Maanantain kaupunginhallituksessa isoimpina asioina strategia ja vuoden 2018 talousarvion kehys sekä veroprosenteista päättäminen. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Ryhmien väliset neuvottelut ovat käynnissä joten strategia jää pöydälle. Talousarvion kehys on syytä jättää odottamaan neuvottelujen tulosta, koska strategiassa linjataan myös talouteen liittyviä asioita. Asiat on kuitenkin tarkoitus viedä valtuustoon 11.9. joten kiire tulee neuvottelujen kanssa.
– Espoo-tarinan ja strategiaperustan päivittäminen (Kv-asia)
Tässä linjataan valtuustokauden keskeiset tavoitteet, eli tärkeän päätöksen äärellä ollaan. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat jo käyneet asiasta neuvotteluja ja vihreiden ryhmä on käynyt läpi omia tavoitteita. Neuvottelut jatkuvat. Luonnos löytyy täältä.
Itse tarinaan ei ole tulossa suuria muutoksia, vaan kyse on enemmänkin päivityksestä. Samoin visio ja arvot ovat ennallaan, ne mietittiin huolella neljä vuotta sitten. Sen sijaan strategiaosaan halutaan lisää konkretiaa, jotta valtuusto pääsee oikeasti linjaamaan valtuustokauden keskeisistä tavoitteista ja siitä miten ne toteutetaan.
Espoo-tarina ohjaa kehyksen ja taloussuunnitelman valmistelua sekä talousarvioon liittyvien tulostavoitteiden laadintaa. Sen pohjalta toimialat valmistelevat omat tarinat ja tulostavoitteet.
Lisäksi Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, jotka ovat:
– Osallistuva Espoo
– Innostava elinvoimainen Espoo
– Kestävä Espoo
– Hyvinvointi ja terveys
Tässä vielä kertauksena visio ja arvot:
Espoon visio
Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.
Espoon arvot
– Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen.
– Espoo on vastuullinen edelläkävijä.
– Espoo on oikeudenmukainen.
Espoo-tarinan keskeisenä tavoitteena on, että Espoo on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti Euroopan kestävin kaupunki.
Uutta on, että päämäärät ja niihin liittyvät valtuustokauden tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat:- sivistys ja hyvinvointi
– elinvoima, kilpailukyky ja työllisyys
– ympäristö, rakentaminen ja liikenne
– talous, henkilöstö ja johtaminen
Espoo-tarinan toteutumisen arviointia tukemaan päivitetään osa-alueittain indikaattorit. Tarkoitus on kuvata, miten asian tila on muuttunut valtuustokauden aikana keskeisten indikaattoreiden kohdalla. Näitä indikaattoreita ei vieäl ole.
Uutta on myös, että valtuustokauden puolivälissä valtuusto arvioi, miten Espoo-tarina on toteutumassa ja onko toimintaympäristöstä noussut esiin tarpeita sen tarkistamiseen. Keskustelun perusteella valtuusto käynnistää tarvittaessa Espoo-tarinan ja strategiaperustan tarkistamistyön.
Valtuustokauden viimeisenä vuotena arvioidaan, kuinka hyvin ja miltä osin valtuustokauden tavoitteet ovat toteutuneet ja mikä on Espoo-tarinan tilannekuva.
Tätä ollaan siis jo pyöritetty ryhmissä ja neuvotteluissa ja pohjaan on tulossa vielä muutoksia. Kaupunginhallituksessa asia jätetään neuvotteluja varten pöydälle, mutta päätöksiä on siis tarkoitus tehdä valtuustossa 11.9.
– Vuoden 2017 toinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Hyväksytään määrärahamuutoksia sekä merkitään tiedoksi osavuosikatsaus ja konserniraportti.
Liitteenä on myös vastaukset arviointikertomukseen 2016 ja talousarvion pöytäkirjamerkintöihin, joissa oli mm. laaja kirjaus sisäilmaongelmien ratkomisesta.
Taloustilanteesta todetaan, että heinäkuun toteuman ja loppuvuoden ennusteen perusteella toimintakatteen alijäämän ennustetaan toteutuvan noin 39 me talousarviossa oletettua heikompana. Toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion mm. sosiaali- ja terveystoimessa yhteensä noin 7,8 me mm. vammaispalvelujen laitoshuollon purun ja asiakasmäärien lisääntymisen takia, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta sekä terveyspalvelujen avosairaanhoidon hoitotarvike ja apuvälinekäytäntöjen muutoksesta johtuen. Toimialojen edellytetään käynnistävän toimenpiteitä toimintakatteen alijäämän parantamiseksi ja tarpeet talousarviomuutoksille arvioidaan lokakuun loppuun mennessä.
Verotulojen yhteensä ennustetaan ylittävän talousarvion noin 16 me.
Rahastojen tuotot ovat kehittyneet suotuisasti alkuvuonna ja rahoitustuottojen ennustetaan ylittävän talousarvion 7,5 me. Kuitenkin muistutetaan, että tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon, josta ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti. Korkomenojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 3 me johtuen matalana pysyttelevästä korkotasosta sekä vuoden 2017 talousarviolainan nostojen siirtymisestä loppuvuodelle.
Verorahoituksen ja rahoitustuottojen kasvu kompensoi toimintakatteen alijäämän heikkenemisen ja heinäkuun lopun tilanteessa vuosikatteen ja tuloksen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion puitteissa. Mikäli toimintakatteen alijäämän kasvu saadaan toimialojen toimenpitein oikaistua, kaupungin tulos toteutuu talousarviossa oletettua parempana ja lainanottotarve pienenee.
Vuodelle 2017 on talousarviossa budjetoitu 179 me uutta lainannostovaltuutta. Talousarviolainoja ei ole tarpeen nostaa kokonaisuudessaan ja heinäkuun lopun tilanteessa vuoden lainannostotarpeeksi arvioidaan 129 me. Rahastojen purkuihin on talousarviossa varattu 15 me, mutta purkuja ei ole toteutettu. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 676,9 me.
Tämä on tuhti lukupaketti, jossa on hyvää tietoa talousarvioneuvotteluja varten. Tulee myös valtuuston käsittelyyn.
– Vuoden 2018 talousarvion sekä vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia)
Kehyksen valmistelun lähtökohtana on kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Kehys toteuttaa tavoitetta kaupunkikonsernin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna 2020.
Kehysvalmistelun pohjana on Espoo-tarinaan 1.1 esitetyt tavoitteet sekä valtuuston 14.3.2016 linjaamat talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet.
Keskeisiä taloustavoitteita ovat:
– Investointien määrän rajaaminen taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 me vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan
-> Mikäli investointiohjelmaan esitetään jatkovalmistelussa uusia hankkeita 280 me keskimääräisen investointikaton päälle, esitetään hankkeiden yhteydessä aina myös hankkeiden rahoitus.
– Vuosikatteen vahvistaminen investointien tulorahoituksen kasvattamiseksi edellyttää käyttötalouden kokonaismenojen maltillista kasvua. Edellytyksenä on tuottavuuden ja tehokkuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta.
– Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä.
– Tulopohjan kehitysarviot on tehty toteutuneen kehityksen sekä veroennustekehikon ja päivitettyjen valtionosuuslaskelmien pohjalta. Hallitus siirsi veroperustepäätökset tehtäväksi budjettiriihessä 30–31.8.2017. Hallituksen päätösten vaikutuksia kaupungin tuloihin ja menoihin tarkennetaan talousarviovalmistelun yhteydessä.
Tämä on siis tarpeen jättää pöydälle, koska liittyy olennaisesti strategianeuvotteluihin. Tässä (ja seuraavan kohdan veroprosentissa) lyödään kuitenkin kiinni talousarvion perusta. Muutama vuosi sitten yritimme saada Espooseen käytännöksi kehysneuvottelut ja ne käytiinkin sinä vuonna, kun Vihreiden Inka Hopsu oli neuvottelutoimikunnan puheenjohtajana. On päättäjän kannalta hankala tilanne, että kehysluvut joudutaan hyväksymään ilman selkeää näkemystä siitä, miten toimialojen kehyksissä on huomioitu kaupungin kasvusta johtuva palvelutarpeen kasvu ja millaisia tehostamis- ja säästöpaineita palveluihin luvut pitävät sisällään. Tästä kysymme.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2018 (Kv-asia)
Pohjaesitys on, että
– vahvistetaan vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 18,00
– vahvistetaan vuoden 2018 kiinteistöveroprosenteiksi vuoden 2018 alusta kiinteistöverotuksessa sovellettavat kiinteistöverolain mukaiset alarajat
Valtion verotukseen liittyvät päätökset tehdään hallituksen budjettiriihessä 30.-31.8.2017. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat määrätään kiinteistöverolaissa ja muutos uusien ala- ja ylärajojen osalta on valmisteilla.
Tässä kohtaa oman haasteensa tuo sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kaupunkien talouteen ja verorahoitukseen. Uudistuksen jälkeen valtionosuuksien osuus kuntien rahoituksessa kasvaa, kun suuri osa verotuloista siirtyy sote-tehtävien myötä maakunnalle. Espoossa kuntaveroprosentti pienenisi 18,00% → 5,53%. Laskelmien mukaan se tarkoittaisi, että valtionosuus kattaisi toimintakatteesta jatkossa 32% (nyt 3%). Kiinteistöveron osuus olis 21% (nyt 8%).
Vaikka suurin kasvupaine on sote-palveluissa, jotka siirtyvät maakunnalle, on Espoon kaltaisessa kasvavassa kaupungissa valtava kasvupaine myös opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Ja sen lisäksi valtavat investointipaineet koulukorjauksissa ja uusien rakentamisessa, eikä katuinfran rakentaminenkaan vähene, kun tarvitaan uusia asuntoja. Tämä yhtälö huolettaa, varsinkin kun tiedetään, että valtionosuusjärjestelmää muutetaan kokoajan ja valtio on asettanut uudistuksen tavoitteeksi kustannusten kasvun hillitsemisen 3 mrd eurolla.
Tämäkin siis pöydälle.
– Valtuustoaloite Espoo konsernin lainakannan kehityksestä sekä rahastojen pääoman käytöstä (Kv-asia)
Hannele Kerola (sd) ja 17 muun allekirjoittama aloite, jossa pyydetään seuraavan (2018-2020) taloussuunnitelman ja kehyksen yhteydessä vastausta seuraaviin kysymyksiin:
1. Millä toimenpiteillä Espoon ja etenkin Espoo konsernin lainamäärä saadaan käännettyä laskuun viimeistään kolmen vuoden päästä?
2. Koska on oikea aika käyttää Espoon rahastojen tuottoa rahaston sääntöjen mukaisesti, vai on ko. sähkörahaston pääoma tarkoitus säilyttää maailman tappiin?
Vastauksessa todetaan, että valtuusto hyväksyi maaliskuussa 2016 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU 2:n, jonka päätavoitteena on saada Espoo konsernin lainakannan kasvu taittumaan 2020. Lainakannan kääntäminen laskuun edellyttää kaupungin vuosikatteen vahvistamista sekä investointitason tarkastamista alaspäin kaupungin tulorahoituskyvyn tasolle.
Edelleen todetaan, että vuosikatteen vahvistaminen edellyttää kaupungin tulopohjan vahvistamista sekä toiminta- ja investointimenojen kasvun hillitsemistä. Tulopohjaa vahvistetaan mm. työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävillä toimenpiteillä, aktiivisella maankäytöllä sekä palvelumaksujen pitämisellä asetusten ylärajoissa. Toimintamenojen kasvun hillintä edellyttää palveluverkon ja -tason tarkistamista sekä palvelujen järjestämisen tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämistä.
Investointitason laskeminen edellyttää eri alueiden infra- ja rakennushankkeiden tiukkaa tarvearviointia ja priorisointia sekä kustannustason laskua esim. tyyppikoulujen avulla. Kaupungin tulorahoituskykyyn suhteutettuna nettoinvestoinnit voivat olla enimmillään keskimäärin 280 me seuraavien 10 vuoden ajan.
Talousarvion kehys vuosille 2018 – 2020 (päätettävänä edellisessä kohdassa) on laadittu TATU 2 tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Taloussuunnitelmakauden aikana vuosikate nousee TATU2 tavoitteen mukaisesti 270 milj. euroon vuonna 2020 ja 10 vuoden investointisuunnitelma on laadittu siten, että vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat keskimäärin 280 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2020 kaupunki pystyy rahoittamaan investointinsa tulorahoituksella.
Lopuksi todetaan, että sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa tulee investointitaso säätää muuttuneen tulorahoituskyvyn mukaiselle tasolle. Mikäli investointiohjelma pidetään nykytasolla 280 milj. euroa / vuosi, tulee konsernin lainakanta kasvamaan vuosia eteenpäin.
Rahastojen purusta todetaan, että rahastojen purkaminen ja lainan otto esitetään aina vuosittain talousarviossa. Tätä suhdetta pohditaan vuosittain yleisen- ja kuntatalouden kehityksen pohjalta ja ottaen huomioon korkotason sekä vallitsevan sijoitusmarkkinoiden tuottotason ja riskisyyden.
Esimerkiksi kolmen kuukauden euribor-korko, johon suurin osa Espoon vaihtuvamääräisestä lainakannasta on sidottu, on ollut huhtikuusta 2015 asti negatiivinen ja korkokäyrät olettavat sen pysyvän negatiivisena aina kesäkuuhun 2019 (tilanne 3.4.2017). Peruskaupungin lainojen keskikorko 31.12.2016 oli 1,32 %. Rahastojen tuotto on ollut vuosina 2014 – 2016 järjestyksessään 8,9 %, 5,2 % ja 6,0 %. Tämä on ylittänyt lainoista maksetun koron.
Tämä keskustelu rahastojen purusta on käyty joka vuosi budjettineuvotteluissa. Tämän kysymyksen kautta saadaan vastaukset myös valtuuston käsiteltäväksi. Emme tässä talousyhtälössä ole kannattaneet voimallista rahastojen purkua, mutta olemme kuitenkin pitäneet sitä keinovalikoimassa, kun on ratkottu koulukorjausten rahoitusta.
– Jäsenten ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan (Kv-asia)
Kokoomuksen paikka, varsinaiseksi Johanna Horsma ja varalle Kimmo Oila.
– Hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 §:n tarkistaminen (Kv-asia)
Ehdotetaan, että valtuusto tarkistaa hallintosääntöä seuraavalla lisäyksellä: Kokouksiksi katsotaan myös kaupunginhallituksen ja sen jaostojen iltakoulut ja seminaarit. Ja että muutos tulee voimaan taannehtivasti 1.6.2017 alkaen.
Näiden osalta tilanne on ollut vähän epäselvä ja käytäntö on vaihdellut. Hyvä että tehdään selkeä linjaus. Tämä tarkoittanee sitä, että varajäsenet kutsutaan lähtökohtaisesti vain varsinaisen ollessa estynyt. Myös lautakunnat järjestävät seminaareja ja iltakouluja. Kysytään, millä perustein oikeus palkkioihin rajattaisiin vain kaupunginhallitukselle. Iltakoulut ja seminaarit parantavat hyvin organisoituina päätöksentekoa, kun valmisteilla oleviin asioihin voidaan paneutua huolella ja käydä niistä evästyskeskustelua ennen varsinaista päätöksentekoa.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakassopimuksen ajantasaistaminen
Kyse on Tapiolan valtavan pysäköintihallikokonaisuuden palasissa tehtyjen sopimusten yhtenäistäminen.
Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin vuoden 2008 lopussa. Yhtiö on rakennuttanut Tapiolan keskukseen maanalaisen pysäköintilaitoskokonaisuuden (yhteensä noin 2 100 pysäköintipaikkaa), keskushuollon tilat, joihin liittyy myös varastotiloja sekä alueellisen yhteisväestönsuojan, jotka valmistuivat maaliskuussa 2016. Kaksi pysty-yhteysrakennetta rakennetaan valmiiksi vuonna 2019 nyt rakenteilla olevan Ainoa 3-hankkeen valmistumisen yhteydessä.
Nyt hyväksyttävä osakassopimus korvaa kaikki aikaisemmat sopimuset. Ajantasaistetussa osakassopimuksessa määritetään vastuurajat toteutuneen tilanteen mukaisiksi aikaisemmissa osakassopimuksissa mainittujen periaatteiden mukaisesti. Täsmennettävät vastuurajat liittyvät erityisesti pysty-yhteyksien investointikustannuksiin, omistusrajoihin sekä ylläpitokustannuksiin. Ajantasaistetulla osakassopimuksella ei muuteta aiemmin sovittuja osakkaiden omistuksia tai rahoitus- ym. vastuiden jakoa. Ajantasaistettuun osakassopimukseen sisältyy myös toiminta-aluemääritelmä, jota kuvaava kartta on liitteenä. Toiminta-alue kattaa yhtiön lähtökohdan mukaisesti koko Tapiolan keskuksen alueen, jonka piiristä asemakaavojen ja rakennuslupien edellyttämät velvoitepaikat voidaan osoittaa Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n pysäköintitiloista.
LähiTapiola-ryhmä omistaa enemmistön yhtiön osakkeista. Kaupungin omistusosuus on noin neljännes. Lisäksi Länsimetro Oy omistaa pysäköintipaikoista 17 %.
Tämä hyväksyttiin konsernijaostossa yksimielisesti.
– Paikkajakotoimikunnan kokoonpanon täydentäminen
Elokuun alussa perustettu Sininen valtuustoryhmä on pyytänyt saada edustajansa paikkajakotoimikuntaan. Edustajan nimittäminen edellyttäisi muutosta paikkajakotoimikunnan pelisääntöihin. Paikkajakotoimikunta on todennut kokouksessaan 21.8.2017, että Sinisen valtuustoryhmän edustajalle myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus toimikunnan kokouksiin. Paikkajakotoimikunnassa on keskusteltu myös siitä, tulisiko toimikunnassa tasapuolisen kohtelun perusteella olla edustettuna kaikki valtuustoryhmät. Paikkajakotoimikunta siirtää asian kaupunginhallituksen päätettäväksi. Päätösehdotuksessa esitetään, että paikkajakotoimikunnan kokoonpanoa täydennetään Sinisen valtuustoryhmän edustajalla.
Paikkajakotoimikunnan pelisäännöissä lähdetään siitä, että paikkajakotoimikuntaan voivat nimetä edustajan puolueet, jotka ovat asettaneet ehdokkaita. Nyt ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa, kun yksi ryhmä hajosi kahtia. Paikkajakotoimikunnan pelisääntöjen kirjaus on järkevä siksi, ettei yksittäinen oman ryhmän perustava valtuutettu saa paikkaa paikkajakotyöryhmään. Espoossa luottamuspaikat jaetaan puolueille vaalituloksen maukaisesti jaettavien pisteiden perusteella. Nyt ei ole tietoa siitä, miten toimitaan pisteiden osalta Sinisten ja perussuomalaisten osalta. Mutkikas tilanne.
– Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (työmarkkinatuen rahoitus)
Lakimuutos liittyy maan hallituksen maakuntauudistusta koskevien esitysten kokonaisuuteen ja sen tavoitteena on ratkaista maakuntauudistuksesta seuraavat muutostarpeet pitkään työmarkkinatukea saaneen kotikunnalle kuuluvan työmarkkinatuen rahoitusvastuun osalta.
Lausunnossa todetaan, että esityksessä ei ole arvioitu vaihtoehtoisia tapoja työttömyysturvalain muutokselle, vaan käytännössä esitellään vain yksi vaihtoehto: nykyisen kuntaosuuden puolittaminen kunnan ja maakunnan kesken.
Espoon näkemyksen mukaan kunnan rahoitusosuudelle ei uudessa maakuntamallissa enää ole perusteita. Kunnan rahoitusosuutta työmarkkinatuesta on aiemmissa lakimuutoksissa perusteltu muun muassa kunnan sote-tehtävillä. Nykyisessä mallissa pitkään työttömänä olleiden palveluja toteutetaan sekä TE-toimistoissa että kuntien, TE-toimiston ja KELAn yhteispalveluissa (TYP). Jatkossa nämä palvelut järjestetään sote- ja kasvupalveluina maakunnissa.
Kunnilla on maakuntauudistuksen jälkeenkin merkittävä rooli yhtäältä kunnan työllisyyden edistäjinä (esimerkiksi elinkeinopalveluiden ja muodossa) ja toisaalta kuntalaisten yleisten työmarkkinavalmiuksien mahdollistajina (esimerkiksi opetustoimen kautta). Pitkään työmarkkinatukea saaneiden palveluita kunnat eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti enää tuota, vaan tämä palvelukokonaisuus siirtyy uudistuksessa nimenomaan maakunnille.
Tämä Espoon kanta työmarkkinatuen rahoituksesta (ei enää kuntien tehtävä) on perusteltu. On kuitenkin tärkeää, että kuntaan jää taho, joka seuraa tilannetta ja tarvittaessa puuttuu siihen, koska kunta voi myös omilla toimillaan edistää työllistymistä. Ilmeisesti tällainen rooli Espooseen onkin jäämässä. Kysytään tästä.
Espoon ja Uudenmaan osalta tilannetta mutkistaa se, että on päätetty valmistella erillisratkaisu kasvupalveluiden järjestämisestä. Tämäkin tosin taitaa olla vaiheessa, kun sote-uudistus lykääntyi.
Lausunnossa todetaan, että lakimuutos pitää toteuttaa niin, että Uudenmaan erillisratkaisun myötä perustettavaan kuntayhtymään liittyvien kuntien tasavertainen kohtelu muun Suomen kuntien kanssa ei vaarannu.
Erityisen tärkeäksi Uudenmaan tasavertainen kohtelu rahoitusasiassa nousee, koska aiemmin lausunnolla olleessa hallituksen esityksessä ei huomioitu millään tavoin maahanmuuttajaväestön määrää tai osuutta eri maakunnissa. Suurena riskinä on, että Uudenmaan maakunnan alueella ei voida kasvupalvelurahoituksen turvin hoitaa tasavertaisesti muun Suomen kanssa niitä toimia, joita kotouttaminen, kasvupalvelut ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttävät. Vallitseva näkemys on, että maahanmuuttajien asiakaspalvelu vaatii 1,5 – 2 kertaa enemmän resursseja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin asiakkaisiin verrattuna.
– Luonnonsuojelualueiden perustaminen Espoon keskuspuistoon (Pöydälle 14.8.2017)
Tämä jäi viimeksi pöydälle, kun ei saatu karttaliitettä Harmaakallion suojelualueen suhteesta yleiskaavaan. Nyt se on liitteenä ja asia saadaan toivottavasti päätökseen ja kolme uutta luonnonsuojelualuetta Keskuspuistoon – kiitos Risto Nevanlinnan aloitteen ja ympäristökeskuksen ansiokkaan valmistelun. Suojelualueet ovat: Lillträskin luonnonsuojelualue, Mössenkärrin luonnonsuojelualue ja Harmaakallio-Gråbergetin luonnonsuojelualue.
– Laajalahden koulun peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Espoon kaupungin omistama Kiinteistö Oy Espoon toimitilat toteuttaa Laajalahden koulun peruskorjauksen ja laajennuksen elinkaarihankkeena, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Hanke toteutetaan samassa elinkaaripaketissa Tuomarilan koulun kanssa.
Laajalahden koulun peruskorjaus- ja laajennushankkeessa koulu laajennetaan 2-sarjaisesta 3-sarjaiseksi 1. – 6. luokkien peruskouluksi sekä kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeen yhteenlaskettu oppilasmäärä kasvaa noin 300:sta 480:een. Koulun ja esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen luontevalle jatkumolle sekä alentaa toimitilakustannuksia ja vähentää varhaiskasvatuspaikkojen investointipainetta alueella.
Hanke toteutetaan Laajalahden koulun nykyiselle paikalle. Hankkeessa tehdään kaavamuutos mm. rakennusoikeuden lisäämiseksi, asuntolatontin erottamiseksi koulutontista ja huoltoyhteyden saamiseksi urheilukentälle. Tavoitteena on, että uusi kaava saisi lainvoiman vuoden 2017 loppuun mennessä.
Tavoitehinta on 21,6 me, 3 103 euroa / brm². Oppilas- ja varhaiskasvatuspaikan hinta on 45 000 euroa. Hintaa yritetään painaa alas urakan kehitysvaiheen aikana.
Talousarvion investointiohjelmassa hanke ajoittui valmistuvaksi kesällä 2020, mutta sivistystoimi ja Tilapalvelut-liikelaitos ovat sopineet yhdessä tarkennetun aikataulun, jonka mukaan koulu otetaan käyttöön elokuussa 2021. Kaavamuutos sisältää aikatauluriskin hankkeelle.
Tämä hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa yksimielisesti sillä kirjauksella, että varataan mahdollisuus toteuttaa kirjastotilat Laajalahden koulun yhteyteen. Itse pidän tärkeänä, että Laajalahden kirjasto säilyy kylän keskustassa ja tämä on ollut myös sivistystoimen ja asukkaiden näkemys. Asia ratkaistaan alueen asemakaavoituksen yhteydessä.
– Tuomarilan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Espoon kaupungin omistama Kiinteistö Oy Espoon toimitilat toteuttaa Tuomarilan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen elinkaarihankkeena, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja 20 vuoden ylläpidosta. Hanke toteutetaan samassa elinkaaripaketissa Laajalahden koulun kanssa.
Tuomarilan koulun peruskorjaus- ja laajennushankkeessa koulu laajennetaan 3-sarjaiseksi 1. – 6. luokkien peruskouluksi. Koulun ja päiväkodin (varhaiskasvatuksen esiopetus) tuleva yhteenlaskettu oppilasmäärä on 480. Henkilökunnan määrä on noin 65. Koulun tilat suunnitellaan soveltuviksi myös kaupungin liikuntatoimen ja ulkopuolisten toimijoiden organisoimaan iltakäyttöön.
Hanke toteutetaan Tuomarilan koulun nykyiselle paikalle. Hankkeessa on tekeillä kaavamuutos. Kaupunginmuseo on esittänyt Tuomarilan koululle suojelua merkinnällä sr-1. Suojelumääräyksistä voidaan kuitenkin poiketa ja rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että rakennus on käyttökelvoton eikä sitä voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja terveydelle.
Tavoitehinta on 21,8 me, 3 435 euroa/ brm². Oppilas- ja varhaiskasvatuspaikan hinta on 45 398 euroa. Tätäkin hintaa yritetään painaa urakan jatkokehitysvaiheessa alas.
Tämä hyväksyttiin ilman lisäyksiä yksimielisesti tila- ja asuntojaostossa.
– Lippajärvi, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 150712, 62. kaupunginosa Lippajärvi
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Kerrostalokorttelin rakennusoikeutta lisätään noin 8 500 k-m2 ja kerroslukua korotetaan nykyisestä kahdesta kerroksesta neljään-viiteen kerrokseen. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää nykyisten huonokuntoisten asuinrakennusten purkamista.
Alue sijaitsee Lippajärvellä Kolkekannaksentien ja Lippajärventien risteyksessä. Suunnittelualueen omistaa Espoon Asunnot Oy. Alueella on nykyisin yhdeksän puurakenteista, kaksikerroksista kerrostaloa (luhtitaloa) sekä kaksi talousrakennusta, jotka ovat kaikki huonokuntoisia. Kerrostalot on rakennettu vuonna 1976 ja talousrakennukset vuonna 1998. Kaikki asunnot (122 kpl) ovat vuokra-asuntoja ja niissä on noin 240 asukasta.
Tavoitteena on kaksinkertaistaa alueen rakennusoikeus sekä mahdollistaa alueelle nykyisen 122 asunnon sijaan noin 250 asuntoa. Asunnoista puolet tulisi olemaan Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja ja puolet todennäköisesti TA-Asunnot Oy:n asumisoikeusasuntoja. Asuntojen keskipinta-alaksi on suunniteltu noin 50 k-m2.
Tämä kaava on hiottu ja hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti. Hyvä että kokonaisuuteen tulee vuokra-asuntojen lisäksi myös asumisoikeusasuntoja.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Laurinlahti 411611, asemakaavan muutos, koskevista valituksista
Laurinlahden kaavan käsittely jatkuu. Kaupunkisuunnittelulautakunta siis hyväksyi kaavan 26.4. jonka jälkeen kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta – ja hyväksyi sekin kaavan kokouksessaan 29.5. äänin 9-6. Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta, joihin pyydetään lausuntoa.
Asukasyhdistyksen valituksessa esitetään, että alue pitäisi toteuttaa voimassa olevan kaavan mukaisesti (tontti täyttyisi tiiviistä pientalorakentamisesta). Valittajien mukaan kaava ei luo edellytyksiä terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja rikkoo maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta.
Kuntalaisvalittaja perustelee vaatimusta pääasiassa asukasyhdistyksen valituksessa esitetyllä tavalla.
Annettavassa lausunnossa katsotaan perustellusti, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi asemakaavan muutosta koskeva kaavapäätös olisi kumottava.
Olemme olleet linjakkaasti kaavan hyväksymisen takana ja lausunto on linjassa sen kanssa. Perustelut voi lukea Risto Nevanlinnan blogista.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä vuokrata kerrostalotontit Otaniemestä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle, korttelin 10014 tontit 11 ja 12
Oikaisuvaatimuksen tekijä on yksityishenkilö. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan vastausta siihen, millä laskennallisilla perusteilla tonttien vuokrasopimusehtoihin sisältyvät sopimussakko ja korvaus on määritelty.
Vastauksessa perustellaan, mihin sopimussakot perustuvat (tavoitteena varmistaa kaavojen toteutuminen ja takaamaan se, että opiskelija-asunnot toteutetaan aikataulussa, jotta opiskelijoille on riittävästi asuntoja). Eli oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi.
Tämä valitus on turha ja itse päätös tonttien vuokraamisesta opiskelija-asuntoja varten tärkeä ja perusteltu. Toivottavasti asuntoja päästään pian rakentamaan.