Huomenna tila- ja asuntojaostossa hyväksytään vuosikorjaus- ja elinkaarta jatkavien korjausten suunnitelmat kuluvalle vuodelle. Lisäksi hyväksytään asunto-ohjelman päivitysprosessi. Ohjelma on tarkoitus päivittää tänä keväänä.

Selostuksissa käydään läpi ajankohtaiset sisäilma-asiat sekä kouluverkkosuunnitelma, joka on menossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käsittelyyn 14.2. Lista-asiat alla, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

Kuullaan seuraavat selostukset:

– Ajankohtaiset sisäilma-asiat, Maija Lehtinen

Selostuksen tietoja on tärkeää peilata myös kouluverkkosuunnitelmaan. Huolta on herättänyt se, että monien peruskorjauksen tarpeessa oleva koulu ei ole mahtunut kymmenen vuoden investointiohjelmaan. Pystytäänkö ne pitämään kunnossa elinkaarta jatkavilla korjauksilla.

– Hankeselvitys, Meritorin koulu, peruskorjaus, Maija Lehtinen

Koulun peruskorjaus on ajoitettu kouluverkkosuunnitelmassa vuosille 2019-2020.

– Tilankäyttösuunnitelma 2018 – 2027, lukiot ja peruskoulut, Maija Lehtinen

Kouluverkkosuunnitelma on etenemässä päätöksentekoon. Viranhaltijoiden ensimmäisestä ehdotuksesta saatiin yli 1000 asukaspalautetta. Jaoston lisäksi myös kaupunginhallitus saa maanantaina selostuksen valmistelutilanteesta. Lopullinen viranhaltijoiden esitys tulee julki opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 14.2. kokouksen esityslistan yhteydessä.

Pohjaesityksessä on monia ongelmia, joita nostimme esiin vihreiden kannanotossa.

Tapiolan alakoulujen osalta on nyt päästävä vihdoin eteenpäin, kuten valtuustoryhmien budjettipäätöksessäkin edellytettiin. Museoviranomaisten roolista Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulurakennuksia koskevissa päätöksissä on nyt välttämätöntä saada selkeä tilannekuva ja etenemisprosessi, joka kerrotaan jaoston lisäksi myös asukkaille.

Ratkaisujen viivästyminen Tapiolan alakoulujen osalta on kohtuutonta lapsiperheiden kannalta eikä anna strategian mukaista kuvaa Espoosta avoimena ja asukaslähtöisenä kaupunkina. Monille perheille koulun sijainti on keskeinen syy asuinpaikan valintaan. Tapiolassa tilanne on jo pidempään ollut poikkeuksellinen, kun alueen kaksi alakoulua seisovat tyhjillään.

Siksi on tärkeää, että nyt viipymättä muodostetaan tahtotila siitä, mitä koulurakennuksille halutaan tehdä ja missä aikataulussa sitä kohti edetään. Tätä edellytettiin myös valtuustoryhmien budjettipäätöksessä. Kun tiedetään kohteiden kulttuurihistorialliset arvot, on realistinen lähtökohta, että molempien koulujen paikalla on tulevaisuudessakin alakoulut.

Myös esimerkiksi Nöykkiön ja Jupperin kouluista on tullut huolestunutta palautetta. Nöykkiön koulu ei ole kymmenen vuoden peruskorjauslistalla lainkaan. Jupperin koulun peruskorjaus on ajoitettu 10 vuoden päähän. Ja se missä Espoon lukiot tulevaisuudessa sijaitsevat, on myös tarkan pohdinnan paikka.

– Espoon keskuksen väistötilasuunnitelma, Maija Lehtinen

Kaaupunginhallituksen listalla on sama selostus ja sen liitteenä löytyy tarkempi tiedote asiasta.
http://espooprodfi.oncloudos.com/kokous/2018436131-4-1.PDF

Valtuuston kaupungintalopäätöksen jälkeisenä päivänä kaupunki tiedotti, että Virastotalo 2:n ja valtaosasta Asemakuja 2:n toimitiloista luovutaan vuoden 2018 aikana. Ja että näissä tiloissa työskentelevät siirtyvät väistötiloihin Espoon keskuksen alueelle sekä Otaniemeen.

Otaniemessä väistötilana toimii Tietotie 6, jonne ovat siirtymässä ainakin kaupunkisuunnittelu, Tilapalvelut-liikelaitos, ympäristökeskus, konserniesikunnan palvelukehitysyksikkö sekä sosiaali- ja terveystoimen hallinto. Kyse on noin 500 työpaikasta.

Toimitilapäällikkö on 29.1. tehnyt päätöksen Tietotie 6:n tilojen vuokraamisesta virastoväistöä varten 10 vuodeksi (hallintosäännön mukaan tilapalvelupäällikkö päättää max 10 vuoden vuokrasopimuksista). Kustannus on noin 3 me/vuosi eli kyse on 30 me sitoumuksesta. Tässä yhteydessä ei ole tehty päätöksiä mahdollisten koulutilojen osalta.

Tämä on iso päätös Espoon keskuksen kannalta. Työpaikkojen palaaminen Espoon keskukseen edellyttää Espoo-talon toteuttamista.

– Rakennusten kunnossapidon vuosiohjelman 2018 hyväksyminen

Rakennusten kunnossapidon vuosiohjelmassa panostetaan toimitilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen ja vastataan Koulut kuntoon ‑tavoitteeseen. Elinkaarta jatkavien investointien rahat on suunnattu pääosin koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksiin sekä teknistä elinkaarta pidentäviin korjauksiin.

Tilapalveluiden hallinnassa on noin 1 500 rakennusta, joiden tekninen arvo ulkoisen arvioinnin mukaan on 1,48 mrd. euroa. Kiinteistökannan ylläpitäminen edellyttää noin 50 me keskimääräistä vuosittaista panostusta korjauksiin. Tilapalveluiden suorassa omistuksessa olevien rakennusten laskennallinen korjausvelka vuonna 2016 oli 136 me (123 me v. 2015). Tarkastelussa oli mukana 1 040 rakennusta.

Vuodelle 2018 varattu rahaa seuraavasti:
– vuosikorjauksiin 14,40 me, josta 3,40 me yleiskuluihin ja varsinaisiin vuosikorjaustöihin 11 me (14,40 me v. 2017)
– pieniin perusparannuksiin 9 me (9 me v. 2017)
– elinkaarta jatkaviin korjauksiin 15 me, jotka investointiohjelman sisällä (6,70 me v. 2017 ja lisäksi 3,03 me investointiohjelman käyttämättä jääneistä rahoista lisämäärärahaa) -> tämä 3,03 me se vuoden 2017 budjettineuvotteluissa suuresti väännetty 10 me lisäpanostus

Näiden lisäksi Tilapalvelut peruskorjaa rakennuksia ja parantaa palveluverkkoa kaupunginvaltuuston hyväksymän investointiohjelman kautta.

Kunnossapidon vuosiohjelman pääpaino on edelleen toimitilojen turvallisuutta ja terveellisyyttä parantavilla töillä. Ohjelmoituja töitä on 1 463 kpl (1 083 kpl v. 2017). Osa määrärahoista on jätetty kohdentamatta kesken talousarviovuotta ilmeneviin ennakoimattomiin käyttötarpeisiin.

Määrärahojen käyttösuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi ohjeellisena noudatettavaksi työohjelmaksi. Käyttösuunnitelma voi muuttua vuoden kuluessa korjauskohteesta saatavien lisäselvitysten perusteella.

Liitteissä on esitetty elinkaarta jatkavat työt ja suurimmat vuosikorjaus- ja perusparannustyöt.

Lukujen mukaan korjausvelka kasvaa. Korjauslistoilla on monta ongelmakohdetta (mm. Jupperin koulu, Kalajärven koulu, Pohjois-Tapiolan koulu). kysymys kuuluu, riittääkö näihin varattu raha ja tehdäänkö oikeita asioita. Vai koitetaanko tekohengittää rakennuksia, jotka oikeasti pitäisi jo peruskorjata.

– Tilapalvelut-liikelaitos ennakkotilinpäätös 2017

Tilapalvelut-liikelaitoksen yksi sitova tulostavoite on 17,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia. Ennakkotilinpäätöksen tulos ennen varauksia on 19,4 me ilman poistoja. Kun poistot huomioidaan, lopullinen tulostavoite alittuu 2,2 me ollen 15,6 me.

Toinen sitova tulostavoite on liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Tilapalveluiden investointien on muutetussa talousarviossa vuodelle 2017 arvioitu olevan 77,9 me. Tulostavoite ei toteudu. Toteutuneet investoinnit vuonna 2017 ovat 72,4 me, toteuma alitti budjetin 5,5 me.

Valtaosan tavoitearvion ja toteutuneiden kustannusten välisestä erotuksesta selittävät hankkeet:
– Hallinnon tilatehokkuuden parantaminen (T103), jonka urakat viivästyivät mm. väistötilojen suunnittelun ja päätösten lykkääntymisen vuoksi
– Leppävaaran stadionin katsomon katosurakka (6092), joka toteutui 0,6 me halvemmalla mutta sen toteutuminen siirtyi osin seuraavaan vuoteen käyttötarpeesta johtuen
– Pohjois-Tapiolan päiväkoti (3086), jonka urakan viimeiset maksuerät siirtyivät seuraavaan vuoteen
– Postipuun lastensuojelupalvelut (3685), jonka aloitus siirtyi seuraavaan vuoteen hankkeen suunnitelmien tehostamisen vuoksi
– Paapuurin päiväkoti (3688), jonka urakan viimeiset maksuerät siirtyivät seuraavaan vuoteen
– Joukkoliikenteen pienkohteet (T101), johon ei saatu arvioitua määrää tilauksia.

Yhdessä nämä kohteet muodostavat noin 65 % osuuden em. erotuksesta. Muita syitä olivat mm. suunnittelun ja rakentamisen valmistelun konsulttikustannusten arvioitua vähäisempi laskutus (Karamäen, Suviniityn ja Matinraitin päiväkodit sekä Monikon koulu ja Kungsgårds skolan) sekä hankkeiden siirtyminen myöhäisemmäksi (Vermon päiväkoti, Leppävaaran huoltorakennus ja Espoonlahden paloasema). Kaikkiaan investointihankkeita oli 32 kpl.

– Asunto-ohjelman seuranta ja päivitys

Muutamia yleisiä huomioita päättyneen ohjelman tavoitteiden toteutumisesta:

Vuonna 2017 valmistuneiden asuntojen määrä ja asuntotuotannon aloitusten määrä ylittivät MAL -sopimuksen asuntotuotantotavoitteen. Espoo on myös kaavoittanut vuositasolla uutta asuntorakentamisoikeutta yli tavoitteen. Kaavavarantoa tyhjillä tai lähes tyhjillä kaavayksiköillä on kerrostaloissa noin 4,3 vuoden tarpeisiin ja pientaloissa 6 vuoden tarpeisiin. Valtion tukemalle asuntotuotannolle on varattu ja luovutettu tontteja ja tuotannon sijoittumista on pyritty aktiivisesti ohjaamaan eri puolille kaupunkia.

Erityisryhmien asumisessa on panostettu asunnottomuuden ennaltaehkäisyn Aune -toimenpideohjelman 2016 – 2019 sisältämien tavoitteiden sekä vammaisten kuntalaisten asumisen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen tuotanto-ohjelma on laadittu. Asuntoalueiden täydennysrakentamista ja kehittämistä on edistetty. Hissien rakentamiseksi vanhoihin kerrostaloihin myönnettiin vuonna 2017 yli 450 000 euroa kaupungin hissiavustuksia.

Uutta ohjelmaa pohjustettiin jo edellisen jaoston toimesta. Lähtökohtana on neljä osa-aluetta, joiden alle on koottu toimenpiteitä. Osa-alueet ovat:

– Asuntotuotannon tarve ja toteutumisen edistäminen
– Monipuolinen asuntotarjonta ja erilaisten väestöryhmien asuminen
– Asuinalueiden tasapainoisen kehittäminen
– Asumisen ekologinen kestävyys

Liitteestä löytyy jo sisältöäkin näiden alle.

Tässä ehdotus uuden ohjelman laatimisprosessiksi:

– Edellisen asunto-ohjelman 2014-2016 toimenpiteiden raportointi vuodelta 2017 sekä uuden asunto-ohjelman valmisteluprosessi tila- ja asuntojaostossa 5.2.2018

– Asunto-ohjelmaan 2018-2021 liittyvä seminaari (ehdotus päivämääräksi 5.3.2018)
Seminaarin tavoitteena on kertoa, millaisia muutoksia asumisen kysynnässä on odotettavissa ja miten kysynnän muutoksiin voidaan vastata sekä millaisilla toimenpiteillä asuntotuotantoa Espoossa voidaan edistää ja ohjata.

– Valtuustoryhmien palaute asunto-ohjelman valmistelua varten 15.4.2018
mennessä
– Asunto-ohjelman 2018-2021 hyväksyminen tila- ja asuntojaostossa 5/2018
– Asunto-ohjelman 2018-2021 hyväksyminen valtuustossa 6/2018

– Kahden lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella

Asuntosäätiön Vuokra-asunnot Oy hakee korkotukilainan puoltoa puurunkoisen vuokratalon rakentamista varten. Hanke sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Tuuliniitty 3. Saman tontin itäosassa on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön tila- ja asuntojaostossa 10.10.2016 puollettu hanke.

Hankkeen rakennusoikeus on 2 600 k-m2 ja kohteessa on 42 asuntoa. Korkotukilainaa haetaan 7,66 me.

A-Kruunu Oy hakee korkotukilainan puoltoa A-Kruunu Espoon Paapuuri -nimiselle hankkeelleen Saunalahteen osoitteessa Paapuuri 2.

Hankkeen asuntojen lukumäärä on 49 (3 050 k-m2) ja korkotukilainaa haetaan 8 661 412 euroa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi tontin 13.2.2017 A-Kruunu Oy:lle valtion tukeman 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavan vuokra-asuntohankkeen suunnittelua varten.

– Tilapalvelut-liikelaitoksen käyttösuunnitelma vuodelle 2018

Käyttösuunnitelma on laadittu vuoden 2018 talousarvion pohjalta siten, että tulostavoite toteutuu.

Vuoden 2018 sitovat tulostavoitteet ovat:

1.    Liikelaitoksen vuoden 2018 tulostavoite on 19,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n, Kiinteistö Oy Suviniityn Pysäköinti, Kiinteistö Oy Keskuskeittiö ja Kiinteistö Oy Matinkylän uimahallin rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi.

2.    Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Investointimenot ovat 82,6 me, josta uudisrakentamisen talonrakennusinvestoinnit ovat 53,6 me, sisältäen 15 me elinkaarta jatkaville hankkeille.

– Viranhaltijoiden päätökset

Täällä on mm. päätös virastoväistötilojen vuokraamiseksi Tietotie 6:sta:

– Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitilapäällikön päätöspöytäkirja (Kiinteistöasiat) 29.1.20183§
Toimistotilojen vuokraaminen Otaniemen Kiinteistökehitys Oy:ltä osoitteesta Tietotie 6 (471/2018)

Vaikka päätökseen ei sisälly koulutiloja, se on herättänyt keskustelua. Hallintosäännön mukaan tilapalvelupäällikkö päättää rakennusten, toimitilojen ja toimitilojen yhteydessä olevien muiden huoneistojen kuin asuntojen vuokraamisesta, kun vuokra-aika on enintään kymmenen vuotta.

Vuokrauspäätöksestä ei käy ilmi, mikä vaikutus virastoväistöllä on koulutiloihin. Onko esimerkiksi ajateltu joidenkin tilojen yhteiskäyttöä? Ohjaako tämä päätös myös kouluverkkoesityksiä?

500 työpaikan menetyksellä on Espoon keskukselle merkittävä vaikutus ja 10 vuotta on pitkä aika. Työpaikkojen palaaminen Espoon keskukseen on nyt sidoksissa Espoolaisten talon toteutusaikatauluun.