Maanantainta tämän vuoden viimeinen kaupunginhallituksen kokous. Isoimpana asiana viimeksi pöydätty Espoon virastokeskus ja kaupungintalon kohtalo. Uusissa viroissa ja toimissa ihmetyttää 11 uutta vakanssia Hankintakeskukseen ilman taustojen avaamista ja kunnollisia perusteluja.
Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelmat on iso ja tärkeä kokonaisuus. Niiden yhteydessä on etenemässä myös UNICEFin lapsiystävällinen kaupunki -mallin käyttöönotto, josta vihreiden Mari Anthoni teki pari vuotta sitten aloitteen.
Kokouksessaan 6.11. kaupunginhallitus antoin valmistelukehotuksen koskien Tapilan työn ja Otaniemen välisen yhteyden säilyttämistä. Tuolloin sovittiin, että asiasta raportoidaan viimeistään 18.12. Asia ei kuitenkaan ole kokouksen esityslistalla. Kysyn tästä. Samoin kysyn taas Tallinnan tunnelin suunnittelutilanteesta Espoon osalta, josta viime kokouksen yhteydessä luvattiin selostus tähän kokoukseen.
Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2017 marraskuun kuukausiraportti
Vuoden 2017 tilikauden tuloksen ennustetaan toteutuvan noin 50 me tasolla pääasiassa parantuneiden verotulojen ja rahoituserien johdosta (lokakuun lopun tilanteessa tuloksen arvioitiin toteutuvan 49 me tasolla).
Talousarviossa budjetoitiin 179 me valtuutta nostaa uutta lianna. Toistaiseksi uutta lainaa ei ole tarvittu. Uusi arvio lainatarpeesta tälle vuodelle on 30 me, lainojen lyhennyksiä tehdään 58 me, joten kaupungin lainakanta pienenee -28 me. Lokakuun lopussa arvio lainatarpeesta oli 80 me.
Muutama nosto Tilapalveluista:
– Henkilöstökulut alittavat talousarvion 2,6 me. Vakansseja on ollut täyttämättä, henkilöstömäärä 8,5 % alempi kuin vuosi sitten.
– Sisäilmakorjauksia ja lisätöitä tehty 2,9 me talousarviota enemmän. Ylitys katetaan henkilöstökulujen säästöillä.
Luvut eivät juurikaan ole muuttuneet, joten tuossa vain keskeisimmät. Edelleen talous ja työllisyys näyttävät kehittyvän suotuisaan suuntaan.
Tilapalveluiden osalta on huolestuttavaa, että samaan aikaan kun on asetettu kovat tavoitteet (nolla sisäilmaongelmaa, nolla hätäväistöä, tilatehokkuuden parantaminen), joudutaan tekemään töitä vajaamiehityksellä. Tähän pitää löytää ratkaisuja, ettei töissä oleva henkilökunta uuvu työtaakan alla.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2018
Tuodaan päätettäväksi vuoden 2018 talousarvioon sisältyvät uusien virkojen ja toimien perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset. Esitys pitää sisällään yhteensä 193 uuden viran ja toimen perustamisen. Virkoja ja toimia koskevia muutoksia on yhteensä 92. Lakkautettavaksi esitetään 36 avointa virkaa ja toimea.
Uudet virat ja toimet kohdentuvat pääsääntöisesti sivistystoimeen (165), erityisesti opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Osa on vuokratyövoiman käytön korvaamista vakinaisilla (hyvä!). Sosiaali- ja terveystoimessa on hyödynnetty avoimiksi jääneitä virkoja ja toimia, jotka otetaan uuteen käyttöön.
Konsernihallinnon konserniesikuntaan esitetään neljää uutta virkaa ja toimea ja kahta toimea koskevaa muutosta. Konsernipalvelujen hankintakeskukseen esitetään 11 uutta virkaa ja toimea. Lisäksi konsernipalveluissa esitetään 12 virkaa ja toimea koskevaa muutosta.
Mukana on paljon lisää opettajia, koulunkäyntiavustajia, päivähoidon henkilökuntaa, psykologeja ja kuraattoreja. Sote-puolella muutetaan useita laitosapulaisten toimia lähihoitajiksi. Perusteena resurssin lisääminen kotihoitoon asiakasmäärien lisääntymisen vuoksi. Samalla vähennetään vuokratyövoiman käyttöä.
Tässä joitakin yksittäisiä poimintoja:
– Terveystarkastaja ympäristöterveydenhuoltoon
Ympäristöterveys- valvontayksikössä ovat asumisterveyteen ja sisäilmaongelmien selvitykseen liittyvät tehtävät lisääntyneet. AVI on tästä kaupunkia huomauttanut, lisäystarve on ilmeinen.
– Suunnittelija sivistystoimen tilat ja alueet yksikköön
Koulujen ja päiväkotien kuntalaiskäytön kehittämiseen sekä tilavarausten,
viranhaltijapäätösten ja laskutuksen hoitamiseen keskitetysti
– Limnologi ympäristökeskukseen
Tämä oli tärkeä vihreä voitto talousarvioneuvotteluissa.
– Konsernipalvelujen hankintakeskukseen 11 uutta virkaa ja toimea
Hankintakeskus uudistaa tehtävärakennettaan vastatakseen paremmin Espoo-tarinan ja toimialojen vaatimuksiin. Hankintakeskus fokusoi voimavarojaan hankintakeskuksen ydintehtäviin ja tehostaa näin toimintaansa.
– Tilapalveluissa muutetaan 10 laitoshuoltajan vakanssia erilaisiksi asiantuntijoiksi
Tavoitteena varmistaa kohteiden rakennustekninen ja talotekninen toimivuus, ennakoida ja priorisoida korjauskohteita ja ehkäistä sisäilmaongelmia ja lisätä valvontaa.
Pääosin muutokset näyttävät perustelluilta ja talousarvioneuvotteluissa sovitun mukaisilta. Pyöräilykoordinaattori ei ole mukana, se piti hoitaa vakanssimuutoksena. Kysyn tästä.
Se mikä huolettaa on hankintakeskuksen 11 uutta virkaa. Tätä tarvetta ei avata mitenkään esityslistan selostuksessa. Eli kokonaisuudesta ei nyt saa käsitystä, esimerkiksi onko tällä vaikutusta nykyisten Hankintakeskuksen työntekijöiden työnkuviin. Ilmeisesti samaan aikaan ollaan lakkauttamassa 12 vakanssia.
Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan tarkemmat perustelut muutokselle. On myös tärkeää, että ennen organisaation uudistamista päätetään hankintojen strategisista linjauksista.
Pyydämme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
– Mitä osaamisia uusilla rekrytoinneilla haetaan? Miksei samaa osaamista haeta nykyistä henkilöstöä kouluttamalla? Onko henkilökunnalle annettu mahdollisuus kouluttatumiseen?
– Miten on varmistettu riittävä hankintaosaaminen toimialoilla? Millainen työnjako on toimialojen ja hankintakeskuksen kesken?
– Missä on linjattu, mitä kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ostaa ulkoa? Miten tämä näkyy vakanssimuutoksissa?
– Mitä nykyiselle henkilökunnalle tapahtuu?
– Onko arvioitu riskiä sille, että merkittävä osa henkilökunnasta vaihtuisi kerralla?
– Vertailu kuutoskaupunkien hankintaorganisaatioihin ja kustannuksiin
– Millaista yhteistyötä hankinnoissa tehdään muiden kaupunkien kanssa?
– Hyvinvointisuunnitelmat ja hyvinvointikertomus 2017-2021 (Kv-asia)
Esitetään valtuustolle että se:
– hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä työikäisten hyvinvointisuunnitelman
– merkitsee tiedoksi hyvinvointikertomuksen vuosille 2017-2021
Laki edellyttää hyvinvointikertomuksen tekemistä. Sen alussa kuvataan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Espoossa, mm. sen näkyvyyttä Espoo-tarinassa ja hyvinvointijohtamisen rakenteita. Tämän jälkeen kuvataan tiivistetysti keskeiset ilon- ja huolenaiheet espoolaisten hyvinvoinnintilan osalta sekä valtuustokauden hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ja tavoitteet ikäryhmittäin.
Hyvinvointikertomuksen lisäksi on valmisteltu valtuustokauden kattavat hyvinvointisuunnitelmat ikäryhmittäin, joissa hyvinvointitavoitteita on avattu toimenpide-ehdotusten muodossa. Suunnitelmat ovat keskeinen väline, joilla johdetaan ja kehitetään eri ikäryhmiä koskevaa hyvinvointityötä Espoossa.
Valtuustokauden aikana tehtävässä hyvinvointiraportoinnissa keskitytään erityisesti valtuustokaudelle asetettujen hyvinvointitavoitteiden ja -toimenpiteiden toteutumisen raportointiin.
Sotelautakunta ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esittivät molemmat hyvinvointisuunnitelmia käsitellessään, että kaupunki selvittäisi mahdollisuuden liittyä UNICEFin Lapsiystävällinen kunta- malliin. Tähän vastataan, että lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä tulee valtuustokauden aikana tekemään esityksen valtuustolle hakemisesta UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malliin mukaan. Vihreiden Mari Anthoni teki tästä valtuustoaloitteen vuonna 2015. Nyt se on vihdoin toteutumassa. Hyvä niin.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esitti myös, että lasten ja nuorten käyttämien tilojen terveellisyys ja turvallisuus huomioitaisiin hyvinvointisuunnitelmassa. Tähän ei kuitenkaan ole nähty perusteita, koska asian edistämisen rakenteet ja vastuutahot ovat toisaalla.
Lisäksi vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto ovat antaneet lausunnot. Nuorisovaltuuston lausunnossa nostetaan erityisesti esiin nuorten kuuleminen ja osallisuus palveluiden suunnittelussa ja käyttäjinä. Nämä lausunnot olisi hyvä liittää myös kokousmateriaaliin.
Vanhusneuvosto puolestaan on osallistunut ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman, Täyttä elämää ikääntyneenä 2016-2021, laatimiseen.
Pohdimme, voisiko nuorisovaltuuston lisätä jollain tavalla mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan, esimerkiksi lisäämällä tavoitteeseen ”Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa” myös nuorten vaikutusmahdollisuudet ja siihen toimenpiteeksi nuvan toiminnan tukeminen/kehittäminen
– Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.1.2018 alkaen
Esitetään maksuihin muutoksia ovalan ja sverumin esitysten mukaisesti. Muutokset tulevat voimaan sillä edellytyksellä, että niitä koskeva lakimuutos tulee voimaan 1.1.2018.
Nykyinen perheen toisesta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta perittävä maksu on 90 prosenttia perheen nuorimman kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Maksuprosentti esitetään muutettavaksi lakiesityksen mukaiseksi 50 prosentiksi.
Pieni- ja keskituloisilta perittäviä maksuja alennetaan muuttamalla maksuun vaikuttavia tulorajoja ja maksuprosentteja.
Lisäksi esitetään muutosta varhaiskasvatusmaksun laskentatapaan tilanteessa, jossa lapsen huoltajista toinen asuu muualla kuin Espoossa ja lapsi on varhaiskasvatuksessa Espoon lisäksi toisessa kunnassa esimerkiksi vuoroviikoin.
Lasten varhaiskasvatuksesta perittäviin maksuihin ei esitetä tehtäväksi muita muutoksia. On siis tehty pelkästään uuden lain edellyttämät muutokset.
Esityksen mukaisten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen arvioidaan vähentävän suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja noin 4,5 milj. euroa ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen noin 0,4 milj. euroa vuodessa. Asiakasmaksutulojen väheneminen on otettu huomioon vuoden 2018 talousarviossa.
– Nuorisovaltuuston nimeäminen toimikaudeksi 2018-2019
Kaupunginhallitus valitsee nuorisovaltuustoon toimikaudeksi 2018-2019 jäseniksi nuorisovaltuustovaalien äänestystuloksen perusteella ne 40 espoolaista nuorta, jotka ovat saaneet vaaleissa eniten ääniä.
Vaalityöryhmä käsittelee nuorisovaltuustovaalien äänestystuloksen ennen kaupunginhallituksen kokousta. Aänestystulos annetaan kaupunginhallituksen kokouksessa 18.12.2017 ja liitetään kaupunginhallituksen päätöspöytäkirjaan.
Harmillisesti vaali jouduttiin uusimaan muutamissa kouluissa ja sen takia vaalin tulosta ei saatu Nuvan 20-vuotisjuhliin, joita vietettiin 28.11. Nyt kun alkaa uusi Nuva-kausi, on hyvä hetki miettiä, miten tiivistetään valtuutettujen ja nuvan yhteistyötä. Yksi konkreettinen ajatus on valtuutettujen ryhtyminen nuva-kummeiksi. Myös nuvan edustajien tukeminen lautakunnissa on tärkeää. Mietimme tähän konkreettisia esityksiä.
– Valtuustoaloite Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen turvallisuudesta (Kv-asia)
Juri Aaltosen (sd) ja 23 muun aloite, jossa kysytään, mihin toimiin Espoon kaupunki ja/tai kaupunginhallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että Niittykummun metroaseman liityntäliikenteen pysäkille Olarin suuntaan siirtyminen ei aiheuta vakavia vaaratilanteita ja on omiaan tukemaan joukkoliikenteen käyttämistä.
Vastauksessa todetaan, että kaupunkitekniikan keskus seuraa kevyen liikenteen tilannetta kyseisessä kohdassa. Viitoitusta ja opastusta parannetaan ja ihmiset ohjataan opasteiden avulla käyttämään ensisijaisesti alikulkukäytävää.
Tarpeen vaatiessa kaupunkitekniikan keskus rakentaa turvallisuuden varmistamiseksi Merituulentien ajokaistojen välissä olevalle erotuskaistalle aidan. Aidalla estetään jalankulku ajoratojen yli metroaseman ja Merituulentien pohjoispuolen pysäkin välillä.
– Virastokeskuksen kehittäminen ja Espoon kaupungintalon tilaratkaisu (Kv-asia) (Pöydälle 5.6. ja 4.12.2017)
Tätä asiaa avasin jo edellisen kokouksen yhteydessä.
Virkavalmistelu on tuottanut kaksi päävaihtoehtoa:
– ”Kaupungintalo”-kehityspolku, jonka lähtökohtana on kaupungintalon peruskorjaaminen ja paikallishistoriallisten arvojen säilyttäminen voimassa olevan asemakaavan puitteissa. Tässä vaihtoehdossa myös valtuustotalo säilyy. Lisäksi on tarkoitus rakentaa uusi tehokkaampi virasto- ja palvelukeskus Virastotalo 2:n paikalle. Tavoitteena on kaikkien helposti saavutettava Espoon kaupungintalo, joka yhdessä uuden Virastotalo 2:n kanssa muodostaisi Espoon kaupungin merkittävimmän asiakaspalvelukeskittymän. Uusia asuntoja saataisiin nykyisen Virastotalo 3:n paikalle.
– ”Espoo-talo”-kehityspolku, jonka lähtökohtana on uuden Espoo-talon toteuttaminen nykyisen virastotalo 2:n paikalle. Taloon tulisi monipuolisten ja myös asukkaita palvelevien tilojen lisäksi valtuustosali ja muut kokoustilat, jotka toimisivat iltaisin laajasti myös muussa käytössä. Kaupungin muita hallinnollisia tiloja sijoittuisi tulevaisuudessa myös nykyisen Virastotalo 3:n paikalle. Kaupungintalo ja valtuustotalo purettaisiin ja niiden tilalle tulisi asuntoja.
Virkamiesten esitys on jälkimmäinen. Virastotalo 2:n on purettava/peruskorjattava joka tapauksessa. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa ja asetettu käyttökieltoon sisäilmaongelmien takia. Kaupungin henkilökunta siirretään rakennuksesta muualle väistötiloihin vuoden 2018 aikana.
Olen vuosien varrella ottanut vahvasti kantaa kaupungintalon säilyttämisen puolesta
ja olen edelleen sitä mieltä, että kaupungintalo on se rakennus, joka Espoon keskuksessa kannattaa säilyttää tuomaan kaupunkikeskukseen ajallista kerrostumaa.
Nyt kun kaupungintalon purkamisen mahdollistava kaava on lainvoimainen (hallinto-oikeus hylkäsi ELY-keskuksen valituksen), antaa se pelivaraa sille miten rakennus peruskorjataan.
Sillä peruskorjataanko kaupungintalo vai rakennetaanko samalle paikalle uusi lähes samankokoinen rakennus, ei ole merkittävää eroa kaupunkirakenteen tai kustannusten kannalta. Pidän parhaana vaihtoehtoa, jossa rakennus peruskorjataan siten, että se voidaan modernisoida ulkoa ja sisältä kutsuvaksi ja tiloiltaan tarkoituksenmukaiseksi. Tämä voidaan tehdä niin, että samalla säilytetään riittävästi paikallishistoriallisia arvoja.
– Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle, Finnoon osayleiskaava
Kyse on Finnoon keskuksen kaavasta. Valtuusto hyväksyi kaavan yksimielisesti kokouksessaan 17.10.2016. Myös sitä koskeva seuraava toivomukseni hyväksyttiin yksimielisesti:
”Valtuusto toivoo, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys.”
Helsingin hallinto-oikeus antoi 29.8.2017 päätöksen Finnoon osayleiskaavaa koskevista viidestä valituksesta. Se jätti valitukset osin tutkimatta ja hylkäsi valitukset muutoin. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on tehty kolme valitusta: Yhden omakotitontin omistajat, AVS-yhtiöt oy ja Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys – Tringa ry.
Kaupungin selityksessä pyydetään perustellen hylkäämään valitukset.
Olemme olleet kaavan takana, vaikka huoli lintukosteikon säilymisestä on ollut suuri. Erityisesti Risto Nevanlinna on tehnyt kaupsussa hyvää työtä kosteikon luontoarvojen säilyttämiseksi, samoin Henna Partanen viime kaudella ympäristölautakunnan pj:nä. Nyt asia on oikeuden ratkaistavana.
– Maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 211401, 12. kaupunginosa Tapiola
Tämä liittyy Ahertajankulma -nimiseen asemakaavaan. Weegee Oy:n omistamasta yleisten rakennusten tontista on osoitettu 816 m²:n suuruinen alue kuuluvaksi kaupungin omistamaan asuinkerrostalojen korttelialueeseen ja lisäksi pieni alue katualueeksi.
Koska Weegee Oy saa kerrostalotontin osasta merkittävää hyötyä, on neuvoteltu maankäyttösopimus Weegeen ja kaupungin välille, jolla 45% osuus tontinosan kauppahinnasta maksetaan kaupungille (Tapiolan taseyksikölle).
Weegee Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Oikeuskansleri on pyytänyt 26.7.2017 päivätyssä päätöksessään kaupunkia ilmoittamaan 29.12.2017 mennessä, mihin toimiin kaupunki on ryhtynyt sen varmistamiseksi, että myös yksityishenkilöiden vireille saattamat kaavamuutosasiat käsitellään asianmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.
Tässä vastaus kokonaisuudessaan:
Kaupunkisuunnittelukeskus laatii uusien asemakaavoitushakemusten, epävirallisten kyselyjen tai aloitteiden käsittelystä ohjeen, jota noudatetaan jatkossa asemakaavayksikön kaavavalmistelussa.
Laaditun selvityksen pohjalta suunnittelupäällikkö tekee esityksen, miten virasto suhtautuu hakijan esittämään aloitteeseen. Esityksen hyväksyy pienemmissä asioissa asemakaavapäällikkö ja merkittävissä kaupunkisuunnittelujohtaja.
Suunnittelupäällikkö seuraa, että asia valmistellaan hallintolain 23 §:n mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on käynnissä organisaatiomuutos, jolla lupavalmistelutiimi siirretään 1.1.2018 alkaen asemakaavayksikköön ja heille osoitetaan tarvittaessa kielteisten päätösten valmistelu.