Maanantaina kaupunginhallituksessa isoina asioina pääkaupunkiseudun kaupunkien valtuustojen keskustelutilaisuus ja valtuustojen kokoukset sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kouluverkkopäätökset, jotka jäivät auki viime syksyn budjettineuvotteluissa.

Sote- ja maakuntauudistuksesta on tarkoitus antaa kaikkien kaupunkien yhteinen lausunto, joka on maanantaina hyväksyttävänä kaupunginhallituksissa. Lausunto on varsin kriittinen ja siihen on sisällytetty kattavasti näkökulmia Espoon aiemmin antamista kriittisistä lausunnoista.

Toisena isona asiana talousarvioneuvotteluissa pöydälle jääneet kouluverkkoasiat (Otaniemen lukiot, Tapiolan alakoulut ja Matinkylän lukio). Loppuosa kouluverkosta on tarkoitus neuvotella ja käsitellä ensi vuoden talousarvion kehyksen yhteydessä elo-syyskuussa. Alustava esitys seuraavan 10 vuoden investointiohjelmaksi tulee tila- ja asuntojaoston käsittelyyn 18.6.

Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen lausunto maakunta- ja sote-uudistuksesta

Päätösesitys, joka on samanmuotoisena kaikkien neljän kaupungin esityslistoilla:

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa:

Maakunta- ja sote-uudistuksella on paljon vahingollisia vaikutuksia kasvavien kaupunkien taloudelle, palveluille ja investointikyvylle, eikä se ota huomioon pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuustot toteavat yhteisenä lausuntonaan, että eduskunnan käsiteltävänä oleva maakunta- ja sote-uudistus ei riittävästi toteuta sille asetettuja tavoitteita, eikä ehdotuskokonaisuutta tule esitetyssä muodossa hyväksyä.

Selostusosaan on koottu uudistuksen keskeiset ongelmat ja lopuksi todetaan:

Edellä mainittu huomioiden, uudistuksen toteuttamiseen sisältyy merkittävästi enemmän riskejä kuin sen toteuttamatta jättämiseen. Koko maalle yhtäläisen mallin ja aikataulun sijasta pitäisi huomioida erilaiset tarpeet.

Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat yhdessä, ettei lainsäädäntökokonaisuutta voi esitetyssä muodossaan hyväksyä.

Lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Lausuntoa on valmisteltu kaupunginjohtajien toimesta ja käsittelimme asiaa myös 2.5. pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä. Lausunto on varsin kriittinen ja laajalla enemmistöllä kaikissa kaupungeissa hyväksyttynä se on painava viesti maan hallitukselle. Pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteinen keskustelutilaisuus ja kunkin kaupungin omat valtuuston kokoukset pidetään 15.5. Vantaalla. Toivottavasti saadaan lausunto esitetyssä muodossa pks-kaupunkien yhteiseksi kannaksi.

– Taloussuunnitelman 2018-2020 investointiohjelman 2018-2027 täydentäminen Matinkylän lukion, Otaniemen lukioväistöjen, perusopetuksen väistökoulun sekä Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen osalta (Kv-asia)

Päätösesitys kokonaisuudessaan:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto

1

hyväksyy talousarvioneuvotteluissa 2018-2020 avoimeksi jääneen osan investointiohjelmasta koskien Matinkylän lukiota, Otaniemeen sijoittuvia lukioita ja perusopetuksen väistökoulua sekä Aarnivalkeaa ja Jousenkaarta:

a) Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot sekä perusopetuksen väistökoulu sijoittuvat Otaniemeen,

b) Matinkylän lukio toteutetaan kustannusvaikuttavasti School as a service -mallia hyödyntäen Tynnyripuiston tontille siten, että toteutuksessa hyödynnetään sekä Mattliden skol-centrumin kampukselle kehitettäviä yhteistiloja ja muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista,

c) Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut puretaan ja niiden tilalle toteutetaan uudet koulut. Päätökset edellyttävät neuvottelua ja yhteistä näkemystä toteutusratkaisusta museoviranomaisten kanssa,

d) Aarnivalkean tai Tapiolan koulun ja lukion läheisyyteen toteutetaan siirtokelpoiset väistötilat.

2

lisää tilapalvelujen investointiohjelmaan uudisrakentamisen hankeryhmään talousarviokohtaan 7192 1 me Matinkylän lukion ja Aarnivalkean koulun suunnitteluun.

3

edellyttää Matinkylän lukion, Aarnivalkean – ja Jousenkaaren koulujen määrärahojen varaamisen investointiohjelmaan 2019-2028 tarkentuvien hankesuunnitelmien mukaisesti vuoden 2019-2021 taloussuunnitelman valmistelussa.

a) kaupunginhallituksessa 27.8.2018 talousarvion kehyksen 2019-2021 yhteydessä esitetään myös esitys toimitilainvestointiohjelmaksi 2019-2028. Kaupunginhallitus pyytää lausunnon valtuuston neuvottelutoimikunnalta toimitilainvestointiohjelman sisällöstä ennen valtuuston kokousta 10.9.2018.

Tällä esityksellä siis täydennetään vuoden 2018 talousarviota seuraavien avoimeksi jääneiden asioiden osalta:

– Matinkylän lukio
– Otaniemeen sijoittuvat lukiot ja perusopetuksen väistökoulu
– Aarnivalkea ja Jousenkaari

Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen purkamista perustellaan sillä, että riski siihen, että elinkaarensa lopussa olevissa kouluissa havaitut toistuvat sisäilmaongelmat eivät peruskorjaamalla turvaa oppilaille ja henkilöstölle Espoo-tarinan edellyttämiä opetustiloja, on suuri.

Tämä on mielestäni oikea päätös, mutta se olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Nyt pitää päästä nopeasti eteenpäin korvaavien rakennusten suunnittelun kanssa. Sitä kiirehdimme mm. tila- ja asuntojaoston 5.2. kokouksessa valmistelukehotuksella. Kaupunginhallituksen tulisi nyt vahvistaa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päättämät aikataulut: Aarnivalkealle väistötilat syksyksi 2019 ja Jousenkaarelle uusi koulu syksyksi 2021.

Esitettävillä muutoksilla on vaikutusta vuoden 2018 talousarvioon noin 1 me lisäyksen verran, joka kuluu Matinkylän lukion ja Aarnivalkean siirtokelpoisten tilojen suunnittelukustannuksiin. Varsinaiset Matinkylän lukion sekä Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen hankkeiden määrärahat budjetoidaan tuleville vuosille tarkentuneiden hankesuunnitelmien ja kustannusarvioiden mukaisesti.

Tuo yllä oleva on ristiriidassa sen kanssa, että hyväksytyssä talousarviossa on päätetty Jousenkaaren koululle hankerahaa 19 me vuosille 2019-2021.

Muusta kouluverkosta päätetään elo-syyskuussa talousarviokehyksen, talousarvion 2019-2021 ja investointiohjelman 2019-2028 yhteydessä. Kehysesitys käsitellään kaupunginhallituksessa 27.8.2018, jolloin se jätetään pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Neuvottelutulos käsitellään ylimääräisessä kaupunginhallituksen kokouksessa 10.9.2018 ennen valtuuston 10.9.2018 talousarvion kehys- ja veroprosenttikäsittelyä.

Tämä esitys on sinänsä looginen päätöksentekoprosessin näkökulmasta, mutta jättää edelleen auki Aarnivalkean ja Jousenkaaren uusien koulujen rakentamisen aikataulun. Nyt on tärkeää varmistaa, että valmistelu etenee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päättämän aikataulun mukaisesti. Aarnivalkean uuden koulurakennuksen aikataulusta ei ole vielä päätöstä, siihen palataan investointiohjelman yhteydessä.

Tietotie 6 lienee tässä vaiheessa Otaniemessä ainoa vaihteohto lukioille, vaikkei sitä päätösesityksessä tai selostuksessa mainita. Lautakunta on kyseenalaistanut hätäväistötilan sijoittamisen Otaniemeen, mutta sinne sitä nyt kuitenkin esitetään (Tietotielle). Tästä on saatava lautakunnan pyytämä selvitys ennen päätöksentekoa. Otaniemeen on hankalat kulkuyhteydet eripuolilta Espoota alakoululaisten bussikuljetuksia ajatellen.

Vaikka kouluverkkopäätökset muilta osin käsitellään kehyksen yhteydessä, on Kauklahden tilanne tarpeen käydä läpi tässä vaiheessa, koska sen aikataulu on kiireinen:

Lautakunta päätti, että Espoon yhteislyseon lukion yhtenäiset tilat toteutetaan ensisijaisesti Kauklahdessa, toissijaisesti Kutojantie 2:ssa vuonna 2019 tai 2020. On varmistettava, että esitetty päätöksentekoaikataulu mahdollistaa tarvittavien lisätilojen toteuttamisen Kauklahteen.

Erityisen huolissani olen Jousenkaaren koulusta, josta on jouduttu vääntämään aivan liian pitkään. Henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat ovat joutuneet ja joutuvat edelleen elämään epätietoisuudessa väistön pituudesta. Se on minusta kohtuutonta.

Virkavalmistelu pohjautuu edelleen tiukasti talouden tuottavuustavoitteisiin ja investointikattoon, mikä on ymmärrettävää, koska niistä on valtuuston päätökset. Kun investointikaton purkamiseen on ilmeisiä paineita, on hankalaa, että neuvottelujen ajankohtaa on kokoajan siirretty. Nyt on pidettävä kiinni siitä, että kehysneuvottelujen yhteydessä myös investointikattoon voidaan koskea. Se vaatii uuden päätöksen, mutta valtuusto voi sen tehdä. Strategiatavoite koulut kuntoon velvoittaa.

– Valtuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Sanna Lauslahti (kok) eroaa myös valtuutetun tehtävästä. Valtuustoon nousee Kaisa Alaviiri (kok). Lautakunnan uusi jäsen ja pj. ei ole vielä selvillä.

– Tarkastuslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Mauri Tikka (ps) eroaa luottamustoimista. Tarkastuslautakunnan varajäseneksi valitaan tilalle Jari Äyhynmäki (ps), kaupunkisuunnittelulautakuntaan varajäseneksi Jarno Eerola (ps) ja tekniseen lautakuntaan varajäseneksi Jouko Pirttimäki (ps).

– Arvostava vuorovaikutus ja luottamushenkilöiden häirintätapausten käsitteleminen luottamushenkilötoimielimissä -ohjeen hyväksyminen

Esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy ohjeen arvostavasta vuorovaikutuksesta ja luottamushenkilöiden häirintätapausten käsittelemisestä luottamushenkilötoimielimissä ja velvoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan huolehtimaan, että ohjeistus saatetaan kaupungin luottamushenkilötoimielinten tietoon, sekä muutoinkin huolehtimaan asian toimeenpanosta.

Tämä on todella tärkeä ohje, jonka tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on valmistellut valtuuston neuvottelukunnan toimeksiannon mukaisesti.

Työn pohjaksi kartoitettiin nykytilaa Suomessa ja kansainvälisesti hyödyntäen eri lähteitä, mm. tutkimusta kuntapäättäjien kokemuksista häirinnästä ja uhkailusta (Åbo Akademi), haastattelemalla Kuntaliiton edustajaa sekä keräämällä tietoja muualta Euroopasta. Johtopäätöksenä oli, että luottamushenkilöjen kokemaan häirintää on ja siihen on vaikea puuttua. Mikäli ohjeita luottamushenkilöille oli olemassa, ne olivat code of conduct-muodossa tai tavoitelauseina. Varsinaisia toimintaohjeita ei ollut käytössä.

Ohjeen luonnosversioista on kerätty kommentteja valtuuston neuvottelutoimikunnalta ja valtuutetuilta.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ohjeet viedään kaupungin muiden toimielinten noudatettavaksi. Ohjeet lisätään perehdytysmateriaaleihin ja tuotetaan koulutussuunnitelma sekä vuosittainen seuranta osana luottamushenkilötyöskentelyn kulttuuria ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen toimintamallin käyttöön ottaminen osana pitkäjänteistä toimintaa.

Liitteenä olevaan dokumenttiin on koottu kokonaisvaltainen ohjeistus luottamushenkilöiden epäasiallisen käyttäytymisen ehkäisemiseen ja häirintätapausten käsittelyyn osana Espoo -tarinan ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä Espoon kaupungissa. Ohjeessa sovelletaan sisäisen sovittelun periaatteita.

Ohje löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Hienoa, että Espoo on tässä asiassa edelläkävijä. Kenenkään ei pidä joutua kokemaan häirintää luottamustoimissaan, eikä tietysti muutenkaan.

– Valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta sekä valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti (Kv-asia)

Tässä on yhdistetty kahden samassa kokouksessa jätetyn ja toisiinsa liittyvän valtuustokysymyksen ja -aloitteen käsittely kaupunginhallituksen aiemman päätöksen mukaisesti:

– Johanna Värmälän (sd) ja 29 muun allekirjoittama valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta- Mikki Kausteen (vihr), Tiina Ahlforsin (vas) ja 39 muun allekirjoittama valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti

Vastauksessa selostetaan kaupungin tapaa hoitaa laskujen perintää. Espoon kaupungilla laskuja syntyy vuosittain n. 570 000 kpl ja perintätoimenpiteitä vaativien saatavien volyymi vuodessa on n. 64 000 kpl.

Syitä laskujen perintään siirtymiseen ei selvitetä systemaattisesti, mutta saadun palautteen perusteealla yleisimmät syyt ovat asiakkaan taloudellisen tilanteen heikkous, tietämättömyys siitä, että laskut siirtyvät perintään jos niitä ei makseta ajallaan sekä maksamisen unohtaminen.

Kaupunki ulkoisti perintäpalvelut vuonna 2003. Perusteena se, että kaupungilta ei löytynyt riittävästi osaamista eikä resursseja perinnän hoitamiseen. Viimeisin kilpailutus tehtiin vuonna 2017 ja kilpailutuksen voitti Svea Perintä Oy. Kilpailuttaminen laski perinnästä aiheutuvia kustannuksia asiakkaille merkittävästi lain sallimia enimmäismääriä pienemmiksi.

Kun perintä hoidettiin omana työnä, saatavista jäi perimättä n. 90%. Ulkoistetun perinnän onnistumisprosentti tällä hetkellä on 83,87%. Espoon kaupungin kulut ovat olleet keskimäärin 0,26 % onnistuneesti peritystä pääomasta.

Taloudellisen näkökulman lisäksi valtuustoaloitteessa perätään perintätoiminnan sosiaalista kestävyyttä. Vastauksessa todetaan, että Svea Perintä Oy tarjoaa ”Vastuullinen perintä” -palvelumallia, joka tarjoaa ammattimaisesti hoidetun ohjauksen rajapinnan kuntien- ja kaupunkien toimeksiantaja-asiakkaille, tavoitteena kantaa yhteiskuntavastuuta yhteistyössä asiakkaiden kanssa, mm. ohjausvastuuta jakamalla, osallistumalla konkreettisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä tukemalla velallisasiakkaiden elämän hallintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Espoon kaupunki käynnistää palvelumallin toteutuksen yhteistyössä Svea Perintä Oy:n kanssa v 2018 aikana.

Valtuustoaloitteessa pyydettiin selvittämään myös vaihtoehto, että perintätoiminta hoidettaisiin kotimaisen kuntaomisteisen Taitoa Kuntaperinnän kautta. Omistaja-asiakkaat voivat hankkia palvelut sieltä ilman kilpailutusta.

Vastauksessa todetaan, että perintäpalvelujen hankinta esim. Taitoa Kuntaperinnältä on kaupungilta perittävien kulujen näkökulmasta taloudellisesti kestävä, koska Taitoa Kuntaperintä Oy perii asiakkailta täydet maksut ja siksi kaupungille aiheutuvat kustannukset olisivat pienet. Taitoa Kuntaperintä Oy ei kykene tarjoamaan palveluja halvemmalla hinnalla kuin nykyinen palveluntuottaja ja näin ollen kustannukset olisivat suuremmat kuin nykytilanteessa.

Tämä on asia, joka on keskusteluttanut aiemminkin. Huoli on siitä, miten velkaantumista ja perintäkierteeseen joutumista voitaisiin parhaiten ennaltaehkäistä. Tiedon pitäisi kulkea, jotta sosiaalitöyntekijöillä olisi mahdollisuus auttaa ajoissa. Samoin matalan kynnyksen velkaneuvontaan kannattaa panostaa. Pitäisi tässäkin päästä kohti ennaltaehkäisevää toimintaa ja yhden luukun periaatetta. Myös perintätoiminnan läpinäkyvyys ja sosiaalinen kestävyys on tärkeää. Vastauksessa ei oteta lainkaan kantaa siihen, mihin kansainvälinen perintäyritys maksaa veronsa.

– Valtuustoaloite ulkoisen tutkinnan tekemisestä Suomenojan tapahtumista (Kv-asia)

Teemu Lahtisen (ps) ym. 29.9.2014 valtuustoaloite ulkoisen tutkinnan tekemisestä Suomenojan tapahtumista.

Koska aloite on varsin vanha, vastauksessa todetaan lyhyesti, että kaupungin tilaama ulkopuolinen erityistilintarkastus em. tapahtumista on valmistunut 18.5.2015 ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 15.6.2015. Poliisi on myös suorittanut tapahtumista ulkopuolisen tekemän rikosilmoituksen perusteella esitutkinnan, joka on johtanut syytteisiin. Käräjäoikeus on antanut asiaan liittyvässä rikosoikeudenkäynnissä tuomion 19.8.2016, josta tehdyn valituksen johdosta asia tulee hovioikeuskäsittelyyn syksyllä 2018.

Tämä aloite oli jäänyt jonnekin lojumaan, saa nyt melkoisella viiveellä asianmukaisen käsittelyn.

– Valtuustokysymys psykiatrisen hoidon saatavuudesta (Kv-asia)

Johanna Karimäen (vihr) ja 45 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään psykiatrisen hoidon saatavuudesta.

Koska kysymys on tärkeä, referoin tässä vähän pidemmin annettuja vastauksia:

1. Miten Espoossa saa apua mielenterveydellisiin ongelmiin akuutissa hädässä?

Vastauksessa todetaan, että Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluihin voi akuutissa tilanteessa hakeutua ilman ajanvarausta Ison Omena Palvelutorille ma-pe klo 8:30-10:30 sekä ma-to 12:30 – 14:00. Potilaiden käytettävissä on myös mielenterveyspalvelujen puhelinpalvelu ja nettiajanvaraus sekä sosiaali- ja kriisipäivystys Jorvin sairaalan tiloissa ympäri vuorokauden. Vakavissa akuuteissa tilanteissa oikea hoitopaikka on Jorvin päivystys. Myös terveysasemat palvelevat virka-aikana.

Nuorten ensisijainen paikka perusterveydenhuollossa on nuorisopoliklinikka Nupoli, jonne nuori voi hakeutua ilman ajanvarausta ma-to klo 12-14 ja ajanvarauksesta ja neuvonnasta saa apua arkisin klo 8-16.

2. Kuinka on ohjeistettu terveyskeskusten ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivystysten henkilökuntaa ohjaamaan mielenterveysongelmista kärsiviä auttavien palvelujen kuten terapian piiriin?

Vastauksessa todetaan, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa on viranomaisia varten erillinen konsultaatiopuhelin. Samarian terveysasemalle on varattu kriisiaikoja mielenterveys- ja päihdehoitajille. Käytäntö laajenee muillekin terveysasemille toukokuussa. KELA:n lääkinnällisenä kuntoutuksena tapahtuvan kuntoutuspsykoterapian ohella Espoon mielenterveyspalveluista voidaan tehdä suoraan lähete 20 kerran yksilöterapiaan HUS:n kilpailuttamille terapeuteille aikuisten varhaisvaiheen ostopalvelu-lyhytpsykoterapiaan. Uuden hoitomuodon toteutumisesta päättää strukturoidun lähetteen perusteella HUS. Yleis- ja työterveyslääkäreitä on ohjeistettu nettiterapiaan ohjaamisesta ja lisäkoulutusta suunnitellaan.

3. Kuinka toimii hoitotakuu mielenterveyspotilaiden osalta?

Hoidontarpeen arviointi mielenterveys- ja päihdepalveluissa Ison Omenan palvelutorilla toteutuu 3 päivässä. Hoitoon pääsy vaihtelee kuukausittain, tavoite on 10 vrk.

Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikön konsultaatiotiimi jalkautuu tarvittaessa kouluihin, konsultaatiokäynnin odotusaika on 3 viikkoa. Subakuutteja aikoja voidaan tarjota 3,5 viikossa, kiireettömien aikojen odotusaika on 16 viikkoa.

Erikoissairaanhoidossa huhtikuussa 2018 psykiatrian erikoisalalle oli polikliinistä hoitoa alle 3 kk odottaneita akuuttipsykiatrialle 161 ja yli 3 kk jonottaneita 15 henkilöä. Vanhuspsykiatrialle alle 3 kk jonottaneita oli 14, nuorisopsykiatrialle alle 3 kk jonottaneita 23, sekä lastenpsykiatrialle alle 3 kk jonottaneita 13 espoolaista lasta. Vuodeosastolle oli jonossa aikuispsykiatrialle 8, vanhuspsykiatrialle 2, ja lastenpsykiatrialle 2 alle 3 kk odottanutta espoolaista. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja hoitotakuun toteutumista seurataan aikuisten, lasten ja nuorten osalta seurataan terveyssuunnittelukokouksissa HUS:n edustajien kanssa säännöllisesti ja poikkeamiin puututaan.

4. Ovatko nuorten mielenterveyspalvelujen resurssit riittävät, kuten Nupolin ja kouluterveydenhuollon resurssit?

Matalan kynnyksen palvelujen kysyntä ja erikoisairaanhoidon lähetteiden määrä ovat kasvaneet.

Nupoliin on saatu 5 uutta sairaanhoitajavakanssia vuodelle 2018. Kun ne on täytetty, arvioidaan tilanne resurssien osalta uudelleen.

Kouluterveydenhoitajien akuuttivastaanotot ilman ajanvarausta ovat saatavilla suuremmissa kouluissa joka koulupäivä, pienemmillä kouluilla hieman harvemmin. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus priorisoida ajankäytössään mielenterveysasiakkaita. Kouluterveydenhuollossa toteutetaan myös systemaattista arviointia mielenterveysongelmien tunnistamiseksi. Espoon kouluissa on mm. otettu käyttöön IPC-terapiamenetelmä nuorten masennuksen hoitoon. IPC-menetelmän käyttöön on koulutettu n. 60 opiskeluhuollon työntekijää (terveydenhoitajia, koulupsykologeja, kuraattoreita. Lasten terapiapalvelujen ja Nupolin erityisosaamista mielenterveyshäiriöissä tuodaan kouluihin konsultaatioin ja psykiatristen sairaanhoitajien jalkautumisen avulla.

Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin resurssit ovat mitoitettu ennaltaehkäisevään ja opiskelukykyä tukevaan työhön, ei nykyisin vaadittavassa laajuudessa hoidolliseen tehtävään. Näyttäisi siltä, että mielenterveyteen liittyviä ongelmia tunnistetaan paremmin, joka näkyy erikoissairaanhoidon kasvavana käyttönä. Täten vaatimus kouluterveydenhuollolle kasvaa hoitaa enemmän kevyempiä mielenterveyspulmia kouluissa ja oppilaitoksissa. Samalla myös kehitämme/otamme käyttöön digitaalisia välineitä mielenterveyden pulmiin.

Kouluterveydenhuollon resurssit akuutteihin arvioihin ja tukeen ovat kouluilla hyvät, ajan järjestäminen pitkäkestoisiin hoitokontakteihin edellyttäisi uudenlaista työn järjestelyä ja priorisointia.

– Valtuustoaloite lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta (Kv-asia)

Arja Ryynäsen (kesk) ja 42 muun allekirjoittama valtuustoaloite, jossa esitetään, että kaupunki selvittää työntekijöiden näkemyksiä lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista sekä laatii selvityksen perusteella suunnitelman lastensuojelun tilan kohentamiseksi.

Tämäkin on tärkeä asia, jota on tarpeen seurata. Sosiaali- ja terveyslautakunta totesikin kantanaan vastausta hyväksyessään, että lastensuojelun tilaa seurataan ja selvitys otetaan huomioon budjettineuvotteluissa.

Vastauksessa todetaan, että lastensuojelun avohuollon kannalta keskeisimmät kehittämistehtävät tällä hetkellä ovat monialaisen ensiarviointimallin edelleen kehittäminen sekä systeemisen lasten-suojelumallin kehittäminen ja jalkauttaminen. Monialaista ensiarviointimallia kehitetään yhteistyössä perhesosiaalityön, lastensuojelun ja perheneuvolan kanssa. Tavoitteena on, että asiakas saa mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa tuen ja lastensuojeluun ohjautuu vain lastensuojelua tarvitsevat asiakkaat. Työntekijät pyritään ottamaan jatkossa aiempaa enemmän mukaan työn kehittämiseen. Tätä tavoitellaan kouluttamalla esimiesten ja johdon dialogista osaamista sekä kehittämällä työtä Lean-viitekehyksen mukaisesti.

Työntekijöiden näkemys lastensuojelun työolosuhteista, johtamisesta ja resursseista selvitettiin kyselyllä, joka toimitettiin sekä työsuhteessa oleville, että työsuhteensa viimeisen kahden vuoden aikana päättäneille lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille. Kysely toteutettiin tammikuussa 2018. Kyselyyn vastanneista suurin osa koki esimiestyön hyväksi. Esimiesten koettiin olevan ammattitaitoisia sekä tukevan ja kannustavan työntekijöitä. Sen sijaan tapaa johtaa organisaatiota kritisoitiin, mm. työsuoritteiden seurannan vuoksi. Työ- ja asiakasmäärä koettiin liian suureksi ja työajan riittävän työtehtävien hoitoon huonosti.

Lautakunnan palautettua asian uudelleen valmisteltavaksi, henkilöstöltä pyydettiin kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Henkilöstön kehitysehdotukset keskittyivät suuressa määrin resurssien lisäämiseen ja palkkauksen parantamiseen. Näillä voitaisiin vastausten mukaan vaikuttaa työntekijöiden pysyvyyteen ja rekrytoinnin helpottumiseen. Yhteistyö lastensuojelun sisällä ja muiden toimijoiden kanssa koettiin tärkeänä ja sitä toivottiin kehitettävän. Yhtenä keskeisenä teemana vastauksissa nousi esiin henkilöstön kuuleminen kehittämistyössä sekä koulutuksen lisääminen.

Asiasta käytiin jo kertaalleen keskustelua valtuustossa, jossa yhteydessä hyväksyttiin Mikki Kausteen (vihr.) toivomus:

”Valtuusto toivoo, että selvitetään pikaisesti lastensuojelun asiakasmäärien per työntekijä riittävyys ja mahdollisuudet henkilöstömäärien saattamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön suosittelemalle tasolle.”

Tähän asiaan ei vastauksessa oteta kantaa, vaikka ajatus oli, että toivomuksen sisältö olisi käsitelty tässä yhteydessä. Tästä olisi hyvä saada vastaukseen lisäys.

– Valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin

Mari Anthonin (vihr) ja 26 muun valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, päätöksentekoprosessista, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista.

Vastausta ei vielä voida antaa, koska ovala jätti asian ajanpuutteen takia 18.4. pöydälle.

– Valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä (Kv-asia)

Inka Hopsun (vihr) ja 44 muun valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä.

Vastausta ei vielä voida antaa, koska ovala jätti asian ajanpuutteen takia 18.4. pöydälle.

– Suomenkielisen opetuksen tuntijaon muuttaminen 1.8.2018 alkaen (kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia)

Toimialajohtaja Aulis Pitkälä on käyttänyt otto-oikeutta ovalan 9.4. päätökseen koskien B1-kielen opetusta. Lautakunta päätti vastoin esittelyä, että B1-kielen opetukseen lisätään kaksi lisätuntia (sama taso kuin Helsingissä), yksi tunti sekä 7. ja 8. luokalle, ja että tähän valmistellaan tarvittava lisäbudjetti.

Tuon päätöksen kumoamista perustellaan sillä, että se on valtuuston talousarviopäätöksen vastainen. Valtuusto päätti vuoden 2018 talousarviossa lisätä B1-kielen opiskeluun yläkoulussa yhden vuosiviikkotunnin ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle osoitettiin tähän tarkoitukseen 300 000 euroa. Kyseinen lisätunti on ollut mahdollista sijoittaa joko 7. tai 8. vuosiluokalle.

Lisäksi perustellaan, että toinen lisätunti edellyttäisi tarvittavan rahoituksen lisäksi myös rehtorien kuulemista ja sillä voi olla vaikutusta myös opettajatarpeeseen. Lisäksi tulee huomioida, että mahdollinen toinen lisätunti saattaa muuttaa oppiaineen tavoitteiden ja sisältöjen jakoa 6. – 9. vuosiluokilla, jolloin myös opetussuunnitelmaa tulisi muuttaa ja tämä muutos edellyttäisi lautakunnan päätöstä. Muutosten valmisteluun on varattava riittävästi aikaa, jotta voidaan asianmukaisesti selvittää tarvittavaan rahoitukseen liittyvät tarpeet (esim. henkilöstökustannukset) sekä se, onko tarvetta tarkentaa B1-kielen tavoitteita ja sisältöjä 6. – 9. vuosiluokilla. Muutos olisi siten mahdollinen aikaisintaan 1.8.2019, mikäli valtuusto talousarviossa 2019 myöntäisi tarvittavan rahoituksen.

Ja vielä todetaan, että mikäli B1-kielen tuntimääriä lisätään, vastaava lisäys tulisi valmistella ja päättää myös ruotsinkielisten sivistyspalvelujen osalta.

Tässä on taustalla se, että vihreiden ryhmä jäi käsitykseen, että budjettineuvotteluissa päätettiin Helsingin tasoon siirtymisestä, eli kahdesta vuosiviikkotunnista. Totta on, että rahaa lisättiin 300 000 euroa. Kurja tilanne, mutta olemme valmiita seisomaan lautakunnan tekemän esityksen ja sen edellyttämän lisätalousarvion takana. Ja täytyy edelleen skarpata budjettineuvotteluissa, että kaikilla on selvää mistä päätetään ja paljonkko sen toteuttamiseen tarvitaan rahaa. Tässä on valmistelevilla virkamiehillä iso vastuu.

– Valtuustokysymys koulujen pihojen liikuntatelineistä

Jouni J. Särkijärven (kok) yksin allekirjoittamassa valtuustokysymyksessä kysytään, aikooko kaupunginhallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta kaikkien koulujen pihoille saadaan riittävät liikuntavälineet.

Vastauksessa todetaan, että Espoon koulujen pihasuunnitteluohjeen 10.4.2017 mukaisesti pihalle rakennetaan monipuolisia aktiviteetteja: mahdollisuuksia liikuntaan, leikkeihin, myös seurusteluun ja oleskeluun. Piha suunnitellaan ensisijaisesti oppilaiden käyttöön, mutta myös oppilaiden ja kaikenikäisten asukkaiden vapaa-ajanviettopaikaksi kouluajan ulkopuolella.

Espoossa pyritään toteuttamaan määrärahojen puitteissa 2017 valmistuneen koulujen pihasuunnitteluohjeen mukaisesti uusien kouluhankkeiden ja isojen peruskorjausten yhteydessä koulujen pihat monipuolisiksi lähiliikunta-alueiksi.

Lähiliikuntapaikkoina palvelevien koulupihojen toteuttamiseen on saatu viime vuosina tukea valtionavustuksina noin 0,25 me vuodessa. Lisäksi avustusta on saatu Liikkuva koulu -määrärahasta pienempiin koulupihojen parannuksiin.

Lisäksi todetaan, että koululiikunta käyttää oman koulun ja pihan lisäksi kaupungin urheilupuistoja, uimahalleja, keilahalleja, kuntosaleja, skeittialueita, pallokenttiä ja lähialueella olevia puistoalueita. Näin hyödynnetään kaupunkia palveluna, ylläpidetään liikunnan aktiviteettien kiinnostavuutta ja mahdollistetaan monipuoliset tavat tutustua eri liikunta- ja kuntoilumuotoihin ja harrastuksiin.

Kaupungissa tehdään parhaillaan kaupunkitekniikan keskuksen johdolla lähiliikuntapaikkaohjelmaa yhdessä kaupungin toimialojen kanssa. Ohjelman on tarkoitus valmistua 2018 aikana.