Tässä raporttia eilisestä kaupunginhallituksesta. Pitkä päivä, mutta tiukka vääntö tuotti myös tuloksia. Isoina asioina oli pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen lausunto maakunta- ja soteuudistuksesta sekä kouluverkkoon liittyvät päätökset.

Sotelausunnossa Kokoomus lähti valitettavasti vesittämään yhteistä kaupunginjohtajien valmistelemaa ja pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä neuvoteltua pohjaa. Kokoomuksen esitys voitti niukasti äänin 8-7 Keskustan ja Sinisten tuella. Tässä näkyi selvästi hallitus-oppositio asetelma. Otimme asiaan tuoreeltaan kantaa.

Kouluverkon osalta tiukin vääntö käytiin Tapiolan kouluista. Vihreiden esityksestä Aarnivalkean siirtokelpoisille ja Jousenkaaren uudelle koulurakennukselle päätettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan asettamat aikataulut. Tuimme linjaa, että Matinkylän lukiolle rakennetaan tilat Tynnyripuiston tontille. Kauklahden lukion tiloista tehtiin esityksestämme valmistelukehotus.

Alla tarkempi raportti. Esityslista avattuna löytyy täältä.

– Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen lausunto maakunta- ja sote-uudistuksesta

Kokoomus toi viime tipassa pöytään oman merkittävästi pohjaesitystä positiivisemman lausunnon. Heidän mukaansa maakunta- ja soteuudistuksen epäkohdat on mahdollista korjata eduskunnassa. Eivät siis halunneet yhtyä tähän asti yhtenäiseen näkemykseen, että uudistusta ei esitetyssä muodossa tule hyväksyä.

Lausunnon sanamuotoja tärkeämpää tässä on prosessi. Tarkoitus oli hyväksyä kaupunginhallituksissa kaupunginjohtajien yhteisesti valmistelema ja pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä hiottu lausunto, jolloin pääkaupunkiseudun kaupunkien kanta valtion suuntaan olisi painava: Suurten kasvukaupunkien näkökulma on uudistuksessa sivuutettu ja se uhkaa kaupunkien elinvoimaa sekä kykyä investoida kouluihin, päiväkoteihin katuihin ja muuhun infraan.

Tämän lisäksi Kokoomus esitti lisäystä, jossa todetaan, että Espoo ei hyväksy Helsingin pormestari Vapaavuoren ehdottamaa pääkaupunkiseudun maakuntaa. Keskustalla ja Sinisillä oli oma vieläkin myönteisempi esityksensä, mutta se ei saanut muilta kannatusta.

Kokoomuksen lausuntopohja voitti äänestyksen niukasti 8-7 hallituspuolueiden äänin. Lausunto tuli hyväksytyksi äänin 8-5, 2 tyhjää (demarit). Vantaan Kokoomus teki vastaavan esityksen, joka kuitenkin hävisi äänin 8-5. Helsingin kaupunginhallitus oli yksimielinen.

Pidän lopputulosta harmillisena. Kaupunginjohtajien esitys on huolella valmisteltu ja linjassa Espoon aiempien lausuntojen kanssa. Se korostaa niitä suuria ongelmia ja riskejä, joita uudistus nykymuodossaan toisi asukkaiden palveluille ja kasvukaupunkien taloudelle. Tälle viestille olisi suonut kaupunginhallituksen vahvan tuen.

Nyt kaiken huomion pitäisi olla siinä, miten saadaan kestävä pohja sosiaali- ja terveyspalveluille. Kokoomuksen ja muiden hallituspuolueiden puoluekuri näyttää kuitenkin ajavan ohi toimivien palvelujen ja kaupunkien elinvoiman puolustamisen.

Näillä eväin mennään nyt pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteiseen valtuustoon 15.5. Espoon kanta yhteiseen lausuntoon voi valtuustossa hyvinkin kääntyä, koska valtuustossa Kokoomuksella, Keskustalla ja Sinisillä on vain 33/75 paikkaa.

– Taloussuunnitelman 2018-2020 investointiohjelman 2018-2027 täydentäminen Matinkylän lukion, Otaniemen lukioväistöjen, perusopetuksen väistökoulun sekä Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen osalta (Kv-asia)

Kouluverkosta käytiin tiukkaa keskustelua ja joistakin kohdista äänestettiin. Meille tärkeintä oli, että Jousenkaaren ja Aarnivalkean koulujen osalta päätökseen kirjataan lautakunnan päättämät aikataulut. Aarnivalkean väistötilojen osalta kaupunginjohtaja otti esityksen nimiinsä. Jousenkaaren uuden koulun osalta tein esityksen joka lopulta hyväksyttiin yksimielisesti:

”Jousenkaaren uuden koulun hanketta kiirehditään siten, että tavoitteena on uuden koulurakennuksen valmistuminen vuonna 2021 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti.”

Virkamiehet pitivät asetettua aikataulua haastavana, olisivat menneet vain kirjauksella, että realistinen aikataulu tuodaan investointiohjelman yhteydessä. Meille se ei käynyt. Valmistelulle on asetettava tavoiteaikataulu, koska aikaa on kulunut pari vuotta, eikä konkreettisia suunnitelmia ole näkynyt. Muistutin myös, että Jousenkaaren koulusta on annettu vanhemmille suullisia lupauksia, jotka velvoittavat.

On totta, että tuo aikataulu on haastava, varsinkin jos lähdetään laajentamaan koulua ja tekemään kaavamuutosta. Mutta tämä on ollut tiedossa koko ajan ja virkamiehet ovat itse esittäneet tuon aikataulun vielä viime syksynä talousarviokirjaan. Nyt se on kaupunginhallituksen tahtotila, jolle valmistelun pitää tuottaa vastinetta.

Kannoimme myös huolta Kauklahden lukion tilaratkaisusta ja tästä tehtiin esityksestämme yksimielisesti valmistelukehotus lautakunnan linjauksen mukaisesti:

”Kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan Espoon yhteislyseon lukion yhtenäisen tilaratkaisun Kauklahdessa siten, että se voidaan käsitellä investointisuunnitelman yhteydessä elokuussa.”

Matinkylän lukion osalta kannatimme Tiina Ahlforsin (vas) muotoilua, jossa ei mainittu Tynnyripuiston tontin muuta rakentamista. Se vastasi lähinnä lautakunnan esitystä:

”Matinkylän lukio toteutetaan kustannusvaikuttavasti School as a service- mallia hyödyntäen Tynnyripuiston tontille siten, että toteutuksessa hyödynnetään Mattliden skol-centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja. Matinkylän lukion tilat tulee olla käytössä vuonna 2022.”

Kokoomus olisi halunnut muotoilun, jossa ei mainita Tynnyripuiston tonttia, eli sijaintipaikkaa vielä tutkittaisi:

”Matinkylän lukio toteutetaan kustannusvaikuttavasti School as a service- mallia hyödyntäen Matinkylän alueelle siten, että toteutuksessa hyödynnetään yhteistiloja ja muuta rakentamista. Esitys tuodaan elokuun kehysneuvotteluihin mennessä. Matinkylän lukion tilat tulee olla käytössä vuonna 2022.”

Kumpikaan näistä ei voittanut, vaan esittelijän muutettu pohjaesitys jäi voimaan (ks. alla). Tärkeintä kuitenkin, että Matinkylään saadaan lukio ja sille on päätetty valmistumisaika 2022. Vähän epäilyttää, miten School as a service -malli saadaan Matinkylässä toimimaan, kun siellä ei ainakaan toistaiseksi ole siihen sopivia tiloja. Helpointa olisi vaan rakentaa Kaitaalta siirtyvälle lukiolle toimivat tilat.

Edellytimme myös, että alakoulun hätäväistötilan järkevästä sijainnista tehdään selvitys ennen kuin tila päätetään vuokrata Otaniemestä (Tietotie 6). Tämän esityksen esittelijä otti nimiinsä.

Nostimme myös esiin lautakunnan kritiikin koskien Tietotie 6:n päätöksentekoprosessia. Lautakunta on pyytänyt tästä sisäisen selvityksen. Esitin tuon päätöksen vahvistamista kaupunginhallituksessa, mutta puheenjohtaja ei ottanut sitä käsittelyyn:

”Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkia tekemään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 18.4. päätöksen mukaisen sisäisen selvityksen Tietotie 6:tta koskevasta valmisteluprosessista ja tuomaan sen kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen kuin Tietotien lopuista tiloista tehdään vuokrauspäätös.”

Selvitys luvattiin kuitenkin tehdä.

Tässä kouluverkkoa koskevat päätökset koottuna:

Talousarvioneuvotteluissa avoimeksi jääneestä koulujen investointiohjelman osasta kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle seuraavaa:

a) Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot sekä perusopetuksen väistökoulu sijoittuvat Otaniemeen ja väistökoulusta tehdään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan edellyttämä selvitys.

b) Matinkylän lukio toteutetaan kustannusvaikuttavasti School as a service -mallia hyödyntäen Tynnyripuiston tontille siten, että toteutuksessa hyödynnetään sekä Mattliden skol-centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja ja muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista. Matinkylän lukion tilat tulee olla käytössä vuonna 2022.

c) Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut puretaan ja niiden tilalle toteutetaan uudet koulut. Päätökset edellyttävät neuvottelua ja yhteistä näkemystä toteutusratkaisusta museoviranomaisten kanssa. Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulujen aikatauluja kiirehditään. Investointisuunnitelman yhteydessä esitetään realistinen aikataulu, jossa huomioidaan yhteistyö museoviraston kanssa sekä mahdolliset valitusprosessit. Jousenkaaren uuden koulun hanketta kiirehditään siten, että tavoitteena on uuden koulurakennuksen valmistuminen vuonna 2021 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti.

d) Aarnivalkean tai Tapiolan koulun ja lukion läheisyyteen toteutetaan siirtokelpoiset väistötilat. Tilat tarvitaan 6/2019.

Työ jatkuu ja seuraava etappi on, kun alustava esitys investointiohjelmaksi tulee tila- ja asuntojaoston käsittelyyn 18.6. Ryhmien väliset neuvottelut käydään talousarvion kehyksen yhteydessä elo-syyskuussa. Silloin käydään läpi lautakunnan muut päätökset.

– Valtuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Sanna Lauslahti (kok) eroaa myös valtuutetun tehtävästä. Kokoomus valitsee seuraajan viikon päästä.

– Tarkastuslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Mauri Tikka (ps) eroaa luottamustoimista. Tarkastuslautakunnan varajäseneksi valitaan tilalle Jari Äyhynmäki (ps), kaupunkisuunnittelulautakuntaan varajäseneksi Jarno Eerola (ps) ja tekniseen lautakuntaan varajäseneksi Jouko Pirttimäki (ps).

– Arvostava vuorovaikutus ja luottamushenkilöiden häirintätapausten käsitteleminen luottamushenkilötoimielimissä -ohjeen hyväksyminen

Jukka Kilpi (sin) esitti ohjeen hylkäämistä. Esitys raukesi kannattamattomana ja hyväksyimme ohjeet muutoin yksimielisesti. Tärkeä paperi, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Nyt on tärkeää miettiä myös sen jalkautus, jotta kaikki luottamushenkilöt tietävät sen olemassaolosta.

– Valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta sekä valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti (Kv-asia)

Tässä on yhdistetty kahden samassa kokouksessa jätetyn ja toisiinsa liittyvän valtuustokysymyksen ja -aloitteen käsittely kaupunginhallituksen aiemman päätöksen mukaisesti:

– Johanna Värmälän (sd) ja 29 muun allekirjoittama valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta
– Mikki Kausteen (vihr), Tiina Ahlforsin (vas) ja 39 muun allekirjoittama valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti

Mikki ja Tiina toivoivat vastaukseen tarkennusta siitä, miten Svea perinnän ”Vastuullinen perintä” -palvelumalli toimii ja miten voitaisiin parantaa tietämystä siitä, miksi maksuja menee perintään. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

– Valtuustoaloite ulkoisen tutkinnan tekemisestä Suomenojan tapahtumista (Kv-asia)

Teemu Lahtisen (ps) ym. 29.9.2014 valtuustoaloite ulkoisen tutkinnan tekemisestä Suomenojan tapahtumista. Hyväksyttiin vastaus.

– Valtuustokysymys psykiatrisen hoidon saatavuudesta (Kv-asia)

Toimialajohtaja Juha Metso veti tämän pois listalta. Se tuodaan käsittelyyn yhdessä Simon Elon tekemän vastaavan aloitteen/kysymyksen kanssa.

– Valtuustoaloite lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta (Kv-asia)

Myös tämän Juha Metso veti pois listalta. Vastausta täydennetään liittyen Mikki Kausteen valtuustotoivomukseen lastensuojelun henkilöstömitoituksesta.

– Valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin

Mari Anthonin (vihr) ja 26 muun valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, päätöksentekoprosessista, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista. Tähän ei ollut vielä vastausta.

– Valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä (Kv-asia)

Meidän Inka Hopsun ja 44 muun valtuustokysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä. Tähänkään ei ollut vielä vastausta.

– Suomenkielisen opetuksen tuntijaon muuttaminen 1.8.2018 alkaen (kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia)

Tästä todettiin neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Henrik Vuornoksen (kok) johdolla, että budjettineuvotteluissa sovittiin B1-kielen nostamista Helsingin tasolle, eli kahdesta vuosiviikkotunnista. Jostain syystä se kirjattiin kuitenkin neuvottelutulokseen yhdeksi tunniksi ja sille 300 000 euroa rahaa (mikä ei siis riitä kahteen tuntiin).

Kannatin Vuornoksen esitystä, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Asia palautetaan valmisteluun siten, että B1-kielen opetukseen valmistellaan 2 lisätuntia sekä tarvittava rahoitus.”

Täytyy jatkossa olla vieläkin tarkempi neuvotteluissa, että kirjaukset menevät oikein. Myös virkamiehillä on vastuu siitä, että tuovat pöytään oikeat rahasummat. Hyvä, että lautakunta ja kaupunginhallitus olivat tässä tiukkoja.

– Valtuustokysymys koulujen pihojen liikuntatelineistä

Jouni J. Särkijärven (kok) yksin allekirjoittamassa valtuustokysymys. Hyväksyttiin vastaus.

* * *

Kokouksen lopuksi keskusteltiin lyhyesti HSL:n hallitukseen tulevasta esityksestä, että Länsimetron jatkeen alueelle perustetaan neljä suoraa linjaa, joita konsernijaosto ja kaupunginhallitus ovat vaatineet.

Vihreiden kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsen Tiina Pursula on ansiokkaasti paneutunut Espoonlahden joukkoliikenneyhteyksiin ja kommentoi HSL:n esitystä näin:

”Esitys neljästä suorasta linjasta on tarpeellinen helpotus Kivenlahden, Soukan, Laurinlahden ja Saunalahden alueiden liityntäliikenteen ongelmiin. Myös liityntälinjan tuominen Kattilalaaksoon on kiireellinen ja toivottu parannustoimenpide.

Esityksessä on kuitenkin myös ongelmallisia kohtia ja puutteita, joiden osalta jatkovalmistelu on tarpeen. Latokasken liitynnän reititys Olarin kautta hidastaa liityntäyhteyttä ja poistaa nykyisen 157 liityntälinjan tuoman tiheän yhteyden Latokasken alueen lähiyläkouluihin Nöykkiöön (Nöykkiön ja Martinkallion yläkoulut). Toimivat koululaisyhteydet tulee varmistaa. Lisäksi jatkovalmistelussa tulee tarkastella suorien linjojen mahdollisuuksia myös Latokasken, Nöykkiön, Tillinmäen ja Finnoontienvarren alueilta. Suorien linjojen toteuttaminen vain osaan Espoonlahden asuinalueita ei kohtele asukkaita tasapuolisesti.”

Konsernijaosto käsittelee asiaa kokouksessaan 14.5. Työ jatkuu, jotta saadaan joukkoliikennettä parannettua tasapuolisesti koko sillä alueella, jolla yhteydet heikkenivät Länsimetron liikenteen käynnistyessä.