Huomenna toiseksi viimeinen kaupunginhallituksen kokous ennen vaaleja. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ovat nousseet keskeiseksi vaaliteemaksi ja kaikki ehdokkaat tuntuvat olevan yksimielisiä siitä, että asia on laitettava kuntoon.
Viimeksi asiasta väännettiin syksyn talousarvioneuvotteluissa. Vihreiden vaatimuksesta koulukorjauksia koskevaan pöytäkirjamerkintään kirjattiin, että kaupunginhallitukselle raportoidaan viimeistään maaliskuussa 2017 pk-merkintään listatuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Tuota raporttia ei kokouksen esitystlistalla näy. Olen edellyttänyt, että asia on tuotava virallisena lista-asiana, ei pelkkänä suullisena selostuksena.
Alla kokousasiat lyhyesti avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2016 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (Kv-asia)
Vuosikate on ennakoitua parempi, 199 me, joka ylittää talousarviossa oletetun yli 80 me. Tilikauden tulos on 60 me plussalla.
Kovasta investointitarpeesta johtuen tuo ei kuitenkaan riitä. Vuonna 2016 kaupungin investointeihin kului 286 me ja kaupungin lainakanta (pl. konsernitili) kasvoi edelleen 210 me (lainaa nyt 2 601 e/asukas).
Lisäksi suuria investointihankkeita toteutettiin kaupungin tytäryhtiöiden kautta, joka kasvatti konsernin lainakantaa 464 me (lainaa nyt 11 608 e/asukas). Konsernin lainkanta vuoden lopussa oli 3,2 miljardia euroa. Vertailukohdaksi tähän, että verotuloja kertyi yhteensä noin 1,45 miljardia euroa.
Hyvä että talouskehitys näyttää kääntyneen parempaan suuntaan. Toivottavasti suunta pysyy. Tarkkaa taloudenpitoa tarvitaan edelleen, mutta myös viisautta tehdä säästöpaineista huolimatta pitkällä tähtäimellä kaupungin kokonaistalouden kannalta järkeviä ratkaisuja.
– Vuoden 2017 valtionosuuspäätökset
Vuoden 2017 valtionosuudet ovat yhteensä 35,1 me, joka on 3,1 me enemmän kuin talousarviossa valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön oppilaskohtaisten laskelmien tarkentumisesta johtuen. Peruspalvelujen valtionosuus laski vuodesta 2016 mm. toimeentulotuen maksatuksen siirryttyä Kelalla vuoden 2017 alusta lukien.
Näistä valtionosuuksista huolimatta Espoo on siis nettomaksaja suhteessa muuhun Suomeen maksamalla verotulontasausta.
– Vuoden 2017 helmikuun kuukausiraportti
Kilpailukykysopimus vähentää huomattavasti Espoon verotuloja, sillä työnantajan vakuutusmaksujen siirto työntekijöille, lomarahaleikkaus, palkkojen nolla-kasvu sekä kilpailukykysopimuksen mukainen verotuksen työtulo- ja eläketulovähennyksen nostaminen pienentävät kaikki verotettavaa tuloa ja kunnallisveron tuottoa. Kysellään, mikä on kiky-sopimuksen nettovaikutus kaupungille.
Toimintatuottojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 6,3 me Länsimetron liikennöinnin aloittamisen siirryttyä elokuulle. Tammi-helmikuussa henkilöstömenot ovat pienentyneet -1,3 % ja ulkoiset toimintamenot yhteensä -1,7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden. Perustoimeentulotuen maksatus on siirtynyt Kelalle ennakoitua nopeammin ja vuodelle 2017 tehdystä 8,4 me menovarauksesta on Espoon maksamana toteutunut tähän mennessä vain 0,5 me. Tilanne tarkentuu täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta, kun Kelan maksuruuhkat on purettu. Toimeentulotuen ja Länsimetron liikennöinnin siirtymisen vaikutuksia kaupungin tuloihin ja menoihin tarkennetaan kevään aikana eikä niintä ole vielä huomioitu ennusteessa.
Tilapalvelujen investointien ennustetaan toteutuvan 7 me alle talousarvion. Uudisrakentaminen toteutuu arviolta 5 me budjetoitua alempana. Osakeinvestointien arvioidaan toteutuvatn 4,3 me pienempänä. Kysyn mitä investointeja nämä koskevat.
– Espoon kaupungin tilivelvollisten määrittely
Tarkastuslautakunta on tehnyt kaupunginhallitukselle esityksen tilivelvollisten määrittelystä.
Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat kaupungin toimielimet sekä asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät valtuuston jäseninä ole tilivelvollisia.
Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että toiminta tulee arvioitavaksi, tilivelvolliseen voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja myöntää tai olla myöntämättä vastuuvapaus, ei pelkästään tilivelvollisen itsensä, vaan myös hänen alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä johtuen. Jos tilivelvolliselle on myönnetty vastuuvapaus, ei häntä kohtaan enää voida esittää siviilioikeudellisia vahingonkorvausvaatimuksia. Rikosoikeudellinen vastuu kuitenkin säilyy yleensä myös sen jälkeen.
Tarkastuslautakunta esittää, että Espoossa kuntalain tarkoittamiksi tilivelvollisiksi toimielinten jäseniksi voidaan katsoa kaupunginhallitus jaostoineen, lauta- ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat ja tilivelvollisiksi viranhaltijoiksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, liiketoimintajohtaja ja rahoitusjohtaja. Lisäksi tilivelvollisiksi on perusteltua katsoa tulosyksiköiden johtajat, liikelaitosten toimitusjohtajat sekä itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat viranhaltijat toimielinten johtosääntöjen mukaisesti.
Tilivelvollisia ollaan siis. Suuri vastuu tämän pestin hoitamisessa.
– Poisto-ohjeen tarkistaminen alkaen 1.5.2017
Espoon kaupungin pysyvien vastaavien poistoaikoja täsemennetään vastaamaan uusia suosituksia.
– Henkilöstökertomus vuodelta 2016
Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja ja tilastoja sekä tietoja henkilöstöön liittyvien tuloskortin tavoitteiden toteutumisesta, kaupungin työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, osaamisen kehittämisestä ja henkilöstökustannuksista.
Vuonna 2016 kaupungissa oli 19,8 asukasta yhtä henkilöstöön kuuluvaa kohden (19,1 asukasta vuonna 2015). Kaupungin oman henkilöstön määrä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 13 870. Henkilöstömäärä laski edellisvuodesta noin 230:llä johtuen kaupungin ruokapalvelutoimintojen yhtiöittämisestä Espoo Catering oy:ksi 1.1.2016 alkaen (koski 488 aiemmin kaupungin palveluksessa ollutta työntekijää).
Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus nousi jonkin verran ollen 5,5 prosenttia. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,3 prosenttia.
Espoo tarjosi ennätykselliset 785 kesätyöpaikkaa (joihin hakemuksia tuli lähes 20 000). Kaupunki myös jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Kaupungin työyksiköissä oli vuoden aikana 2 398 harjoittelijaa.
Vuokratyövoiman käyttö oman henkilöstön työpanoksen tukena lisääntyi edelleen. Seure henkilöstöpalvelut Oy:stä tilattujen työtuntien määrä kasvoi 11,7 prosenttia. Seuren osuus kaikesta vuokratyövoiman käytöstä oli noin 87 prosenttia.
Vuonna 2016 terveysperusteisten poissaolojen määrä (poissaolopäiviä/henkilötyövuosi) kasvoi ja se oli keskimäärin 15,1 (edellisvuonna 14,5). Niiden henkilöiden määrä, jotka eivät sairauden vuoksi olleet lainkaan pois töistä laski 26 prosentista 23 prosenttiin.
Olemme olleet huolissamme vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä. Olisi myös kiinnostavaa kuulla, missä yksiköissä kaupungilla on rekrytointiongelmia ja arvioita mistä se johtuu ja mitä on tehtävissä tilanteen parantamiseksi.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanojen muuttaminen
Pari vihreää vaihdosta mukana, nimet lienee kunnossa.
– Lakimiehen viran muuttaminen hallintopäällikön viraksi
Sivistystoimessa organisoidaan esikunnan toimintoja uudelleen 1.4.2017 alkaen. Esikunnan muutos on selostuksen mukaan kustannusneutraali, tässä muutoksessa palkka nousee.
– Valtuustokysymys koulujen siivoukseen liittyvien ostopalvelujen ongelmista (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 14 muuta valtuutetun valtuustokysymys, jonka käsittelimme jo tila- ja asuntojaostossa.
Vastauksessa todetaan, että sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia ja kilpailutukset tehdään pääsääntöisesti noin 5-8 vuoden välein. Siivouspalvelut tekee jokaiseen kohteeseen laadunvarmistuskäynnin kerran kuukaudessa. Jos kohteen kaksi perättäistä laaturaporttia ovat hylättyjä, tästä seuraa hyvitysvaade. Yhdessä palveluntuottajan kanssa tehtävät laadunvarmistuskäynnit helpottavat yhteisen näkemyksen löytymistä etenkin sopimuskauden alussa. Sopimuskauden aikana palveluntuottajan kanssa pidetään palavereja tarvittaessa.
Vuoden 2015 alusta 15 kohdetta on irtisanottu laatuongelmien vuoksi. Lisäksi kahdeksan palveluntuottaja on itse irtisanonut sopimuksen, koska ei ole pystynyt tuottamaan palvelua tai ylläpitämään palvelun laatua sovitusti. Pääkaupunkiseudulla on vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa, jolloin työnjohdon merkitys korostuu.
Kilpailutettaessa valitaan aina varsinainen toimittaja ja kaksi varatoimittajaa. Jos sopimus joudutaan purkamaan varsinaisen toimittajan kanssa, jatkosta voidaan neuvotella varalle valitun palveluntuottajan kanssa.
Lopuksi vastauksessa todetaan, että omana työnä tuotettu siivous vaatii samanlaista laadunvarmistusta kuin ostopalvelu ja että ongelmia on kaikkien palveluntuottajien ja myös oman tuotannon kohteissa aika-ajoin.
Tilapalvelut-liikelaitoksen kokemuksen mukaan isojen koulukohteiden siivoaminen ostopalveluna on kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin oma palvelutuotanto. Kaupungin tilojen siivouksesta hoidetaan tällä hetkellä 48 % ostopalveluina, eli merkittävästä asiasta on kyse. Kuten vastauksessa todetaan, puute ammattitaitoisesta työvoimasta on alan ongelma, ja se pätee niin kaupungin omaan kuin ostopalveluihin. Tilannetta on syytä seurata.
– Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta (Kv-asia)
Leena Luhtasen (sd) ja 35 muun allekirjoittama varsin aiheellinen valtuustokysymys, jonka tila- ja asuntojaosto palautti lokakuussa kertaalleen uudelleenvalmisteltavaksi. Hyvä niin, koska tilanne on muutamassa kuukaudessa olennaisesti muuttunut. Lokakuussa arvio oli, että hallin korjaus olisi valmis tämän vuoden lopussa. Nyt korjaustarpeet ovat osoittautuneet merkittävästi laajemmiksi ja valmista olisi näillä näkymin vasta keväällä 2019. Sinänsä on välttämätöntä, että korjaukset tehdään nyt niin, että halli todella kestää käytössä.
Tapiolan uimahallin korjaussuunnittelua rasittavat tiukat suojelumääräykset. Nyt on kuitenkin löydyttävä joustoa, jotta halliin voidaan toteuttaa kestävät ratkaisut. Esimerkiksi ongelmallisiksi osoittautuneet laatat altaan pohjassa on voitava korvata teräsaltaalla kuten Leppävaaran uimahallissa.
Tähän mennessä korjauskustannukset ovat olleet:
– Ison altaan kunnostus vuosina 2015 – 2016 noin 950 000 e
– ilmanvaihtokorjaukset vuonna 2016 noin 400 000 e.
– Muiden korjaustöiden kustannukset ovat vuosittain 50 000 -100 000 e
Nyt esitettävien korjausten kustannukset ovat hyvin alustavan arvion mukaan 5 – 7 me. Tarkempia arvioita ei voida esittää ennen täydentävien tutkimusten ja korjaussuunnitelmien tekemistä. Tutkimus- ja suunnittelukustannukset on alustavasti arvioitu n. 300 000 e suuruisiksi.
Esitetyt korjaukset edellyttävät käytännössä, että Tapiolan uimahallista tulee korjaushanke, joka vaatii investointirahoitusta. Vuosikorjaus tai elinkaarta jatkavana korjauksena uimahallin korjausta ei voida käynnistää, etteivät muiden kiinteistöjen välttämättömät korjaukset jää tekemättä.
Aikataulusta todetaan, että aiemmin arvioitua laajemmista korjaustarpeista johtuen realistiseksi arvioidaan:
– kevät 2017 hankesuunnitelman laadinta ja suunnittelun kilpailuttaminen kevät
– kesä-syksy 2017 suunnittelu
– loppuvuosi 2017- alkuvuosi 2018 urakkakilpailutus
– 2018‑2019 rakentaminen
– kevät 2019 valmis
Tämän kanssa pitää nyt vaan elää ja sovittaa hanke investointiohjelmaan. Tässä taas lisäpainetta investointikaton avaamiseen, koska esimerksiksi Espoonlahden uimahallin peruskorjausta ja laajennusta, joka on ajoitettu vuosille 2020-2022 ei ole varaa lykätä. Sekin on huonokuntoinen ja odottaa puolestaan Matinkylän uimahallin valmistumista 2020.
– Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman päivitys (Kv-asia)
Tästä hankkeesta käytiin pitkä keskustelu tila- ja asuntojaostossa. Sote-uudistuksen epävarmuuden sekä säästöjen aikaansaamiseksi neuvolatilat oli pudotettu suunnitelmasta pois.
Hankkeella tavoiteltiin alunperin uudenlaista palvelukokonaisuutta lapsiperheiden tarpeisiin. Juuri Suviniityssä uskon, että tällaiselle palvelulle olisi ollut hyvinkin käyttöä. Perusteeksi neuvolan karsimiselle on nostettu olemassa olevien neuvolatilojen pitkät vuokrasopimukset. Lyhyellä tähtäimellä sinänsä relevantti taloudellinen peruste, mutta entä pitkällä tähtäimellä oikea-aikaisten ja ennaltaehkäisevien palvelujen näkökulmasta? Toinen ongelma toki se, että neuvolatoiminta on siirtymässä maakunnalle muiden sote-palveluiden mukana, joten ei ole tietoa, miten ja missä maakunta jatkossa neuvolapalvelut tulisi tuottamaan. On myös mahdollista, että neuvolapalvelut menisivät valinnanvapauden piiriin. Neuvolan poispudottamisen olen siis tässä vaiheessa valmis hyväksymään.
Toinen ongelma on käyttäjän eli varhaiskasvatuksen tarpeiden sivuuttaminen investointikustannusten pienentämiseksi. Asia tuotiin jaoston listalle alunperin ilman käyttäjälautakunnan kuulemista. Selostuksessa todetaan, että käyttäjän näkökulma hyväksytään soveltuvin osin ja hankkeen budjetin sekä laajuuden sallimissa rajoissa. Ja samalla budjettia pyritään edelleen pienentämään.
Ratkaisuja ei kuitenkaan pidä tehdä ymmärtämättä millaisia vaikutuksia niillä tulevan toiminnan, lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kannalta. Vaikka päätösvalta on Tilapalveluissa, on muutokset tehtävä hyvässä yhteistyössä ja hankkeen kokonaistaloudellisuus ja toiminnallisuus arvioiden yhdessä käyttäjän kanssa. Lisähaasteen tuo hankkeen toteutus KVR-urakkamallilla, jossa urakoitsijalle jää valtaa suunnittelun ja toteutuksen suhteen kustannusten karsimiseksi.
Näiden huolien takia jaosto hyväksyi esityksestäni ylsimielisesti seuraavan lisäyksen:
”Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehottaa Tilapalveluita jatkamaan valmistelua hyvässä yhteistyössä käyttäjän kanssa siten, että varmistetaan toimivien ja tarkoituksenmukaisten päiväkotitilojen syntyminen kustannustehokkaasti Espoon päiväkotien suunnitteluohjeiden mukaisesti ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto huomioiden.”
Nyt pitää varmistaa, että tiloista tulee käyttäjän kannalta toimivat ja tarkoituksenmukaiset, eikä investointikustannusten säästämisen takia tehdä toimintaa haittaavia ja pahimmassa tapauksessa toimintakuluja lisääviä ratkaisuja.
– Stora Bodö – Lilla Bodö, osayleiskaavaehdotuksen ja osayleiskaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 §), alue 450400, 32. kaupunginosa Suvisaaristo
Osayleiskaavalla mahdollistetaan Stora Bodön saareen pohjoisosan lisärakentaminen loma-asumista varten. Stora Bodön saaren eteläosa kaavoitetaan luonnonsuojelualueeksi sekä maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lilla Bodö puolestaan kaavoitetaan palvelurakennusten ja pienvenesataman alueeksi.
Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena.
Tämä on hyväksytty kaupsulautakunnassa yksimielisesti. Vihreiden ansiokkaan työn tuloksena siltahankkeesta ja ympärivuotisesta asumisesta luovuttiin. Lautakunnan keskustelun pohjalta esittelijä teki seuraavan lisäyksen:
”Nähtävillä olon aikana selvitetään voidaanko, ja miltä osin, muuttaa Bodöntien loppupää venesatama-alueeksi (LV).”
Vihreiden Risto Nevanlinna nosti esiin tuon Bodöntien jatkeen, joka oli jostain syystä piirretty Lilla Bodön lounaisrantaa pitkin meneväksi ja jolla olisi ikävä vaikutus saaren rantametsiin. Olisi tärkeää, että tietä ei viedä yhtään pidemmälle kuin se nykyään menee ja että nykyinen suunnitelma poistetaan kaavasta nähtävillä olon jälkeen.
– Vallikallio I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 110210, 51. kaupunginosa Leppävaara
Tavoitteena on saneerata lähes tyhjillään oleva toimistorakennus muuttamalla se asunnoiksi. Katutason liiketila säilyy, samoin tontilla sijaitsevat paikoitustasot. Alueella sijaitsee nykyisin vuonna 1991 valmistuneet liike- ja toimistorakennus sekä noin sadan auton paikoituskansi. Rakennus on ollut melko pitkään tyhjillään.
Tämä on järkevää tiivistämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden ääreen. Kaava on edennyt lautakunnassa yksimielisesti.
– Piispankylä, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueen luovuttamista koskevan esisopimuksen hyväksyminen, alue 321913, 22. kaupunginosa Olari
Tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue sekä osa toimistorakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja lisätä asumiselle osoitettua rakennusoikeutta. Länsiväylän varteen osoitetaan nykyistä vähemmän toimistorakentamista. Pieni alue länsiosassa osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi. Rakennusoikeus kasvaa 3 850 k-m2.
Alue sijaitsee Olarin eteläosassa Kuitinmäentien ja Länsiväylän välisellä alueella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä Länsiväylän eteläpuolella. Alue sijaitsee osittain Länsiväylän melualueella. Alue on kunnallistekniikan piirissä.
Tämäkin on edennyt lautakunnassa yksimielisesti, lautakunta korosti kaupunkikuvallista laatutasoa ja julkisivumateriaaleja.
– Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle määräajan palauttamista koskevan hakemuksen johdosta
Kyse on kaupunginhallituksen 5.12.2016 hyväksymästä Tapiolan keskusta koskevasta asemakaavan muutoksesta sekä maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Hakemuksen tekijä esittää pääasiassa, että hän ei ole saanut kaupunginhallituksen asemakaavapäätöstä, jonka takia ei ole voinut siitä valittaa. Ja että kaupunginhallitus ei ole ottanut huomioon hänen kaavasta jättämäänsä muistutusta.
Kaupungin selityksessä todetaan, että epähuomiossa hakijalle / kaavamuistutuksen lähettäjälle ei ole toimitettu kaupunginhallituksen päätöstä hakijan nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta. Mutta että laki ei tätä myöskään edellyät (vastine muistutukseen lähetettiin). Kaupunki esittää, että vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä tulee hylätä.
Selitys on puolestani ok.