitettavan hitaasti. Viime vuoden toteutumasta nähdään, että vuosikorjauksiin on varattu liian vähän rahaa. No tämän toki kipeästi tiedämme ja siksi tälle vuodelle varattiin 10 me lisämääräraha.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen käyttösuunnitelma vuodelle 2017
Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat nousemassa yhdeksi kuntavaaliteemaksi ja ongelmiin on löydettävä ratkaisuja jo ensi vuoden aikana. Kirjasimme vihreiden saavutuksia ja tavoitteita erilliseen kannanottoon.
Vuoden 2017 sitovat tulostavoitteet mukailevat edellisen vuoden linjaa ja ovat:
1.) 17,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tuloa osakeyhtiömuotoisten kiinteistöjen rahoitusvastikkeiden rahoitusvastikkeiden maksua varten. Rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi.
2.) Hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Vuoden 2017 käyttösuunnitelman investointimenot ovat 77,9 me, josta uudisrakentamisen talonrakennusinvestoinnit ovat 48,4 me, sisältäen 6,7 me elinkaarta jatkaville hankkeille.
Talousarviopäätöksen koulukorjauksia koskevaan pöytäkirjamerkintään kirjattiin esityksestämme, että kaupunginhallitukselle raportoidaan viimeistään maaliskuussa 2017 toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista ja että esitys uudella koulurahastoihin perustuvalla mallilla rahoitettavista kouluista tehdään heti, kun se lainsäädännön muutoksista on tarkempaa tietoa. Kyselen tämän perään.
Nostan tähän muutaman vihreille tärkeän tavoitteen tuloskortista:
Tavoite: Terveelliset ja turvalliset toimitilat tukevat palvelujen tuottamista kustannustehokkaasti.
Mittarit: Kustannustehokkuus. Tilatehokkuus. Sisäilmaongelmaisten tilojen määrä.
Mietin voisiko tässä olla mittarina tilojen määrän lisäksi myös sisäilmaongelmien takia väistössä olevien henkilöiden määrä. Toki osa väistöistä tehdään suunnitelmallisesti peruskorjausten alta, joten kokonaisluku sinänsä ei kerro hallitsemattomasta tilanteesta.
Tavoite: Esteettömyys paranee
Mittarit: Esteettömyysohjelman toteutuminen tiloissa ja kiinteistöjen ulkoalueilla.
Hyvä, että esteettömyysohjelman toteuttaminen on nostettu tuloskorttiin.
Tavoite:Pyöräilyn edistämisohjelman toteutuminen ja pyöräilysuunnittelun osaamisen kehittyminen
Mittari: Pyöräilyn kulkutapaosuus ja pyöräilyn edistämisohjelman toteutuneet toimenpiteet. Pyöräilyn laatureittejä suunnittelevien henkilöiden koulutus.
Hyvä että tämäkin on mukana, mutta mittari voisi olla suoremmin Tilapalveluiden toimintaa ohjaava.
Tavoite: Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi.
Mittari: CO2 -päästöjen kehittyminen.
Energiakulutuksen määrä.
Tämä on todella tärkeä. Tarvitsemme konkreettiset kunnianhimoiset keinot päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi.
Tavoite: Ilmastoasioiden toimenpideohjelman jalkautus kaupunkikonsernissa.
Mittari: Ilmastostrategian toimenpiteiden toteuttaminen
Täältä niitä keinoja löytyy.
Tuloskortissa on hyvin huomioitu valtuuston hyväksymiä ohjelmia, mutta valtuuston hyväksymistä KulttuuriEspoo2030 linjauksista johdetut tavoitteet puuttuvat. Tilapalveluilla pitäisi olla systemaattinen prosessi, miten varmistetaan, että myös taide ja kulttuurinäkökulma on mukana kaupungin tilahankkeissa. Minne saadaan Espoon ensimmäinen muraali?
– Rakennusten kunnossapidon vuosiohjelman 2017 hyväksyminen
Elinkaarta jatkavien investointien määräraha on suunnattu pääosin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksiin sekä teknistä elinkaarta pidentäviin korjauksiin. Tilapalvelut pyrkii toiminnassaan hyvään palvelun laatuun vahvistamalla asiakkuuden hallintaa sekä parantamalla korjaustöiden sujuvuutta. Korjausrakentamisen palvelutuotantoa organisoidaan vuonna 2017 uudelleen yhdistämällä rakennustekninen ja talotekninen korjausrakentaminen.
Tilapalveluiden hallinnassa on noin 1500 rakennusta, joiden tekninen arvo ulkoisen arvioinnin mukaan on 1,48 mrd. euroa. Tämän kiinteistökannan ylläpitäminen edellyttää keskimääräistä vuosittaista panostusta korjauksiin noin 50 me. Tilapalveluiden suorassa omistuksessa olevien rakennusten laskennallinen korjausvelka vuonna 2015 oli 123 me (104 me v. 2013). Tarkastelussa oli mukana 1 043 rakennusta.
Vuonna 2016 vuosikorjauksiin käytettiin noin 16,05 me, perusparannuksiin noin 7,80 me ja elinkaarta jatkaviin investointeihin noin 7,89 me.
Tilapalveluiden toiminta- ja taloussuunnitelmassa on vuodelle 2017 varattu kaupungin toimitilojen vuosikorjauksiin 14,40 me (14,40 me v. 2016) ja perusparannuksiin 9 me (9 me v. 2016).
Elinkaarta jatkavat korjaukset rahoitetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisällä myönnetyllä 6,70 me määrärahalla (7,20 me v. 2016) ja tarvittaessa 10 me erillisrahoituksella.
Näiden lisäksi Tilapalvelut peruskorjaa rakennuksia ja parantaa palveluverkkoa kaupunginvaltuuston hyväksymän investointiohjelman kautta.
Luvuista nähdään, että tällä tahdilla korjausvelka kasvaa. Talousarvioneuvottelujen jälkeen on selvinnyt, että Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulut ovat arvioitua huonommassa kunnossa ja Karamzinin koulu on noussut potentiaaliseksi kriisikohteeksi. Haukilahden koulussa oireilu jatkuu korjaustoimista huolimatta.
Jousenkaaren elinkaarta jatkavaan korjaukseen on varattu 1,7 me. Kuntotutkimus on kuitenkin osoittanut, että se ei tule riittämään ja asia on arvioitava uudelleen. Haukilahden koulun ongelmien korjaamiseen on varattu 380 000 e. Karamzinin koulun sisäilmaongelmien korjaukseen varattu 200 000 e. Aarnivalkean koulu ei ole listoilla mukana ollenkaan.
Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettiin erillisessä koulukorjauksia koskevassa pöytäkirjamerkinnässä, että 10 me erillisrahoitusta käytetään etupainotteisesti siten, että se varataan 2017 mm. Aarnivalkean, Jousenkaaren ja Haukilahden koulun korjauksiin ja koulujen elinkaarta pidentäviin hankkeisiin. Tuo ”käytetään tarvittaessa” ei vastaa tätä valtuuston päätöstä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Espoon Asunnot Oy:n tilannekatsaus, toimitusjohtaja Seppo Kallio
Jaosto seuraa vuosittain Espoon Asuntojen toimintaa.
– Ajankohtaiset sisäilma-asiat, toimitusjohtaja Maija Lehtinen
Tämä kokouksissa vakiokohtana vaatimuksestani. Esitys ei ole etukäteen jaossa, mutta se lisätään myöskin vaatimuksestani pöytäkirjan liitteeksi.
Tässä muutama sana Aarnivalkean koulun tilanteesta, kun osallistuin viime torstaina vanhemmille järjestettyyn infotilaisuuteen. Koulu siirrettiin pikavauhdilla väistöön Järvenperään, kun sisäilmaoireilu paheni. Nyt tilanne on karu: Koulun kunto on osoittautunut arvioitua paljon huonommaksi. Niin huonoksi, että Tilapalveluiden toimitusjohtaja väläytti purkamisen mahdollisuutta. Se on kertoo paljon, kun ollaan Silkkiniityn laidalla Tapiolan kulttuuriympäristössä.
Olen edellyttänyt väistötilojen löytämistä Tapiolasta mahdollisimman pian. Nyt ratkaisuksi ehdotetaan syksyksi Pohjois-Tapiolan lukion tiloja, jos lukio siirtyisi Otaniemeen. Asia on tulossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokoukseen 15.2.
Vanhemmilla on suuri huoli tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta, koska niissäkin oireillaan. Valitettavasti Tilapalveluilla ei ollut torstaina tarkkaa tietoa oireilujen määrästä ja tilojen kunnosta. Toivottavasti kokouksessa saamme lisätietoa. Useita luokkia on tiivistetty ja ilmamääriä säädetty. Lupasivat teettää pikaisesti kuntotutkimuksen ennen kuin päätös väistöstä tehdään. Myös muita tiloja Tapiolasta kartoitetaan.
Aarnivalkean koulun lisäksi edessä on Jousenkaaren tilanteen ratkominen. Myös Jousenkaaren koulu on arvioitua huonommassa kunnossa. Tämä riski oli tiedossa ja siksi esitin viime vuoden puolella siirtokelpoisten tilojen hankkimista ja koulun korjaamista kerralla kuntoon. Tälle ei valitettavasti löytynyt kaupunginhallituksen enemmistön tukea, vaikka tajan niukka enemmistö esitystä tuki.
Hyvä, että Tilapalveluissa on nyt tosissaan etsitty olemassa olevista tiloista väistötiloja niin Aarnivalkealle kuin Jousenkaarellekin. Tosiasia kuitenkin on, että kasvavassa Tapiolassa ei ole yhtään hyväkuntoista ala-asteen koulua (Sepon koulussa on tällä hetkellä ilmanpuhdistimet). Tilanne on kestämätön ja siksi on nyt syytä huolella harkita, miten Tapiolan koulutilanne pitkällä tähtäimellä ratkaistaan. Ja lyhyellä tähtäimellä on järjestettävä tavalla tai toisella Tapiolaan terveelliset ja turvalliset väistötilat niin, että lasten ja perheiden arki sujuu.
– Tilapalveluiden selvitys investointiohjelman riittävyydestä sivistystoimen koulutilojen osalta
Jaosto päätti 5.9.2016 investointiohjelmaa hyväksyessään seuraavaa:
”Sivistystoimen arvion mukaan investointiohjelma ei riitä kaikkien tarpeellisten koulujen rakentamiseen oppilasmäärän kasvaessa. Tila- ja asuntojaosto edellyttää, että Tilapalvelut valmistelee lokakuun loppuun mennessä selvityksen siitä, millä keinoin toimialan esittämiin tilatarpeisiin pystytään vastaamaan.”
Selvitys saatiin 14.11.2016, jolloin jaosto ei ollut tyytyväinen vastaukseen, vaan päätti että tarkennettu selvitys investointiohjelman riittävyydestä sivistystoimen koulukohteiden osalta tuodaan käsiteltäväksi tila- ja asuntojaoston helmikuun 2017 kokoukseen.
Tässä tarkennetussa selvityksessä todetaan edelleen, että Tilapalvelut pyrkii toteuttamaan sivistystoimen tilatarpeet investointiohjelman asettamissa puitteissa. Myönnetään siis, että tiukkaa tekee.
Investointipaineita helpottamaan Tilapalvelut etsii olemassa olevista rakennuksista vaihtoehtoisia tiloja vuokrattavaksi sekä pysyväiskäyttöön että väistötiloiksi. Tällä etsitään helpotusta alkuun ainakin Aarnivalkean ja Jousenkaaren tilanteisiin.
Tilapalvelut kehittää yhteistyössä sivistystoimen kanssa kouluihin tilamalleja/tyyppiratkaisuja, jotka vastaavat uuden opetussuunnitelman mukaisiin vaatimuksiin ja mahdollistavat kustannustehokkaat sekä ripeästi etenevät tilahankkeet.
Lisäksi Tilapalvelut harkitsee nykyisten vuokralla olevien väistötilojen jatkokäytön ja lunastamismahdollisuuden kohdekohtaisesti tarpeen mukaan.
Hankkeissa otetaan käyttöön uusia hankintatapoja ja toteutusmalleja, jotta hankeaikatauluja voidaan nopeuttaa ja hankkeet toteuttaa kustannustehokkaammin.
Hyviä kehittämissuuntia, mutta saadaanko niillä toivottuja vaikutuksia tarpeisiin nähden riittävän nopeasti?
Karhusuon koulun osalta todetaan, että koulukeskuksen ensimmäinen vaihe toteutuu suunnitelmien mukaisesti kesällä 2017. Sen sijaan 2. ja 3. vaiheiden osalta todetaan, että
”Mahdollisuudet aikaistaa ensimmäistä vaihetta täydentävät vaihe 2 urheilukenttä ja liikuntahalli sekä vaihe 3 koulukeskuksen laajennus yhtenäiskouluksi ovat selvitettävänä. Vaiheen 2 osalta esitetty tavoite on valmistuminen 2018 ja vaiheen 3 osalta tavoitteena olisi valmistuminen 2019 aikana.”
Talousarviopäätöksessä kouluihin liittyvät päätökset kirjattiin poikkeukselisesti pöytäkirjamerkintään, jossa todetaan yksiselitteisesti:
”Karhusuon 1. vaihe valmistuu syksyllä 2017 (Vaihe 2. valmistuu 2018 ja vaihe 3. viimeistään 2020).”
Koulun liikuntaolosuhteet ovat surkeat ja kuljetuksista tulee jatkuvasti lisäkustannuksia. Nyt on tärkeää varmistaa, että 2. ja 3. vaihe etenevät valtuuston pk-merkinnän mukaisesti. Pitää voida luottaa siihen, että tehdyt päätökset pitävät.
– Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman päivitys (KV-asia)
Hanke on pyörinyt pitkään valmistelussa ja toteutuksella alkaa olla kiire. Viime vaiheessa hankinta keskeytettiin, kun urakkavaiheessa saadut tarjoukset ylittivät budjetoidun. Tavoitteena on edelleen saada hanke päiväkoti valmiiksi vuodenvaihteessa2018/2019.
Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina.
Päiväkodin yhteyteen on tulossa myös neuvola ja lisäksi tiloissa on muiden perhekeskustoimijoiden (esim. perhetyö, neuvolapsykologi, perheneuvolan työntekijä, lastensuojelu, maahanmuuttajapalvelujen työntekijä). Neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa.
Kustannusten alentamiseksi on arvioitu hankkeen laajuutta pyrkien vähentämään päiväkodin ja neuvolan monitoimitalomaisuutta, mutta myös jonkin verran supistaen toiminnan tiloja. Tavoitteena on laajuuden pienentäminen noin 10 – 15 %. Tehdyillä toimilla ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä varsinaisen päiväkoti- ja neuvolatoiminnan näkökulmasta.
Pitää varmistaa, miten käyttäjät (sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi) ovat olleet valmistelussa mukana. Käyttäjälautakunnissa muutettu suunnitelma ei ole käynyt.
Hankeen toteuttamiselle on esitetty suunnittelun sisältävää KVR urakkamuotoa hakien markkinoilta tuotantotehokasta suunnittelu- ja toteutusratkaisua, jolla neliöhintaa ja samalla kokonaishintaa ja sitä kautta hoitopaikan hintaa saataisiin selvästi alaspäin kuitenkin toiminnalle ja kiinteistön elinkaarelle oleellisista laatutekijöistä tinkimättä.
Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa Suvelan, Kiltakallion ja Kamreerintien nykyisten neuvoloiden luopumisen. Osassa näistä tiloista on pitkäaikainen vuokrasopimus, joten tilakustannukset jäävät kaupungin vastattavaksi vaikka sosiaali- ja terveystoimi luopuu tiloista.
Tätä hanketta ei tosiaan ole varaa viivästyttää. Loppuvaiheessa esiin on nostettu kysymys neuvolan tarpeellisuudesta. Ongelmanna ovat nuo nykyisten neuvolatilojen pitkät vuokrasopimukset sekä soteuudistuksen mahdollinen vaikutus neuvolakiinteistöjen tarpeeseen. Toisaalta tässä on suunniteltu uudenlaista palvelukokonaisuutta, joka osaltaan parantaisi ja tehostaisi palveluja.