Maanantain kaupunginhallituksessa isoimpana asiana on talousarvio, joka julkistettiin torstaina. Se jää pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten.
Päätettävistä asioista suurin on kahdesti pöydälle jätetty lausunto Kehä I:n tiesuunnitelmasta ja siihen liittyen tarve ottaa uudelleen harkintaan päätös katkaista Tapiolantien yhteys Otaniemeen.
Myös kysymys eri luottamustoimielinten (valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat) pöytäkirjojen pitämisestä julkisesti netissä pidempään kuin kolme vuotta jäi pöydälle ja vastausta on täydennetty vastaamaan esittämiimme kysymyksiin.
Lisäksi listalla on tukku valtuustoaloitteita ja kysymyksiä, mukana Risto Nevanlinnan (vihr.) aloite viherkattosuunnitelmasta.
Alla lista-asiat lyhyesti avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä
-Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)
Kaupunginjohtaja julkisti talousarvioesityksensä viime torstaina. Parantunut taloustilanne näkyy: Talousarvioehdotukseen on lisätty kehysvaiheen jälkeen 17 miljoonaa euroa suunnitelmakaudelle mm. tuntikehyksen ja koulukuljetusten pitämiseen nykytasolla, yksityisen hoidon tuen sisaruslisän maksamiseen, lasten ja nuorten mielenterveys- ja terapiapalveluihin sekä englanti asiointikieleksi ja City as a Service -toimintamallien kehittämiseen.
Käymme esitystä läpi ensi viikolla vihreiden ryhmän toimialakohtaisissa palavereissa ja valtuustoryhmän budjettiriihessä. Tässä kohtaa totean sen, että investointiohjelmasta puuttuu Meri-Matin lukio, jota opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on esittänyt yksimielisesti sekä Aarnivalkean koulun peruskorjaus/uuden rakentaminen, jota pidän asukkaiden arjen sujumisen ja Tapiolan vetovoiman kannalta olennaisena. Myöskään Träskändan kartanon kunnostaminen ei ole sisällä investointiohjelmassa.
Teimme teknisen lautakunnan jäsen Lari Karreisen kanssa yhdessä määräraha-aloitteen pyöräilyn laatureittien talvikunnossapidon parantamiseksi. Tekninen lautakunta esittää vastauksenaan seuraavaa:
”Pyöräilyn laatureittien talvikunnossapitoa parannetaan ensi talvena (2017-2018) siten, että yksi (Länsiväylän varren) kevyenliikenteenväylä hoidetaan yhtenäisenä koko matkaltaan aikaisin aamulla. Reitti on osa pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken sovittua tarkoituksenmukaista reitistökokonaisuutta, jota hoidetaan samalla laatutasolla. Tältä osin kunnossapidon laadun tason nostaminen voidaan toteuttaa nykyisten määrärahojen ja resurssien puitteissa. Kunnossapidon laadun parantaminen koskemaan kaikkia laatureittejä ei ole mahdollista nykyisillä kone- ja henkilöresursseilla.”
Asia siis etenee.
– Valtuustokysymys talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnista (Kv-asia)
Jaana Wessmanin (vas.) ja 25 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa on neljä kysymystä. Alla lyhyesti referoitu vastauksia:
1. Miten kaupunginhallitus huomioi sukupuolten tasa-arvon budjettivalmistelussa?
Vastauksessa viitataan kaupunginhallituksen 16.1.2017 hyväksymään Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan ja todetaan, että sen tavoitteisiin pääseminen edellyttää näkökulman juurruttamista kaikkeen suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon.
Lisäksi todetaan, että kaupunginhallituksen nimeämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle ja lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toimikunnan tehtävään kuuluu myös seurata näiden arvojen toteutumista kuntalaispalvelujen konkreettisissa toiminnoissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa
Kaupunginhallitus ei tällä hetkellä erikseen huomioi sukupuolten tasa-arvoa budjettivalmistelussa.
2. Arvioidaanko Espoon kaupungin talousarvion sukupuolivaikutukset vuoden 2018 budjetissa?
Espoossa on käytössä ennakkovaikutusten arviointi sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen lautakuntavalmistelussa. Ennakkoarviointi on menetelmä, jolla päätösvaihtoehtojen vaikutuksia tuodaan näkyviin ennen päätöksentekoa.
Ennakkoarviointi on yläkäsite, joka sisältää muita arviointeja kuten sukupuolivaikutusten, lapsivaikutusten, terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin. Yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon edistämisen käytännöissä käytetään talousarviovalmistelussa hyväksi havaittuja sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen käytäntöjä. Huhtikuussa 2017 annetuissa taloussuunnitelman laadintaohjeissa ei ole erikseen ohjeistettu sukupuolivaikutusten arviointia.
3. Miten kaupunginhallitus aikoo toimillansa edistää sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutumista tulevien vuosien talousarviossa?
Vastauksessa esitetään, että Espoon taloussuunnitelman 2019 – 2021 laadinnassa sukupuolivaikutusten arviointi-menetelmä otetaan käyttöön erikseen sovittavien pilottien osalta. Käytäntöä laajennetaan saatujen kokemusten perusteella. Laadintaohjeissa kehotetaan yleisesti huomioimaan sukupuolinäkökulma. Sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttaminen aloitetaan kokoamalla tieto kaupungin palvelujen käyttäjistä sukupuolittain ja aloittamalla systemaattinen seuranta.
4. Millaisia resursseja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelman toimeenpanon ollaan varaamassa vuoden 2018 budjettiin?
Vastauksessa todetaan, että vuoden 2018 käyttösuunnitelmaan varataan henkilöstöyksikköön yksi henkilötyövuosi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyöhön. Lisäksi konsernihallinnon tehtäviin kuuluu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan toiminnan valmistelu ja tuki mm. sihteeripalveluina. Toimikunnan jäsenille maksetaan kokouspalkkiot.
Lisäksi resursoidaan koulutusmäärärahoja osaamisen kehittämiseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä. Toimialojen osalta selvitystyö ja muu valmistelu tehdään osana perustehtävää käyttösuunnitelmien sisällä.
Yllä siis referointia virkamiesvastauksesta. Sukupuolivaikutusten arviointi on ollut vahvasti myös vihreiden agendalla. Kun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma oli kaupunginhallituksen hyväksyttävänä, peräänkuulutimme nimenomaan sukupuolten välisen tasa-arvon systemaattisempaa tarkastelua kaupungin toiminnoisa. Hyvä, että sukupuolivaikutusten arviointia pilotoidaan seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä.
– Valtuustokysymys pöytäkirjojen pitämisestä netissä (Pöydälle 23.10.2017)
Jouni Särkijärven (kok) tekemä aiheellinen kysymys siitä, miten kaupungin eri luottamustoimielinten pöytäkirjat saataisiin nettiin pysyvästi. Vastauksessa selostetaan nyt tarkemmin, mihin perustuu Espoon käytäntö pitää pöytäkirjoja netissä kolme vuotta, vaikka Kuntaliiton ja tietosuojavaltuutetun suositus on yksi vuosi. Ja perustellaan tarkemmin, miksei tuota kolmen vuoden aikaa voida henkilöiden tietosuojasyistä ylittää.
Muiden kaupunkien käytännöistä todetaan, että Helsingin kaupungilla on käytössä järjestelmä, jonka avulla henkilötiedot poistuvat automaattisesti esityslistatekstistä ja sen vuoksi Helsingin internetsivuilla pöytäkirjoja on nähtävissä pidemmältä ajalta. Tampereen kaupungin toimielinten pöytäkirjat ovat internetissä vuoden ja Vantaan kaupungin toimielinten pöytäkirjat kuten Espoossa.
Lopuksi todetaan, että manuaalinen tietojen poisto pöytäkirjoista vaatii paljon resursseja ja on altis inhimillisille virheille, joten se ei ole käytännössä mahdollinen ratkaisu. Nykyiset järjestelmät eivät tue henkilötietojen poistamista riittävän luotettavasti ja siten, että perustuslakiin kirjatun yksityiselämän suojan vaatimukset toteutuisivat. Tietosuojasta ja tietoturvasta huolehtiminen on välttämätöntä kaupungin tietojärjestelmien kehittämisessä, mutta yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös avoimuus. Avoimuutta edistetään siten, ettei yksityisyyden suoja vaarannu. Uusissa tietojärjestelmissä on mahdollista nykyistä paremmin varmistaa yksityisyyden suojan toteutuminen. Tätä ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan nykyistä päätöksentekojärjestelmää parantelemalla, vaan toiminnallisuudet on määriteltävä ja rakennettava kokonaan uuden järjestelmän sisälle.
Vastaus kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Avoimuus on vihreille keskeisiä politiikan lähtökohtia ja myös päätöksenteon laadun takia tarvitaan vaivaton pääsy päätöshistoriaan.
Näyttää siltä, että ainoa keino saada pöytäkirjat tulevaisuudessa pidemmäksi aikaa nettiin on päätöksentekojärjestelmän uusiminen mahdollisimman pian, jotta henkilötietojen poistaminen automaattisesti tulee mahdolliseksi.
Nostetaan esiin vielä nämä näkökulmat:
– Luottamushenkilöille pitää järjestää mahdollisuus päästä käsiksi vanhoihin pöytäkirjoihin. Sähköisessä koikousjärjestelmässä esimerkiksi kaupunginhallituksen pöytäkirjat ovat vuodesta 2010 lähtien. Kysytään, voiko eri toimielimien vanhat pöytäkirjat siirtää kattavasti sähköiseen kokousjärjestelmään. Ja voiko kokousjärjestelmästä tehdä hakuja, mikä helpottaisi vanhojen päätösten etsimistä. Olisi tärkeää myös saada pian kaikki toimielimet sähköiseen kokousjärjestelmään.
– Kysytään miten ja millä aikataululla järjestelmä on tarkoitus uudistaa ja miten varmistetaan että se mahdollistaa henkiöltietojen automaattisen poistamisen. Tätä on tarpeen kiirehtiä.
EDIT (selvisi tämän blogin julkaisemisen jälkeen):
Toisin kuin esityslistalla kerrotaan, Vantaalla on pöytäkirjat julkisesti netissä paljon pidemmältä ajalta:
Vanhemmat (mm. valtuusto vuodesta 2003 lähtien).
Vantaalla on käytäntö, että henkilötiedot ovat liitteissä, jotka ovat vain luottamushenkilöiden extranetissä. Näin pöytäkirjojen pitämiselle julkisesti netissä ei ole estettä.
Esitämme asian palauttamista uudelleenvalmisteltavaksi siten, että selvitetään, miten Espoo voi siirtyä mahdollisimman pikaisesti Vantaan mallin mukaiseen käytäntöön, jossa henkilötiedot ovat liitteissä, jotka voidaan pitää ei-julkisina tai poistaa näkyvistä määräajan jälkeen.
Selvitetään myös mahdollisuus toteuttaa tämä takautuvasti. Vähintään vanhemmat pöytäkirjat olisi saatava luottamushenkilöiden käyttöön sähköiseen järjestelmään.
Olen kyllä hämmentynyt siitä, miten asia on valmisteltu.
– Lausunnon antaminen Rysäkarin saarta koskevasta kunnanosaliitosesityksestä (Kv-asia)
Toistetaan valtuuston aiemmin ottama kanta, että Espoon kaupunki ei näe estettä sille, että Rysäkarin saari liitetään Espoon kaupunkiin. Päätös on ministeriön käsissä, jännä nähdä miten tämä päättyy.
– Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali (Kv-asia)
Suomen Kuntaliitto on kuntien edunvalvoja sekä kuntiin liittyvien asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat.
Kuntaliiton valtuuskunta (66 jäsentä) valitaan nyt ensimmäistä kertaa jäsenäänestyksellä eli 15.11. – 31.12.2017 vaalipiireittäin (eduskuntavaalipiirit) toimitettavalla vaalilla. Kustakin vaalipiiristä valitaan jäseniä vaalipiirin asukasluvun suhteessa.
Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Mikäli äänet jakautuvat kuntavaalituloksen mukaan, se tarkoittaa, että Uudeltamaalta menisi listan kaksi ensimmäistä ehdokasta läpi ja kaksi seuraavaa tulisi varalle.
Vihreiden lista on seuraava:
1. Anssi Aura, Yrittäjä, Vantaa
2. Päivi Salli, Sosiaalityöntekijä, toiminnanjohtaja, Espoo
3. Tiia Lintula, Erityisluokanopettaja, Järvenpää
4. Eeva-Liisa Nieminen, Opettaja, Tuusula
5. Leni Pispala, Apulaisrehtori, erityisopettaja, Nurmijärvi
6. Markku Jahnukainen, Erityispedagogiikan professori Hyvinkää
7. Jari Oksanen, Nuorisotyönjohtaja, Porvoo
8. Sanna Tuhkunen, Muusikko, musiikinopettaja, Tuusula
9. Eeva Hava, Nuorisotyöntekijä, Myrskylä
10. Emmi Wehka-aho, Lakimies, Kirkkonummi
11. Inka Hopsu, Opettaja, koordinaattori, Espoo
12. Saara Huhmarniemi, Tutkija, Kirkkonummi
13. Timo Juurikkala, Poliittinen sihteeri, erityisopettaja, Vantaa
14. Oskari Sundström, Yrittäjä, Raasepori
Jos ja kun vihreät äänestävät Uudenmaan kunnissa omaa listaa, saamme Kuntaliiton valtuuskuntaan Espoosta Päivi Sallin.
– Valtuustokysymyksiin annettavat vastaukset (viisi kysymystä) (Kv-asia)
Jouni Särkijärvi (kok) on tehnyt kysymyksiä suoraan kaupunginhallitukselle keräämättä niihin allekirjoituksia valtuustossa.
– Valtuusokysmys Raide-Jokerin kustannuksista 12.9.2017
Kysymys siitä, milloin saadaan tietää Raide-Jokerin lopulliset kustannukset ja miten toimitaan, jos enimmäiskustannukset näyttävät ylittyvän.
Vastauksessa todetaan, että Raide-Jokeri toteutetaan Allianssi-mallilla. Kehitysvaihe käynnistyy vuoden vaihteessa ja sen on arvioitu kestävän noin vuoden. Pitävän kustannusarvio syntyisi näin ollen 2018 alussa. Mikäli kehitysvaiheen jälkeen todetaan, ettei hankesuunnitelman mukaiseen kustannusarvioon päästä, tuodaan uusi kustannusarvio Espoon ja Helsingin valtuustoihin ja valtuustot päättävät käynnistetäänkö allianssin toteutusvaihe.
– Valtuustokysymys Kehä I:n ja Tapiolantien risteyksen suunnittelusta 11.9.2017
Kysymys samasta asiasta, jota olemme nostaneet esiin, eli yhteyden katkaisemisesta Tapiolantieltä Otaniemeen. Vastauksessa kerrotaan, miten päätöksenteko on edennyt. Asiasta lisää jäljempänä.
– Valtuustokysymys Kehä I:n kattamisen kustannuksista ja niiden rahoittamisesta 11.9.2017
Kysymys siitä, pitääkö edelleen paikkansa, että Kehä I:n parantaminen saadaan rahoitettua kahden ensimmäisen asuintornitontin myynnistä saatavilla tuloilla.
Vastauksessa todetaan, että aiemmin oli tarkoitus rakentaa tunneli vaiheittain, jolloin kahdella tornilla olisi rahoitettu ensimmäinen vaihe. Valtuusto kuitenkin päätti rakentaa tunnelin kerralla, jolloin hanke saadaan rahoitettua kokonaisuudessaan kaikkien neljän asuintornitontin myynnistä saatavilla tuloilla. Ja mikäli kahden pohjoisimman asuintornitontin myynti menee pitemmälle tulevaisuuteen, muilla Keilaniemen alueelta saatavilla maankäyttömaksuilla ja maanmyyntituloilla. Kehä I:n parantamistyö Keilaniemessä valmistuu keväällä 2019.
– Valtuustokysymys Rantaraitin opasteista 11.9.2017
Vastauksessa todetaan, että Rantaraitin kehittämisprojektin aikana raitin palvelutasoa ja käytettävyyttä kehitetään monipuolisesti ja rantaraitin opastusta ja alueella liikkumista selkeytetään, myös Rantaraitin ilme päivitetään. Opastemaailma pitää sisällään perinteiset fyysiset opasteet ja teknologian mahdollistamat ulottuvuudet. Rantaraitin opastemaailma huomioi itse reitin lisäksi myös alueen palvelut ja muut toiminnot.
– Valtuustokysymys leikkipaikkojen, jätehuollon tilojen ja autopaikkojen osoittamisesta Tapiolassa 11.9.2017
Kysymys, miksi on muutettu aikaisempaa käytäntöä vanhan Tapiolan asuinkiinteistöjen tarvitsemien leikki- ja autopaikkatilojen sekä jätehuoltotilojen osalta.
Vastauksessa todetaan, että yleisten alueiden ja kiinteistöjen rakentamisen, vanhojen asuinalueiden korjauksen tai yleisten alueiden suunnittelun ja kunnossapidon yhteydessä on ilmennyt tarve selkiyttää yleiselle alueelle sijoittuvien kiinteistöjen toimintojen tai rakenteiden lupamenettelyä ja sopimuksia. Tavoitteena on kuntalaisten tasapuolinen kohtelu asuinalueesta riippumatta.
– Valtuustoaloite viherkattosuunnitelman laatimisesta Espooseen (Kv-asia)
Risto Nevanlinnan (vihr) ja 35 muun allekirjoittama aloite viherkattosuunnitelman laatimisesta Espooseen. Valtuustoaloitteen tavoitteena on edistää viherkattojen rakentamisen avulla useita Espoon strategisia tavoitteita, kuten esimerkiksi asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja vesien sekä ilmaston suojelua.
Vastauksessa todetaan, että Espoossa on kannustettu viherkattoihin muun muassa asemakaavojen hulevesimääräysten avulla. Määräyksissä hulevesien viivytysvelvoite on pienempi, mikäli kattopinta toteutetaan viherkattorakenteena. Joissain asemakaavoissa on myös suoraan määrätty viherkatoista, esimerkiksi Koivu-Mankkaa II:n asemakaavassa sekä Kivenlahden metrokeskuksen ja Ylä-Soukka A:n asemakaavaehdotuksissa.
Vastauksen mukaan viherkattojen rakentamisella edistetään monien hyvien tavoitteiden toteutumista. Toisaalta viherkattojen toteuttamiseen liittyy useita epävarmuustekijöitä esimerkiksi kustannuksiin, kestävyyteen ja ylläpitoon liittyen.
Lopuksi todetaan, että kaupunkisuunnittelukeskus pyrkii käynnistämään yhdessä rakennusvalvonnan ja tilapalveluiden kanssa viherkattoihin liittyvän selvittelyn, millä tavalla viherkattojen rakentamista voidaan edistää siten, että se on taloudellisesti ja muut näkökohdat huomioon ottaen järkevää.
Vastaus on pettymykseksemme todella lyhyt ja ylimalkainen. Sana ”selvittely” ei viesti, että asiaan suhtauduttaisiin kovin vakavasti. Pienellä vaivalla asiaa olisi voinut taustoittaa enemmän koska tietoa on. Helsingissä on laadittu viherkattostrategia. Espoo voisi viitata siihen ja poimia hyödyllisiä oppeja. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla on tutkittu viherkattorakentamista paljonkin, ja kattava lista aihetta käsittelevistä julkaistuista löytyy Luomuksen sivuilta.
Esitämme asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi näillä evästyksillä.
– Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Kv-asia)
Leena Luhtasen (sd) ja 21 muun allekirjoittama kysymys, jota on käsitelty kaupunginhallituksessa 30.5. ja 29.8.2016 sekä valtuustossa 12.9., 31.10. ja 14.11.2016, jolloin valtuusto palautti sen uudelleen valmisteltavaksi.
Vastaukseen on nyt täydennetty kaupunginhallituksen 5.6.2017 yksimielinen päätös, jolla kehotettiin sivistystoimea ja teknistä ja ympäristötoimea käynnistämään Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen kehittäminen ja suunnittelu siten, että teatterin tarvitsemat tilat toteutetaan sen yhteyteen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 6.6.2016 tekemässä päätöksessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Päätettiin myös, että hankkeen hankesuunnitelma, johon sisältyvät myös suunnittelu- ja rakentamisaikataulu sekä rahoitusohjelma, tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä.
Suunnittelutyö on käynnissä ja sen pohjalta laaditaan tarveselvitys, jonka hyväksymisen jälkeen käynnistetään hankesuunnitelman laadinta. Hankesuunnitelma tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä. Jatkotoimista päättää tuolloin kaupunginhallitus.
Hanke etenee nyt kh:n päätösten mukaisesti ja seuraava vaihe on tarveselvityksen käsittely kulttuurilautakunnassa. Valtuustokysymyksen taustalla on keskustelu teatteritalon paikasta. Itse pidän sen sijoittamista kulttuurikeskuksen yhteyteen hyvänä. Blogista kesältä 2016 löytyy perustelut.
– Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen, tarkistetun hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Tämä oli tila- ja asuntojaoston käsittelyssä, jolloin raportoin asian käsittelystä näin:
Tässä on siis kyse siitä, että peruskorjaushankkeen edetessä vuonna 1955 rakennettu ja säilytettäväksi tarkoitettu rakennus 2 on osoittautunut purkukuntoiseksi. Se päätettiin purkaa, mikä tuo myös joustoa koulukokonaisuuden suunnitteluun.
Tämä viivästyttää aikataulua arviolta 10-12 kk. Koulun ensimmäisen osan piti olla valmis kesällä 2019. Vaikutukset kustannuksiin ovat vielä selvityksen alla.
Koulun lähiympäristön asukkaat ovat valittaneet rakennuslautakunnan 29.6. hyväksymästä rakennusluvasta mm. asemakaavan ajanmukaisuuteen ja liikenneongelmiin viitaten. He eivät halua viivyttää itse peruskorjausta, mutta ovat huolissaan kasvavan koulun liikennejärjestelyistä (liikenne koululle kulkee asuntokatujen kautta) sekä tulevan uuden urheilukentän ja liikuntahallin sijoittelusta.
Rakennuslautakunnan päätöksessä todetaan, että liikuntatilarakennukselle ja urheilukentälle haetaan lupaa erikseen syksyllä 2017. Kysyin, onko ennen tätä lupavaihetta mahdollista hakea vielä toimivampia ratkaisuja rakennushankkeen 2-vaiheen ja liikennejärjestelyjen osalta.
Kävimme asukaspalautteen pohjalta hyvän keskustelun, jonka pohjalta päätöstä täydennettiin seuraavin lisäyksin:
Esittelijä otti nimiinsä seuraavan lisäyksen:
”Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan asukkaita osallistavasti kohteen liikenne-, kulku- ja pysäköintijärjestelyitä, ja pyritään löytämään tontin käytön kannalta parempia ratkaisuja niiden toteuttamiseksi.”
Varapuheenjohtaja Marika Niemen (kok) seuraava lisäys hyväksyttiin myös yksimielisesti:
”Hankkeen jatkosuunnittelussa huomioidaan paremmin tontin sisäänajo ja pysäköinti. Kaakkoiskulma rajautuu seurakuntien omistamaan tonttiin. Selvitetään tontin saamista kaupungin käyttöön ja mahdollisesti koulun pysäköintialueeksi.”
Toivottavasti näillä eväin löydetään asukkaiden kannalta mahdollisimman hyvät ratkaisut.
– Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta Kehä I välillä Kalevalantie – Turunväylä (VT 1), Espoo (Pöydälle 2.10.2017 ja 23.10.2017)
Tiesuunnitelmassa ongelmallisin kohta on Maarinsolmun liittymä. Se liittyy olennaisesti Hagalundinkallion tunnelihankkeeseen. Ryhmämme ei ole tässä vaiheessa valmis ottamaan kantaa Maarinsolmun toteutukseen. Siitä voidaan päättää vasta kun toiminnallinen kokonaisuus sekä kustannukset ja niiden jako ovat selvillä.Siksi teemme seuraavat kaksi muutosesitystä:
Muutosesitys 1:
1. kappale muutetaan muotoon:
Tiesuunnitelma on laadittu Uudenmaan ELY-keskuksen ja Espoon kaupungin yhteistyönä. (POIS: joten) Kaupunki puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä ja hyväksyy tien osien rakentamisen suunnitelman mukaisesti SITEN, ETTÄ MAARINSOLMUN ERITOASOLIITTYMÄN OSALTA SUUNNITELMAN OTETAAN KANTAA VASTA HAGALUNDINKALLION TUNNELIA KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN YHTEYDESSÄ.
Muutosesitys 2:
7. kappaleen toinen lause muutetaan muotoon:
Kaupungilla ei ole huomautettavaa Kehä I:n mitoitukseen, tiesuunnitelmassa esitettyYN LAAJALAHDENSOLMUN eritasoliittymÄÄn eikä SEN ramppijärjestelyihin. MAARINSOLMUN ERITASOLIITTYMÄN OSALTA TIESUUNNITELMA AN OTETAAN KANTAA VASTA HAGALUNDINKALLION TUNNELIA KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN YHTEYDESSÄ.
Ympäristöasiat ovat hankkeessa varsin kriittisiä niin Elfvikin vanhojen metsien säästyminen kuin vaikutusten minimointi Laajalahden natura-alueelle. Ympäristökeskuksen lausunto on varsin hyvin huomioitu. Muutamaan kohtaan toivomme vielä terävöittämistä ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti:
Muutosesitys 3:
Lisäys 9. kappaleen ensimmäisen lauseen jälkeen:
Suunniteltujen hulevesijärjestelmien mitoitus tulee laskea niin, että järjestelmän kapasiteetti riittää kattamaan yllättävätkin tilanteet kuten voimakkaat rankkasateet tai samanaikaisen meri- ja hulevesitulvan. Hulevesien hallintaselvitys tulisi päivittää vastaamaan uusia maankäyttösuunnitelmia, jotta suunnitelmassa esitettyjen tulvahallintajärjestelmien riittävyys voidaan varmistaa.
Muutosesitys 4:
4. viimeisen kappaleen 3. viimeinen lause muutetaan muotoon:
Kehä I parantamisen (ja Raidejokerin) työmaan TULEE kokonaisuudessaan jäädä Lahdenpohjan asemakaavassa osoitetun katualueen sisäpuolelle.
Tämän lisäksi olen nostanut esiin tarpeen harkita uudelleen yhteyden katkaisemista Tapiolantieltä Otaniemeen.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaupunginosat/Tapiola/Keha_I_Keilaniemessa/Liikennejarjestelyt_Tapiolantien_Tekniik(126016)
Asiasta käytiin viime kokouksessa pitkä keskustelu ja niin Otaniemen kuin itäisen Tapiolan asukkailta on tullut aiheesta kirjelmiä.
Tästä on siis kyse:
Kaupunginhallitus antoi 16.3.2015 lausunnon Kehä I:n parantamisesta välillä Länsiväylä-Tapiolantie ja linjasi tuolloin, että kaupunki ei pidä suunnitelmaa Tapiolantien ja Kehä I:n liittymästä toteuttamiskelpoisena siihen sisältyvän Itärannan asuinrakennusten kohdalla korkealle ulottuvan rampin vuoksi.
Koska ely-keskus ei käydyistä neuvotteluista huolimatta hyväksy tasoristeyksen säilyttämistä, yhteys Tapiolantieltä Otaniemeen on nyt katkeamassa. Se heikentää yhteyksiä Tapiolaan ja erityisesti tapiolalaisten joukkoliikenneyhteyksiä.
Tiesuunnitelman mukaisen ramppi- ja siltayhteyden on tarkoitus olla väliaikainen. Pysyvä yhteys järjestettäisiin Hagalundinkallion tunnelin yhteydessä. Tunnelin toteutusaikataulusta ei kuitenkaan ole mitään päätöksiä.
Kun tasoristeyksen säilyttäminen on osoittautunut mahdottomaksi, on nähdäkseni perusteltua ottaa kaupunginhallituksen aiempi päätös uuteen tarkasteluun. Se tapahtuisi luontevasti siten, että kaupunginhallitus kehottaa selvittämään eri vaihtoehtojen (tiesuunnitelman mukainen yhteys/ei yhteyttä) hyödyt ja haitat päätöksenteon pohjaksi. Yhteyden säilyttäminen on tärkeää erityisesti sujuvien joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Pakankylän kartano, alue 710100, asemakaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta
Pro Espoonjoki ry:n valituksen mukaan Pakankylän asemakaava heikentäisi toteutuessaan rakennetun ympäristön ja erityisesti luonnonympäristön arvojen säilymistä. Merkittävä lisärakentaminen muuttaisi alueen merkittäväksi todettua rakennettua kulttuuriympäristöä ja alueelle suunniteltu toiminta lisäisi merkittävästi alueen liikennettä ja luonnon kuormitusta. Alue sijaitsee Matalajärven Natura-alueen läheisyydessä, joten alueen luonnolle aiheutettavien muutosten seuraukset on selvitettävä tarkasti. Alueella elää lukuisa joukko harvinaisia ja suojeltavia lajeja: viitasammakko, lepakoita, saukko. Hyönteiskannasta ei ollut edes selvitystä.
Lausunnossa todetaan, että asemakaavan tavoitteena on Pakankylän kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen kulttuurihistorialliseen arvoon ja nykyisen toiminnan jatkumisen turvaamiseen.
Luontoarvoista todetaan, että alueella on tehty asemakaavaa laajemmalta alueelta luontoselvitys sekä tarkasteltu mahdollisen täydentävän luontoselvityksen tarvetta. Selvityksissä on määritelty alueen luonnonarvot ja suojeltavat kohteet. Alueella sijaitseva lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikka suojellaan.
Alueelle laaditun vesihuollon, liikennejärjestelyjen ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti kaavassa on huomioitu hulevesien viivyttäminen, joka parantaa edelleen Lukbäckenin kautta Bodomjärveen laskevien hulevesien laatua.
Tätä kaavaa on työstetty huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja olemme olleet sitä hyväksymässä yksimielisesti myös kh:ssa ja valtuustossa. Pidän tärkeänä, että Kaisankodin toiminnan jatkuvuus turvataan.
– Valtuustokysymys kuljetuspalvelujen ongelmista (Kv-asia)
Liisa Kivekkään, Johanna Värmälän ja 24 muun allekirjoittama kysymys koskien kaupungin kuljetuspalveluja, jossa kysytään:
1. Millaiset ovat kuljetuksia toteuttavilta vaaditut laatuvaatimukset?
2. Voiko pelkällä kilpailutuksella perustella kuljetuspalveluongelmia, joita on ollut ainakin vammaispalveluissa korttien lataukseen liittyen jo aikaisempina vuosina?
3. Miten Espoon logistiikka parantaa puhelinpalvelujensa esteettömyyttä?
4. Miten sopimuksessa on määritelty rikkeet ja niiden merkittävyys, jotta sopimus voidaan purkaa tai sanoa irti?
Kyse on siitä, että Espoon kaupunki kilpailutti alkuvuodesta ryhmäkuljetusten sopimuksen, joka astui voimaan 1.8.2017 alkaen. Sopimuksella arvioidaan saatavan yli miljoonan euron vuotuiset säästöt ryhmäkuljetuksissa verrattuna aikaisempaan (n. 20%). Sopimus pitää sisällään koululaisten, päiväkotilasten, vammaisten ja vanhusten ryhmäkuljetukset. Kuljetuksia on päivässä n. 2600 kpl.
Vastauksessa kuvataan sopimusehtoihin liittyviä vaatimuksia liittyen kuljettajiin, reitteihin ja reititykseen, palveluprosessiin ja kalustoon liittyviä vaatimuksia.
Vastauksessa ei kerrota tarkemmin kuljetusten toimivuudesta nyt tai mitä muutostoimenpiteitä tehty reklamaatioiden johdosta. Tätä ei tosiaan myöskään kysymyksessä suoraan kysytä.
Kysymme, mikä on kuljetusten tilanne nyt ja onko opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tekemässä kyselyä kuljetuspalveluita käyttäville perheille. Toivottavasti kuljetukset on saatu toimimaan asianmukaisesti siten, että kaikkien koulumatkat sujuvat turvallisesti.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan seuraavat selostukset:
– Raide-Jokerin tilannekatsaus, Juha Saarikoski
– Selostus MAL-valmistelutilanteesta, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo