Huomenna on viimeinen kaupunginhallituksen kokous ennen kesätaukoa. Paljon on taas aloitteita ja kysymyksiä listalla, mm. kertaalleen palautetut valtuustoaloite ja kysymys länsimetron ongelmista sekä aloitteet muovinkierrätyksestä ja tesktiilien ympäristöystävällisestä hankinnasta.
Listalla on myös Länsikorkeen kaava, joka viime kokouksessa vedettiin pois listalta. Pieni muutos on tehty Oravannahkatorin suojelua koskevaan kaavamääräykseen. Kahden leikkipaikkojen osalta esitys on, että siirtyvät kortteleiden hallintaan.
Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupunginhallituksen jäsenen, tila- ja asuntojaoston varapuheenjohtajan sekä elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali sekä kaupunginhallituksen varaedustajan nimeäminen sosiaali- ja terveyslautakuntaan (Kv-asia)
Marika Niemi (kok) tuli valituksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pj:ksi ja luopuu näistä tehtävistä. Kaupunginhallitukseen nousee hänen tilalleen Kaisa Alaviiri (kok), josta tulee myös ekyn varajäsen ja sote-lautakunnan kh:n varaedustaja. Tila- ja asuntojaoston jäseneksi ja vpj:ksi tulee Diana Ponkkala (kok) ja hänen varajäsenekseen Kirsi Åkerlund (kok).
– Kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Mia Laihon (Kok.) varajäseneksi Kirsi Åkerlundin (Kok.) tilalle Kaisa Alaviiri (Kok.).
– Valtuustoaloite ystävyyskaupunkisuhteen solmimisesta Espoon ja myöhemmin päätettävän kehitysmaan kaupungin välillä (Kv-asia)
Sara Korhosen (vas) ja 38 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo solmisi ystävyyskaupunkisuhteen ODA-kelpoisessa kehitysmaassa sijaitsevan, myöhemmin päätettävän kaupungin kanssa.
Vastauksessa todetaan, että Espoolla on tällä hetkellä 10 ystävyyskuntaa, joista 4 sijaitsee Pohjoismaissa, kaksi Venäjällä, kaksi Euroopassa, yksi Kiinassa ja yksi Yhdysvalloissa. Ystävyyskuntatoiminta oli aktiivisinta 60-70-luvuilla etenkin Euroopassa, missä ystävyyskaupunkien avulla rakennettiin yhteyksiä yli kylmän sodan raja-aitojen. Euroopan integraation syventyessä, kylmän sodan päätyttyä ystävyyskaupunkitoiminta on hiipunut Euroopassa. Kaupunkien kansainvälinen toiminta sen sijaan on kasvanut ja syventynyt, ja kansainvälisistä projekteista ja verkostoista on tullut luonteva osa kaupunkikehitystä.
Edelleen todetaan, että Eurooppalaisessa ystävyyskuntaverkostossa on tällä hetkellä aktiivinen ainoastaan vuosittain tapaava pohjoismainen ystävyyskuntaverkosto, josta ruotsalainen Kristianstad ilmoitti ensi vuoden jälkeen luopuvansa. Myös Espoossa toiminnan jatkoa pohditaan.
Shanghai puolestaan on aktiivinen ja tarjoaa laajasti mahdollisuuksia mm. virkamiesten vertaisoppimiseen, sivistystoimen yhteistyöhön, korkeakoulujen yhteishankkeisiin ja elinkeinoelämän vienninedistämiseen. Tänä vuonna vietetään Espoo-Shanghai ystävyyskaupunkisuhteen 20-vuotisjuhlavuotta.
Shanghain lisäksi Espoon kansainvälinen aktiivisuus keskittyy erilaisiin verkostoihin, viimeisimpänä Most Intelligent Community of 2018-tittelin myötä Intelligent Communities Forum, joka kerää yhteen kaupunkeja kaikilta mantereilta älykkään kaupunkikehittämisen vertaisoppimisverkostoon.
Erityisen kiinnostava tulevaisuuden verkosto on YK:n Otaniemeen avattava UNTIL-toimipiste (United Nations Technology Innovation Laboratory). Ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen tuella avattava Otaniemen UNTIL on ensimmäinen osa globaalia verkostoa, joka kehittää teknologisia innovaatioita YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Otaniemessä kehitetään ratkaisuja neljään valittuun YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen (koulutus, kiertotalous, rauha-ja turvallisuus sekä terveys).
Tämän lisäksi erityisesti sivistystoimella on laajat kansainväliset verkostot. SITO:ssa tehdään myös erilaisia projekteja ja pienempiä hankkeita yksikkötasolla, kuten koulujen omia yhteistyöprojekteja kehitysmaakumppanien kanssa.
Virkavalmistelun kanta on, että uuden ystävyyskaupunkisuhteen solmiminen ei ole Espoossa ajankohtaista, koska ystävyyskaupunkitoiminta on menettänyt merkitystään kaupunkien kansainvälisen yhteistyön muotona. Sen sijaan Espoon kansainvälisten verkostojen kautta tekemä yhteistyö ulottuu yhä enemmän myös kehittyviin maihin.
Lopuksi todetaan, että valtuustokauden aikana tehdään tarkastelu kaupungin kansainvälisen toiminnan prioriteeteista, tavoitteista ja organisoinnista ja pohditaan, miten kansainvälinen toiminta parhaiten tukee Espoo-tarinan tavoitteita. Kehitysmaiden kanssa tehtävä yhteistyö ja kansainvälisen toiminnan linkittyminen kotoutumisohjelmaan ja rasisminvastaiseen työhön on silloin myös tarkastelussa. Nykyisillä kansainvälisen toiminnan resursseilla ei uuden yhteistyön aloittaminen ole mahdollista, jollei jotain valita pois.
Vastaus on minusta perusteellinen ja antaa kuvaa Espoon kansainvälisestä työstä. Mielellään näkisin siinä vahvempaa painostusta kehitysmaiden tukemiseen. Tämä näkökulma on tärkeää pitää mielessä, kun linjataan kaupungin kv-toiminnan prioriteeteista.
– Ympäristölautakunnan varajäsenen ja tasa-arvo- ja yhdenmukaisuustoimikunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Osittain kv-asia)
Tasa-arvo- ja yhdenmukaisuustoimikunnan jäseneksi Annemari Raution (Kok.) tilalle Anna-Leena Solhagen (kok) ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Mirva Grann (kok).
– Kaupunginhallituksen edustajan nimeäminen ympäristölautakuntaan
Jaana Jalosen (kok) tilalle Kaisa Alaviiri (kok).
– Tarkastuslautakunnan opintomatka Strasbourgiin ja Luxemburgiin 12. – 15.9.2018
Ohjelmassa on tapaaminen suomalaisen europarlamentaarikon kanssa ja tutustuminen Europarlamenttiin sekä täysistunnon seuraaminen, Tilintarkastustuomioistuimen suomalaisen jäsenen ja hänen kabinettinsa edustajien tapaaminen sekä Euroopan Investointipankin toimintaan tutustuminen ja suomalaisasiantuntijoiden tapaaminen.
– Länsimetro Oy:n osakassopimuksen lisäyksen hyväksyminen
Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenmäärää on tarkoitus vähentää yhdellä seitsemästä kuuteen. Vähennettävä paikka on Helsingin toinen paikka, jolloin Helsingille jää varapj:n paikka.
Muutosta perustellaan sillä, että Helsingin kaupungin omistus Länsimetro Oy:stä on laskenut alkuperäisestä ja on enää alle kuudesosa yhtiön osakkeista. Lisäksi yhtiön toiminta keskittyy nykyisellään Espoon alueelle sijoittuvan Länsimetron jatkeen rakennuttamiseen.
Tässä vaiheessa, kun Länsimetron jatkeen rakentaminen on kesken, muutos on nähty tarkoituksenmukaiseksi tehdä lisäyksellä olemassaolevaan sopimukseen. Länsimetro Oy:n rooli ja tehtävä tulevat muuttumaan metron rakennusvaiheen päätyttyä, jolloin on tarkoituksenmukaista tehdä osakassopimuksen kokonaispäivitys.
Tämä on hyväksyttiin konsernijaostossa yksimielisesti.
– Kaupinkallion Paikoitustalo Oy osakkeiden ostaminen ja lunastaminen kaupungille (Kh-asia)
Esitetään, että kaupunki ostaa 14 kpl Kaupinkallion Paikoitustalo Oy:n osaketta kokonaishintaan 110 022 e ((sakkeiden osto rahoitetaan Tapiolan taseyksiköstä) ja käynnistää lunastusprosessin, jotta As Oy Espoon Kaupinkallion Senioritalo Oy:n omistuksessa olevat 25 osaketta saadaan hankittua kaupungin omistukseen.
Kaupinkallion pysäköintitalo on tulossa peruskorjausikään, eikä sen peruskorjaaminen ei ole perusteltua. Tapiolassa pysäköinti on keskitetty keskuspysäköintilaitokseen, jolloin erillistä pysäköintitaloa ei enää tarvita.
Tapiolan Urheilutalo Oy:n ja Kaupinkallion Paikoitustalo Oy:n tonttien uudelleen kaavoittaminen on tärkeä osa Tapiolan kulttuurisen ympäristön kehittämistä. Tapiolan Urheilutalo Oy on jo saatu kokonaan kaupungin omistukseen. Kaupinkallion Paikoitutalo Oy:n ainoa kaupungin ulkopuolinen osakkeenomistaja on AsOy Espoon Kaupinkallion Senioritalo. Osakkeiden ostamisesta on neuvoteltu tuloksetta. Näin ollen on perusteltua käynnistää lunastusprosessi osakkeiden saamiseksi kaupungin omistukseen.
Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti ja on puolestani ok. Tärkeää, että saadaan kulttuuriaukion ympärille lisää asuntoja ja elämää.
– Sepänkylän tukiasuntojen asiakasmaksu 1.8.2018 lukien
Mielenterveys- ja päihdepalvelut esittää Sepänkylän tukiasuntojen asiakasmaksujen yhdenmukaistamista niin, että vuokra peritään asumisen alusta alkaen sekä kuukausittain perittävä asiakasmaksu muutetaan 53,00 euron suuruiseksi. Tällöin se vastaa kaupungin muissa omissa yksiköissä ylläpidosta perittävää asiakasmaksua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden.
Tämä on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.
– Länsikorkee, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210900, 12. kaupunginosa Tapiola (Osittain Kv-asia)
Tämän esittelijä veti viime kokouksessa pois listalta jatkovalmistelua varten. Keskustelua herättivät tuolloin Oravannahkatorin liikekiinteistöjen suojelumerkintä sekä Iltaruskontien ja Tornitason leikkipaikkojen poistaminen.
Oravannahkatorin osalta kaavamääräystä (sr-2) on tarkennettu ja se kuuluu näin:
”Rakennus, joka on suojeltava sen kulttuurihistoriallisten sekä rakennustaiteellisten tai kaupunkikuvallisten arvojen vuoksi (MRL 57.2 §). Suojelumääräys koskee julkisivuja ja vesikattoja. Niiden korjaus- ja muutostöissä tulee säilyttää rakennuksen ominaispiirteet ja käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja, värejä ja rakentamistapoja. Kaikista korjaus- ja muutostöistä on aina neuvoteltava rakennusvalvonnan ja museoviranomaisen kanssa.”
Rakennusten kunnostukseen annetaan näin lisää liikkumavaraa kuitenkin siten, että suojeluun liittyvät ominaispiirteet säilyvät kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan ohjauksessa. Tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti sama määräys koskee kaikkia kaavan suojeltavia rakennuksia.
Leikkipuistojen osalta pyysin viime kokouksen jälkeen virkamiehiltä tarkempaa selvitystä tilanteesta ja sain seuraavan vastauksen:
”Iltaruskontien leikkipaikka ja Tornitason leikkipaikka on esitetty poistettaviksi leikkipaikoiksi Leikkipaikkaohjelman 2016-2026 mukaisesti. Yleisenä leikkipaikkana alueella säilyvät Ahertajantien leikkipaikka ja Kaskenkaatajantien leikkipaikka (perusparannettu 2016). Asukaspuisto löytyy 1,5 km säteellä (perusparannettu 2015) ja Tuuliniityn leikkipaikka 1 km etäisyydellä Oravannahkatorista ja täydentävät osaltaan leikkipaikkaverkostoa. Tuuliniityn leikkipaikka on tarkoitus perusparantaa ja tehdä monipuolisemmaksi ensi vuonna.
Iltaruskontien ja Tornitason leikkipaikat säilyvät yleisinä leikkipaikkoina kunnes niiden kunto edellyttää normaalia kunnostusta mittavampia investointeja. Asemakaavan muutoksessa Iltaruskontien ja Tornitason leikkipaikat on esitetty merkinnällä AH-1 (Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa leikkipaikan).
Tällöin leikkipaikka-alue säilyy, mutta kortteleiden hallinnoimana. Näin mahdollistetaan muuten ehkä tonteille hankalasti sijoitettavan leikkipaikan toteuttaminen.”
Leikkipaikkojen osalta tilanne on siis se, että tekninen lautakunta on hyväksynyt 16.11.2016 Leikkipaikkaohjelman 2016-2026, jossa esitetään yhteensä 24 leikkipaikan poistamista 5-10 vuoden kuluessa.
Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Nyt esitetään, että Iltaruskon ja Tornitason leikkipaikat siirtyisivät kortteleiden hallintaan. Niitä ei siis heti poistettaisi, mutta kaupunki ei enää ymmärtääkseni ylläpitäisi niitä. Pidän leikkipaikkojen säilyttämistä tärkeänä. On kuitenkin tärkeää vielä tarkentaa, mitä se tarkoittaa suhteessa Leikkipaikkaohjelmaan, jotta huomioida myös tasapuolisuus Espoon eri alueiden välillä. Päätöksiä päitä kuitenkin tarvittaessa voida arvioida myös uudelleen.
– Valtuustokysymys Länsimetron ja sen liityntälinjaston aiheuttamista ongelmista ja niiden ratkaisusta (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 18 muun tammikuussa allekirjoittama valtuustokysymys, jossa tiedustellaan miten Länsimetrosta ja sen liityntälinjastosta aiheutuneet ongelmat aiotaan ratkaista:
– Miten matkustajamäärät ja metron kattavuus on Espoossa laskettu ja miten on mahdollista, että tieto asukas- ja matkustajamäärien tulevasta kehityksestä Matinkylän alueella on arvoitu niin väärin?
– Miten Espoo aikoo toimia, että joukkoliikenteen sujuvuus ja oikea-aikaisuus turvataan ja kuntalaisten joukkoliikenne toimii?
– Miten Espoo turvaa esteettömän ja sujuvan liikkumisen jokaiselle kuntalaiselle metroasemilla mutta myös kaikessa joukkoliikenteessä ruuhkaiseen aikaan?
– Miten metroasemien turvallisuudesta on huolehdittu ruuhkahuippujen aikana?
Tämä palautettiin 9.4. uudelleen valmisteltavaksi ja vastausta on nyt täydennetty. En käy nyt asiaa tarkemmin referoimaan, kun muutoksia on käsitelty moneen kertaan kevään mittaan konsernijaoston kokouksissa ja saatu myös muutoksia aikaan. Työ jatkuu elokuussa, kun annetaan lausuntoa HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta konsernijaostossa.
– Valtuustoaloite Jorvin alueen maankäytön kokonaistarkastelusta (Kv-asia)
Marika Niemen (kok) ja 57 muun allekirjoittama aloite, jossa edellytetään, että Espoon kaupunki käynnistää Jorvin alueen osalta maankäytön kokonaistarkastelun, jossa tulee huomioida sairaalatoimintojen laajentamismahdollisuudet ja monipuoliset asuntotarpeet mm. sairaalan henkilöstön osalta.
Vastauksessa todetaan, että Jorvin sairaala-alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksia on tutkittu 10.9.2012 vahvistuneen Jorvi-Glims asemakaavamuutoksen laatimisen yhteydessä.
Merkittävä osa asemakaavasta on toteutunut asemakaavan vahvistumisen jälkeen. Korttelialueen jatkokehittämistä varten asemakaavassa on toteutumatonta asemakaavavarantoa noin 36 000 k-m2, josta noin 5000 k-m2 on mahdollista asuinrakentamisoikeutta. Asemakaavassa YS-korttelialueen kokonaisrakennusoikeudesta enintään 10% saa toteuttaa sairaalatoimintaan liittyviä asuntoja tai majoituslaitoksia. Asemakaavamuutoksella voidaan nykyiselle YS-alueelle tutkia myös nykyistä sallittua enemmän asumista, mutta asemakaavanmuutos vaatii maanomistajan hakemuksen, jollaista ei ole vireillä.
Espoon kaupunki ja HUS-kuntayhtymä ovat sopineet sairaala-alueen jakamisesta siten, että Espoon kaupungille tulee siirtymään 100%:n omistus Espoon sairaalan ja Keinumäen koulun maa-alueeseen. Asuinrakennusoikeus siirtyy kokonaisuutena HUS-kuntayhtymän kehitettäväksi.
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laatimisen yhteydessä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on keväällä 2018 käynnistänyt selvitystyön ”Espoon keskuksen täydennysrakentamisen tarkastelu”, jonka selvitysalue ulottuu myös Jorvin alueelle. Tarkoituksena on selvittää mahdollisia Espoon keskuksen täydennysrakentamisalueita. Yleiskaavoituksen yhteydessä voidaan siis varautua Jorvin lähialueen kehittämistarpeisiin, erityisesti uusien asuntotarpeiden osalta.
– Valtuustoaloite kiertotalouden edistämiseksi Espoossa mahdollistamalla asukkaille muovijätteen lajittelu myös taloudellisesti (Kv-asia)
Martti Hellströmin (sd) ja 49 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo ottaa muovijätteen lajittelun edistämisessä aktiivisen roolin ja aloittaa HSY:n kanssa viivytyksettä neuvottelut eri mahdollisuuksista, jolla muovijätteiden lajittelu ja kerääminen voitaisiin toteuttaa ympäristönsuojelun ja kiertotalouden kannalta paremmin ja silti niin, että tämä kerääminen ei lisäisi asukkaiden jätehuollon kustannuksia.
HSY lausuu asiasta seuraavaa:
”HSY tarjoaa kaikille asiakaskiinteistöilleen mahdollisuuden vapaaehtoiseen muovipakkausjätteen keräykseen asiakaskiinteistöiltä. Keräykseen voivat liittyä kaikki pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asuinkiinteistöt. Muovipakkausten keräyksellä kiinteistöt voivat vähentää jätekustannuksia ja edistää materiaalikierrätystä. Muovipakkausten keräys maksaa kiinteistölle kolmanneksen vähemmän kuin sekajätteen keräys. Ottamalla muovipakkausten erilliskeräysastian asiakaskiinteistö voi pääsääntöisesti vähentää sekajäteastioidensa määrää. Muovipakkausten keräysväline tyhjennetään myös yleisesti harvemmin kuin sekajäteastia, jolloin asiakkaalle syntyy kustannussäästöjä harvemman tyhjennysvälin vuoksi.
HSY valmistelee erilliskeräysvelvoitteen antamista suuremmille kiinteistöille muovipakkausten osalta jätehuoltomääräysten tarkistuksen yhteydessä. Tarkistetut jätehuoltomääräykset ovat tulossa voimaan 1.1.2019.
Pääkaupunkiseudun asukkaiden käytössä ovat lisäksi HSY:n kierrätyspisteet, joista noin 50 pisteellä vastaanotetaan tällä hetkellä myös muovipakkauksia. Tarkoitus on, että vuoden 2019 alusta nämä kierrätyspisteet siirtyvät tuottajavastuulainsäädännön mukaisesti Rinki Oy:lle.”
Johtopäätöksenä todetaan, että HSY -kuntayhtymällä on tällä hetkellä toimivia ratkaisuja muovijätteen keräämiseksi ja valmisteilla on toimia keräämisen edelleen tehostamiseksi. Muovijätteen keräyksessä on myös luotu toimintamalleja, jotka mahdollistavat jopa jätekustannusten alentamisen. Voidaan katsoa, että muovijätteen hyödyntämisessä käytössä ja tulossa olevat toiminnot toteuttavat valtuustoaloitteessa mainitut tavoitteet.
Muoviongelmaan on herätty monella rintamalla. Hyvä että HSY tehostaa muovinkierrätystä.
– Valtuustoaloite liityntäliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi (Kv-asia)
Markku Sistosen (sd) ja 23 muun tammikuussa allekirjoittama valtuustokysymys, jossa esitetään, että Espoon kaupungin tulee yhdessä HSL:n kanssa järjestää pikaisesti Espoon asukkaiden kuulemistilaisuudet metroliikenteen aiheuttamien ongelmien kartoittamiseksi ja ratkaisemiseksi
Tämäkin palautettiin 9.4. uudelleen valmisteltavaksi yhdessä Juvosen samansisältöisen (ja samaan aikaan jätetyn) valtuustoaloitteen kanssa. Vastauksessa käydään läpi, miten ongelmiin on kevään aikana reagoitu.
– Valtuustoaloite uuden hankintaohjeen valmistelusta (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd) ja 34 muun allekirjoittama aloite uuden hankintaohjeen valmistelusta syksyn 2016 aikana.
Tämä valtuustoaloite on jätetty viime valtuustokaudella, kun väänsimme hankinnoista niin kaupunginhallituksessa kuin valtuustossakin. Sittemmin saatiin hallintosääntöön kirjaus, että kaupunginhallitus hyväksyy hankintojen strategiset linjaukset sekä hankintaohjeen.
Hankintaohjeen valmistelussa on huomioitu 1.1.2017 voimaan tullut laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Uusi hankintaohje hyväksyttiin kh:ssa 23.10.2017. Strategiset hankintalinjaukset kaupunginhallitus hyväksyi 9.4.2018.
Tämä on jostain syystä jäänyt roikkumaan. Päätökset on tehty, mutta hankintatoimen kehittymistä on syytä seurata. Tähän oman ulottuvuutensa tuo liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkon siirtyminen toisiin tehtäviin. Hän jää lomille heinäkuun alussa ja virkasuhde päättyy virallisesti hänen lomiensa jälkeen syksyllä.
– Valtuustoaloite tekstiilien ympäristöystävällisestä hankinnasta ja kestävän kehityksen sertifikaattien käytöstä (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd), Markku Sistosen (sd) ja 44 muun allekirjoittama aloite, jossa tuodaan esille, että Espoon tulee tekstiilien hankinnassa hyödyntää mahdollisuutta käyttää ympäristömerkkejä vaatimuksena ja näin varmistaa kestävän kehityksen toteutuminen.
Vastauksessa todetaan, että kestävän kehityksen vaatimukset ja vastuullisuus voidaan huomioida hankinnoissa esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia näihin teemoihin liittyviä sertifikaatteja. Ympäristösertifikaateista Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki (EU Ecolabel) asettavat tuotteelle ja palvelulle tiukat ympäristövaatimukset tekstiilin elinkaaren kaikissa vaiheissa. Nämä ympäristömerkit ovat Suomen Ympäristömerkinnän myöntämiä, valvomia ja päivittämiä määräaikaisia tuote- tai palvelukohtaisia sertifikaatteja.
Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin lisenssin saaminen edellyttää tiukkojen ympäristökriteerien täyttämistä tekstiilin elinkaaren kaikissa vaiheissa. Sekä Joutsenmerkki että ympäristömerkki perustuvat ISO 14 024 standardiin. Molempien merkkien lisenssi on määräaikainen ja se pitää uusia määräajoin.
Ympäristönäkökulmien lisäksi tekstiilien hankintaan liittyy sosiaalisen kestävyyden haasteita. Tyypillisiä ongelmia vaateteollisuudessa ovat vaaralliset työolo, huonot palkat, pitkät työajat, lapsityö ja ammattiyhdistysten kieltäminen. Sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi voidaan hankinnassa vaatia esimerkiksi SA8000, Fair Wear Foundation, Fair Labor Association sertifikaatteja ja YK:n kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia. Näiden sertifikaattien avulla tarjoaja voi todistaa oman sosiaalisen vastuullisuutensa läpi tuotantoketjun.
Sertifikaatteja voidaan käyttää tekstiilihankinnoissa kahdella eri tavalla. Sertifikaatti voi olla tarjouspyynnössä vaatimuksena, jolloin ne tarjoajat, joilla sertifikaattia ei ole, hylätään tarjouskilpailusta. Toinen vaihtoehto on käyttää sertifikaattia laatukriteerinä, jolloin vaatimukset on kuvattu yleisemmin ja kyseisen sertifikaatin saaneille tarjoajille annetaan tarjousten vertailuissa laatupisteitä.
Sertifikaattien käyttöä kuten kaikkia muitakin hankintaan liittyviä vaatimuksia täytyy tarkastella tarjoajamarkkinan näkökulmasta hankintaan liittyvää markkinakartoitusta tehtäessä. Ennen kun sertifikaatti asetetaan vaatimukseksi, on tiedettävä minkälaisia yrityksiä potentiaaliset tarjoajat ovat. Ovatko tarjoajat niin isoja yrityksiä, että niillä on realistinen mahdollisuus hakea sertifikaattia, kuinka monella tarjoajalla jo on sertifikaatti, miten sertifikaatin vaatiminen vaikuttaa hinnoitteluun tai onko sertifikaattia tarkoituksenmukaista käyttää vaatimuksena vai valintakriteerinä. Tämän arvioinnin avulla varmistetaan, että sertifikaattia hyödynnetään niin, että mahdollistetaan samalla kilpailun syntyminen hankintaa tehtäessä.
Sertifikaattien hyödyntäminen julkisia hankintoja tehtäessä on hyvä tapa varmistaa ekologinen ja sosiaalinen kestävyys hankinnan elinkaaren aikana. Hankintayksikön kyky ja resurssit valvoa toimittajien ja tuotteiden sekä palvelujen tuotantoketjujen toimintaa on rajallinen. Voimassa olevan sertifikaatin vaatiminen sopimuskaudella mahdollistaa sen, että sertifikaatin myöntänyt taho valvoo sertifikaatille asetettujen kriteerien toteutumista toimittajan toiminnassa jatkuvasti.
Tekstiilien hankinnassa ympäristösertifikaattien ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvien sertifikaattien hyödyntäminen on keino varmistaa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutumista hankinnassa. Ympäristömerkkejä ja muita kestävän kehityksen sertifikaatteja käytetään tekstiilihankinnoissa silloin, kun niiden käyttö johtaa taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän hankinnan toteutumiseen.
Lopuksi todetaan yhteenvetona, että Espoon kaupunki toimii hankintalain ja kaupungin hankintaohjeen mukaisesti ottaen huomioon Espoo-tarinan mukaiset tavoitteet ja palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset. Hankinta valmistellaan niin, että hankinta toteutetaan kokonaistaloudellisesti kestävästi huomioiden kestävyyden tavoitteet sekä taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen että kulttuurisen kestävyyden kannalta. Ympäristömerkkejä ja kestävän kehityksen sertifikaatteja käytetään tekstiilien hankinnassa, kun ne tukevat edellä mainittua.
Tärkeä asia tämäkin. Vastauksessa ei mainita lainkaan Reilun kaupan merkkiä ja sen vastuullisuuskriteereitä, vaikka ymmärtääkseni Espoossa on tehty työvaatekilpailutus reilun kaupan kriteerein. Vastaukseen olisi voinut myös lisätä, miten kaupunki on käyttänyt ympäristökriteereitä tekstiilihankinnoissa konkreettisesti, ei pelkästään selostaa miten niitä voi käyttää. Kyselen näistä.