Ohessa maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Listalla mm. kertaalleen esityksestämme palautetut ICT:n ja hankintojen linjaukset, muutaman urheiluhallin lainantakauksia sekä lausunto Uusimaa 2050 -kaavan valmisteluaineistosta.
Esityslista löytyy täältä.
– Kulttuurilautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Kulttuurilautakunnan jäsen Antti Saarinen (Vas.) on muuttanut Espoosta. Tilalle Jere Elo (Vas.) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Simo Kaavajärvi (Vas.).
– Svenska rum -lautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Pauliina Jalola-Korhosaari (SDP) on muuttanut Espoosta. Seuraaja ei vielä tiedossa.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Leppävaaran jalkapallohallin yhteyteen rakennettavaa huoltorakennusta varten otettavalle lainalle (Kv-asia)
Leppävaaran jalkapallohalli Oy anoo kaupungilta omavelkaista takausta lainalle, jolla rahoitettaisiin 2015 valmistuneen jalkapallohallin yhteyteen rakennettava huoltorakennus. Esitys on, että takausta myönnetään maksimissaan 500 000 euron lainalle.
Leppävaaran jalkapallohalli Oy on tammikuussa 2014 perustettu Leppävaaran Pallo ry:n kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö on perustettu jalkapallohallin rakentamista ja hallin operatiivista toimintaa varten. Tavoitteena ei ole saada toiminnasta liiketaloudellista voittoa. Yhtiö ja seura toimivat yhteistyössä Espoon kaupungin liikuntatoimen kanssa.
Jalkapalloseuroista hallin pääkäyttäjiä ovat Leppävaaran Pallo ja FC Espoo, joiden osuus käyttötunneista on yli 90 %. Pohjois-Espoon Ponsi, FC Kasiysi sekä GRIFK ovat muita hallia käyttäviä paikallisia seuroja.
Huoltorakennukseen tulisi jalkapalloilijoiden käyttöön wc-, suihku- ja pukeutumistilat sekä varastotilaa, jossa voidaan säilyttää seuran ja joukkueiden harjoitusvarusteita sekä hallin tarvikkeita ja osia. Lisäksi huoltorakennus mahdollistaisi joukkueiden kokoontumista, iltapäiväkerhotoimintaa ja seuran henkilöstön työskentelyä.
Hankkeen kustannusarvio on 600 000 euroa ja siihen sisältyy noin 10 prosentin riskivaraus. Investointi on tarkoitus rahoittaa kaupungin takaaman lainan lisäksi valtionavustuksella. Hankkeen toteutuminen varmistuu vasta kun Aluehallintovirasto päättää avustuksista toukokuun 2018 alussa.
Valtionavustuksen haettu enimmäismäärä 600 000 investoinnille on 180 000 euroa. Näin pankkilainaa tarvittaisiin 420 000 euroa. Koska avustuspäätöksen summa ei vielä ole tiedossa, on rahoitussuunnitelmassa varauduttu enimmillään 500 000 euron suuruiseen pankkilainaan. Laina tullaan maksamaan takaisin 6-8 vuodessa.
Arvion mukaan huoltorakennuksen toteuttaminen ei aiheuta merkittävää kustannuspainetta seuran toimintamaksuihin. Hallin vuositulot muodostuvat vuorotuotoista, jotka ovat talviaikana noin 190 000 euroa ja kesäaikana noin 40 000 euroa. Lisäksi huoltorakennuksen vuokratuotot tulevat olemaan noin 4 000 euroa vuositasolla.
Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n tulos vuodelta 2017 oli 51 200 euroa verojen jälkeen. Halliyhtiö on lyhentänyt jalkapallohallia varten otettua 900 000 euron määräistä lainaa 11/2015 lähtien maaliskuun alkuun 2018 mennessä 210 000 eurolla.
Liikunta- ja nuorisopalvelut pitää hanketta hyvänä ja puoltaa seuran hakemusta. Niin teen näillä tiedoilla minäkin.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kauniaisten Urheilupuiston (Freedom Fund Arena) laajennusta varten otettavalle lainalle (Kv-asia)
Kauniaisten Urheilupuisto Oy hakee Espoon kaupungilta takausta 1,25 me lainalle, jolla on tarkoitus rahoittaa osuus Kauniaisten Urheilupuiston noin 3 000 m2:n laajennuksesta. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 3 me, josta Espoon ja Kauniaisten kaupunkien puoliksi takaamalla lainalla on tarkoitus rahoittaa 2,5 me ja loput valtion avustuksella.
Grani Tennis ry on rakennuttanut ja omistaa vuonna 2009 valmistuneen liikuntakeskuksen (Freedom Fund arena), joka toimii itsenäisenä oikeudellisena yksikkönä nimeltään Kauniaisten Urheilupuisto Oy. Se sijaitsee Espoon puolella Ymmerstassa.
Grani Tennis ry ja Kauniaisten Urheilupuisto Oy tarjoavat sekä espoolaisille että kauniaislaisille kouluille, lapsille, nuorille ja muille liikunnan harrastajille täysin samanlaiset ehdot liittyen liikuntatilojen käytöstä perittäviin maksuihin ja muihin olosuhteisiin.
Nykyistä hallia käyttävät pääasiassa Espoosta ja Kauniaisista, mutta jonkin verran myös muista lähikunnista tulevat palloilulajien harrastajat. Grani Tennis ry:n juniorijäsenten osalta suhde Espoo-Kauniainen on tällä hetkellä 45 % – 55 %.
Liikunta- ja nuorisopalvelut puoltaa Kauniaisten Urheilupuiston laajennushanketta ja siihen liittyvää Espoon kaupungin takausta investointiin vaadittavalle lainalle sillä ehdolla, että laajennusosan käyttö jaetaan espoolaisten ja kauniaislaisten kanssa tasan ja samoin ehdoin niin lainan takausaikana kuin sen jälkeen.
Tämäkin lienee ok, jos ja kun liikuntatiloille on myös espoolaisten osalta kasvavaa käyttöä.
– Valtuustoaloite alustatalouden strategisen tiekartan laatimisesta (Kv-asia)
Mika Heleniuksen (kok) ja 14 muun aloitteessa, jossa esitetään, että kaupunki laatii uusteollistamista ja uusien teknologiayritysten kehittymistä ja tietotekniikan vientiä edistävän tiekartan. Lisäksi esitetään, että alustatalouden tiekartan ohjauksen tueksi selvitetään, tulisiko Espooseen perustaa uusi kaupunginhallituksen alainen strateginen digitaalisen alustatalouden toimikunta virkamiesten ja kaupunginjohdon tueksi.
Vastauksessa todetaan, että aloitteen sisältämät kehittämistarpeet ovat osana Innostava, elinvoimainen Espoo -poikkihallinnollisen ohjelman tavoitteita ja toteutusta, ja lisäksi alustatalouden tavoitteiden mukaista toiminnan kehittämistä on aloitettu osana konserniesikunnan palvelukehitysyksikön työtä. Alustatalouden ohjaustarvetta kaupungin toiminnassa voidaan arvioida siinä vaiheessa, kun alustatalouden kehittäminen on konkretisoitunut kehittämistoimenpiteiksi kaupungin palveluissa.
Lisäksi todetaan, että alustatalouden strateginen tiekartta luo pohjaa Espoon menestymiselle jatkossakin kestävänä kaupunkina. Alustatalouden strategisen tiekartan kehittäminen vaatii uusien tutkimustulosten hyödyntämistä ja osaamisen ja sekä teknologioiden kehittämistä, joita Espoossa on tarkoitus vahvistaa yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.
Lopuksi todetaan, että valtuustoaloitteessa on erittäin tärkeitä ja ajankohtaisia kehittämistä vaativia tavoitteita, joihin Espoon kaupungin tulee resursoida lähitulevaisuudessa.
– Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 29.5. – 1.6.2018 Espoossa
Espoon vuoro isännöidä tätä vuosittaista kokousta. Kokouksen teemana on työllisyys, erityisryhminä nuoret ja maahanmuuttajat.
Ohjelma tulee sisältämään aamupäivisin vierailuja espoolaisissa kohteissa, iltapäivisin ryhmätyöskentelyä sekä yhteiset illalliset. Tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää yhdessä ratkaisuja ystävyyskunnista nousseisiin haasteisiin teemaan liittyen.
Kutsu on esitetty maksimissaan 10 hengen delegaatiolle (luottamushenkilöt ja viranhaltijat), mutta kun ollaan kotikaupungissa, voi ohjelmaan osallistua kiinnnostuksen mukaan useampikin. Viranhaltijoista osallistuvat kansainvälisten asioiden päällikkö sekä nuorisopalveluiden, maahanmuuttopalveluiden ja työllisyyspalveluiden edustajia.
En ole vielä osallistunut yhteenkään ystävyyskaupunkitapaamiseen. Nyt siihen tarjoutuu tilaisuus ilman matkustamista.
– Espoo-tarinaa toteuttavien strategisten ICT-linjausten hyväksyminen
Espoon tavoitteena on olla digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki – City as a Service, jonka avulla vastataan kasvaviin ja monimuotoistuviin palvelutarpeisiin asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tämä asettaa korkean kunnianhimon tason ICT-linjauksille.
Linjaukset palautettiin 29.1. kokouksessa vihreiden esityksestä uudelleen valmisteltavaksi. Periaatteisiin on sen jälkeen tehty seuraavat lisäykset:
– Tietovarantojen data-analyysia hyödynnetään suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Tietovarantoja avataan julkiseen käyttöön avointen rajapintojen kautta, ja mahdollistetaan uusien innovatiivisten palvelujen ja liiketoiminnan kehittäminen uusille alustoille.
– Palvelujen tietosuojassa ja tietoturvassa varaudutaan GDPR-vaatimusten mukaiseen tiedon hallintaan ja jakamiseen.
– Lähtökohtana on avoimen lähdekoodin käyttö tai ratkaisujen immateriaalioikeuksien omistaminen tai yhteisomistaminen toimittajan kanssa.
– Espoo hyödyntää IT-palvelujen suunnittelussa ja kehityksessä ketteriä menetelmiä. Uusien digitaalisten palveluiden kehityksessä tavoitteena on rakentaa kokeilu- ja pilotointikulttuuria.
Palauttaminen kannatti, linjaukset ovat parantuneet selkeästi. Vielä yhtä palautusesityksen evästyksenä ollutta näkökulmaa toivoisimme lisättäväksi linjauksiin:
Palveluiden suunnittelun käyttäjälähtöisyys ja digitaalisten palvelujen esteettömyys, jonka voisi kirjata näin:
”Palvelujen digitalisoinnissa panostetaan niiden korkeaan käytettävyyteen ja saatavuuteen, myös vaihtoehtoiset palvelureitit, kuten puhelinpalvelu huomioiden. Palveluiden suunnittelu tehdään käyttäjälähtöisesti ja palvelut tehdään esteettömiksi.”
Hankintalinjausten osalta on selostukseen lisätty maininta, että linjausten toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Näin olisi perusteltua toimia myös ICT-linjausten osalta ja tätä ehdotamme.
– Espoo-tarinaa toteuttavien palvelujen järjestämiseen liittyvien hankintojen strategisten linjausten hyväksyminen
Nämäkin linjaukset palautettiin 29.1. kokouksessa vihreiden esityksestä uudelleen valmisteltavaksi. Periaatteisiin on sen jälkeen tehty seuraavat lisäykset:
– lisätty, että hankinkinnoissa huomioidaan pk-yritysten toimintamahdollisuudet
– lisätty ennakoiva viestintä toimijoiden tuote- ja palvelukehityksen aktivoimiseksi
– lisätty maininta hiilineutraali Espoo 2030 -tavoitteesta sekä mahdolliset kiertotalousratkaisut (miksihän siinä on tuo sana ”mahdolliset”)
– lisätty, että innovatiivisten hankintojen käyttöä lisätään ja toteutumista seurataan
– jämäköitetty, että palvelujen hankinnassa siirrytään enenevässä määrin vaikuttavuuden ostamiseen konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Lisäksi selostukseen on lisätty, että linjausten toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.
Myös nämä hankintalinjaukset ovat kehittyneet palautuksen evästysten myötä parempaan suuntaan. On tärkeää, että toteutumisen seuranta tuodaan vuosittain kaupunginhallitukselle ja valtuustolle.
Kun kaikkia kirjaamiamme palautuksen näkökulmia ei ole sisällytetty linjauksiin tai selostukseen, kysyn vielä miten nämä uudet linjaukset tulevat näkymään Hankintakeskuksen toiminnassa ja miten niitä johdetaan ja jalkautetaan. Eli mikä muuttuu linjausten myötä hankintojen tekemisessä.
Lisäksi toivon, että saadaan vielä lisättyä vastuullisuusnäkökulma vahvemmin linjauksiin. Ympäristökriteerien lisäksi hankinnoille on olemassa myös niihin rinnastettavia vastuullisuuskriteerejä, joita kaupungin kannattaa vastuullisena edelläkävijänä hyödyntää ja olla niiden kehitystyössä mukana.
– Espoon kaupungin liittyminen Finnish Center for Artificial Intelligence -ekosysteemiin
Esitetään, että kaupunki liittyy Finnish Center for Artificial Intelligence (FCAI) -ekosysteemin jäseneksi. Jäsenmaksu on 25 000 e/v.
FCAI on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tekoälytutkimusta varten perustettu kotimainen ekosysteemi. Ekosysteemin tavoitteena on tehostaa ja laajentaa tekoälytutkimusta tuomalla yhteen yliopistot, yritykset ja julkisen sektorin. Kotimaisten ja ulkomaisten partnereiden kanssa ekosysteemi pyrkii saavuttamaan yhteiskunnallista vaikutusta tuottamalla liiketoimintaa sekä ratkaisuja, joilla on kansainvälisesti positiivisia vaikutuksia talouteen ja ihmisten hyvinvointiin.
Espoon kaupungin hyödyt jäsenenä:
– Yhteys akateemiseen maailmaan ja kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin
– Yhteyden muodostamisen opiskelijoihin ja rekrytointikanavia
– Ajantasaiset tiedot tekoälystä ja tekoälysovelluksista
– Uusien tekoälypohjaisten liiketoimintamallien ja tekoälyinnovaatioiden yhteistoiminta erikseen sovituissa hankkeissa
– Verkostoituminen, julkisuus, mahdollisuudet edistää omaa agendaa
– Pääsy ekosysteemitapahtumiin ja julkaisuihin
– Saada osaajia ja uusia yrityksiä Espooseen
– Saa oman kontaktihenkilön yliopistosta
– Pääsee kehittämään kyvykkyyksiään ammattilaisten kanssa
Tämä on tulevaisuutta ja mukanaolo edistää osaltaan tavoitetta olla digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki – City as a Service. Kysytään, miten kaupunki aikoo hyödyntää tätä omissa hankkeissaan ja onko jo suunniteltu konkreettisia yhteisiä tutkimushankkeita.
– Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistus 1.8.2018 alkaen
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut on sidottu indeksiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain perusteella. Indeksitarkistukset tehdään kahden vuoden välein. Indeksitarkistusten mukaiset uudet varhaiskasvatusmaksut tulevat voimaan 1.8.2018.
Tulorajoihin pienet nostot ja maksut pysyvät pääsin entisellään, korkein perittävä maksu laskee eurolla 289 euroon.
– Lausunto Uudenmaan liitolle Uusimaa-kaava 2050 -valmisteluaineistosta
Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena: Uusimaa-kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin lähes kaaviomaisesta rakennekaavasta sekä sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista.
Kaava valmistellaan uudella tavalla strategisena. Koko Uudenmaan kattava rakennekaava pitää sisällään yleispiirteisen, lähes postikorttikokoon laaditun mittakaavattoman kartan sekä karttaa selittävät merkinnät ja määräykset. Tämä kokonaisuus on oikeusvaikutteinen.
Varsinaiset seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan vuoden 2018 aikana, eikä valmisteluaineistossa vielä ole niistä kaavakarttoja tai muutakaan yksityiskohtaista aineistoa. Espoo kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan, lisäksi tehdään vastaavat Itä- ja Länsi-Uudellemaalle.
Vaihemaakuntakaavojen alustavista ehdotuksista pyydetään ensin lausunnot syksyllä 2018 ja kaavaehdotukset asetetaan nähtäville keväällä 2019.
Uusimaa-kaavan kokonaisuus on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2019 aikana, ennen kuin uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Maakuntakaavoja ei enää alisteta ympäristöministeriön vahvistettavaksi.
13-sivuinen lausunto on sangen perusteellisesti laadittu ja siinä korostetaan erityisesti Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön (POKE) parempaa huomioimista. Nyt maakuntakaava ei riittävästi tue Pohjois- ja Keski-Espoon asukasmäärän kasvua siten kuin sitä yleiskaavatyössä on suunniteltu. POKE-työ on Espoossa vielä kesken ja kaavaluonnos parhaillaan nähtävillä.
Lausunnossa korostetaan, että on Turun ns. tunnin junaa ja erityisesti sen mahdollistamaa lähiliikennettä on edistettävä ponnekkaammin. Rakennekaavan aineistossa todetaan, että ”taajamajunaliikenteen aloittaminen Helsingin ja Lohjan välillä edellyttää lisäraiteiden rakentamista kaukojunaraiteiden viereen”. Lausunnossa tämä kiistetään ainakin Espoon osalta. Lausunnon mukaan nopean junaliikenteen kanssa samoille raiteille voi mahtua taajamajunaliikennettä sen verran kuin Espoon Histan suunnalle POKE:ssa suunniteltu kasvu edellyttää. Lisäraiteita tarvittaisiin vasta pitemmällä aikavälillä, kun myös Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kasvu on vauhdittunut. Lisäraiteet eivät siis välttämättä ole edellytys lähiliikenteen toteutumiselle.
Selvitän vielä tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. On tärkeää, ettei Histan aluetta lähdetä rakentamaan ilman raiteita.
Lommilan alueesta lausunnossa todetaan, että se tulisi sisällyttää ydinvyöhykkeeseen. Lommilan kauppakeskuksen asemakaavahan on saanut lainvoiman, jotten kun kauppakeskus tulee, sen ympärille kannattaa rakentaa myös asutusta.
Virkistysalueet ja viheryteydet, ilmastonmuutoksen torjunta ja vesistöt on nostettu lausunnossa hyvin esiin. Lausunnossa todetaan, että maakunnallisen ekologisen verkoston ja yhteyksien ohjaaminen maakuntakaavalla on tärkeää, koska ekologisen verkoston kehittäminen vaatii ennakoivaa eri tahojen yhteistyötä eri suunnittelutasoilla. Tässä voisi vielä korostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tärkeyttä virkistysyhteyksien ohella.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Asukasfoorumityöryhmä toimittaa kaupungille vuosittain yhteenvedon asukasfoorumien toiminnasta. Vuoden 2017 yhteistyöryhmän raportti ja asukasfoorumien toimintakertomuksia löytyvät listan liitteenä.
Asukasfoorumitoiminta on jatkunut nyt yhdeksän vuotta. Vuosien varrella on järjestetty paljon hyvää toimintaa, mutta myös kritiikkiä on esitetty. Aktiivisimmat toimijat ovat turhautuneet siihen, ettei toiminnalla nähdä olevan vaikutusta asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Myös virkamiehiä on kritisoitu yhteistyöhaluttomuudesta. on myös kritisoitu yhteistyöhaluttomuudesta tilaisuuksien järjestämisessä ja niihin osallistumisessa. Esimerkiksi erittäin aktiivisesti toiminut Suur-Leppävaaran valmisteluryhmä ilmoitti vuoden 2017 lopussa irtisanoutuvansa, perusteluna se, etteivät asukasfoorumit nykymuodossa anna asukkaille riittävästi vaikutusmahdollisuuksia.
Asukasfoorumien toiminnan kehittäminen on Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän agendalla. On tärkeää, että kritiikkiin tartutaan ja pohditaan tämän valtuustokauden aikana laajemmin, miten asukasvaikuttaminen parhaiten järjestetään ja koordinoidaan Espoossa.
– Valtuustoaloite liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi (Kv-asia)
Markku Sistosen (sd) ja 23 muun 23.1.2018 allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupungin tulee yhdessä HSL:n kanssa järjestää pikaisesti Espoon asukkaiden kuulemistilaisuudet metroliikenteen aiheuttamien ongelmien kartoittamiseksi ja ratkaisemiseksi.
HSL:ltä on pyydetty kannaotto valtuustoaloitteeseen. Siinä kuvataan vaikuttamisprosessi, kun liityntäliikennettä suunniteltiin vuonna 2014. Silloin linjastosuunnitelmaa muokattiin kuntien lausuntojen perusteella. HSL:n hallitus hyväksyi linjastosuunnitelman tammikuussa 2015.
Linjastosuunnitelmat tehdään useita vuosia ennen liikenteen käynnistystä, koska liikenne on kilpailutettava ja suunnitelmat vaikuttavat esimerkiksi terminaali- ja muihin ratkaisuihin, kuten katusuunnitelmiin.
Vuorovaikutuksen haasteena on asukkaiden, työpaikkojen ja muiden sidosryhmien aktivoiminen jo suunnitteluvaiheessa, kun toteutukseen saattaa olla useita vuosia.
Kannanotossa todetaan, myös, että korjauksia on jo tehty, esimerkiksi perustettu uusi linja 544 Espoonlahdesta Leppävaaraan, lisätty vuoroja mm. ruuhka-aikojen laidoille ja metroliikenteen päättymisen jälkeen. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä, huomioiden mm. helmikuussa ilmoitettu Länsimetron jatkeen valmistumisen viivästyminen ja metron kapasiteetti. Muutoksista informoidaan sovitusti Espoon kaupunkia. Muutokset pyritään keskittämään aikataulukausien vaihteeseen. Isommat muutokset edellyttävät hyvissä ajoin tehtyä kilpailutusta.
Länsimetron ja liityntäliikenteen vaikutuksista tullaan tekemään erillinen laajempi ennen-jälkeen tutkimus, jolloin nähdään, millaisia vaikutuksia muutoksella on pidemmällä aikavälillä ollut.
HSL tulee siis yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa tekemään parannuksia liityntäliikenteeseen ja muihin joukkoliikenneyhteyksiin. Näitä parannustoimenpiteitä tulee huolellisesti suunnitella ja vertailla kustannusten ja tehokkuuden kannalta. Näin parannukset voidaan kohdistaa alueille, joissa niistä saadaan suurin hyöty.
Vastauksessa todetaan myös, että sekä metro että liityntälinjasto on suunniteltu ja toteutettu Espoon valtuuston 2006 ja 2008 päätösten ja niitä täydentävien Espoon luottamuselimissä myöhemmin hyväksyttyjen ohjeiden ja päätösten mukaisesti.
Liityntälinjastosta vuosina 2014 – 2017 HSL:lle antamissaan lausunnoissa Espoon kaupunki ei ole edellyttänyt Länsiväylän suorien bussilinjojen säilyttämistä Kamppiin.
Tässä asiassa on tapahtunut paljon sitten valtuustoaloitteen jättämisen. Nyt on tärkeintä katsoa eteenpäin ja varmistaa, että kaupungin edellyttämiä parannuksia saadaan aikaan.
– Valtuustokysymys Länsimetron ongelmista ja niiden ratkaisusta (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 18 muun 22.1.2018 jättämä valtuustokysymys, jossa kysytään miten Länsimetrosta ja sen liityntälinjastosta aiheutuneet ongelmat aiotaan ratkaista.
Vastauksessa todetaan, että Länsimetron ja liityntälinjaston liikennöinnin mitoitus on perustunut Espoon kaupungin maankäytön kehitysennusteisiin sekä HSL-alueen seudullisen joukkoliikennejärjestelmän kehitysennusteisiin.
Metroliikenteen alkaessa julkisuuteen tuli virheellisiä tietoja metroasemien matkustajamääristä. Todelliset matkustajamäärät vastaavat aloitusvaiheen liikennöinnin mitoitusta varten laadittua HSL-ennustetta.
Hankkeen käynnistämisestä asti on ollut tiedossa, että metron päättyessä Matinkylään, Espoon tärkein joukkoliikenteen solmukohta on Matinkylän metrokeskuksessa. Siksi sen toimivuuteen on on panostettu poikkeuksellisen paljon.
Lisäksi todetaan, että käyttöönottovaiheessa laajamittaiset joukkoliikennejärjestelmän muutokset vaativat aina hienosäätöä ja siihen on vuoden 2018 aikana varauduttu. Sen sijaan laajamittaiseen suorien seutulinjojen palauttamiseen HSL toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2018 – 2020 ei kuitenkaan ole varauduttu.
Metron luotettavuus ei Länsimetron liikennöinnin alkamisen jälkeen ole yltänyt toivotulle tasolle. HSL ja HKL selvittävät parhaillaan keinoja metron luotettavuuden parantamiseksi. Samoin HSL ja HKL selvittävät Tapiolaan päättyvien junien liikennöintialueen jatkamista ruuhkatuntien aikaan Matinkylään asti. HKL:n kuljettajapulan takia tähän liittyvää testiliikennettä Matinkylään ei toistaiseksi ole voitu aloittaa.
HKL ja HSL ovat tähän mennessä korjanneet lukuisia käyttöönoton jälkeen havaittuja puutteita ja epäkohtia, mm. Matinkylän liukuportaiden sujuvuus, etummaisten metrovaunujen ruuhkautuminen, yksittäisten bussivuorojen kapasiteettiongelmat, bussilinjan 544 perustaminen Kivenlahdesta Leppävaaraan, yksittäisten bussivuorojen lisäyksiä ja aikataulun hienosäätöä jne.
HSL selvittää nyt saamansa palautteen perusteella ongelmakohtia ja pyrkii kevään aikana suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet isoimpien puutteiden korjaamiseksi. HSL hallitus on Espoon toivomuksesta jo päättänyt 13.2.2018 perustaa linjan 104 Haukilahdesta Lauttasaareen, jatkaa linjan 125 B reittiä Latokaskeen sekä käynnistää mm. linjojen 158, 164, 165 ja 543 suunnittelun reittien ja aikataulujen tarkistamista varten.
HSL:n arvion mukaan Matinkylän bussiterminaalin tulo- ja lähtölaiturit sekä matkustajien odotustilat ovat toimineet hyvin. Terminaalin tilat eivät ei ole ruuhkautuneet missään vaiheessa aamu- tai iltaruuhkan aikaan.
Matinkylässä metron laiturialueilla saattaa esiintyä ruuhkaa poikkeustilanteissa, jos yksittäinen metrojuna jää ajamatta. Espoon metroasemat ovat vartioituja ja kameravalvonnan piirissä, joten tarvittaessa järjestyksen valvojat voivat rajoittaa pääsyä metrolaiturille.
Tapiolassa Pohjantien tilapäisessä katuterminaalissa bussien liikennöinti on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin. Tapiolan uusi liityntäterminaali valmistuu Merituulentielle maaliskuussa 2019. Sen jälkeen liityntäliikenteen vaihdot toteutuvat Tapiolassa yhtä laadukkaina ja esteettöminä kuin Matinkylässä.
Samoin tämän kysymyksen jättämisen aikaan ja jälkeen asioihin on puututtu ja työ jatkuu.