Kaupunginhallitus 27.8.2018 Kehys, toimitilainvestointiohjelma 2019-2030 ja YK:n kestävän kehityksen verkosto

Maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa suurimpina asioina talousarvion kehys, veroprosentit sekä toimitilainvestointiohjelma 2019-2030. Nämä jäävät ryhmien välisiä neuvotteluja varten pöydälle.

Lisäksi listalla on mm. poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta, osavuosikatsaus sekä Espoon liittyminen YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjelmaan vuosina 2018-2025.

Listalta löytyy myös viimeksi pöydälle jätetty aloite Urhea-toiminnasta sekä siihen liittyvä Mari Anthonin (vihr) valtuustokysymys koulupäivien päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00.

Sen sijaan toistaiseksi listalla ei näy samoin viimeksi pöydälle jätettyä asiantuntijapalvelun hankintaa Covenant of Mayors for Climate and Energy -mallin mukaisen Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman valmistelua varten. Kyse on 32 000 euron hankinnasta, joka on kaupungin ilmastotyön kannalta tärkeä ja hyvin perusteltu, eikä sitä pidä enää pitkittää. Esimerkiksi Turku ja Helsinki ovat jo vastaavat suunnitelmansa tehneet. Risto Nevanlinna (vihr.) ja Inka Hopsu jättivät viime valtuuston kokouksessa valtuustokysymyksen Espoon hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta.

Ohessa lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2018 (Kv-asia)

Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelmasuunnitelmat 12.2.2018. Ohjelmien toteutumisesta raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Päätösehdotus on, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat seurannat tiedoksi.

Tässä tiivistelmät suoraan esityslistan selostuksesta:

Hyvinvoiva Espoo -ohjelma

Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelman vuodelle 2018 suunnitelluista kymmenestä toimenpiteestä on käynnistynyt seitsemän. Ohjelman puitteissa aloitettiin Päivän paras hetki -kampanja, millä on kiinnitetty huomiota oman ajattelun ja toiminnan merkitykseen mielen hyvinvoinnin lisäämisessä. Kampanjan sanomaa tuettiin järjestämällä yleisöluento osana Voi hyvin -luentosarjaa. Henkilöstön mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi on järjestetty Mielenterveyden ensiapu -peruskoulutusta sekä ohjaajakoulutusta. Yhdessä 6Aika-hankkeen kanssa toteutettiin nopeita kokeiluja, joissa etsittiin digitaalisia ratkaisuja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Palvelutorin asiakkailta kerättiin toiveita ja ideoita mielenhyvinvoinnin huomioimiseksi Palvelutorin toiminnassa.

Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma

Keilaniemi-visiotyöskentelyn ohjaus ja round table -toimintamallin luominen käynnistettiin työpajalla alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Palvelutorikonseptia kehitetään yrityspalveluihin Business Espoo -konseptiksi, sekä toteutetaan selvitykset alustataloudesta ja keikkatyön digitaalisista työkaluista työllistymisen helpottamiseksi. Espoo tapahtumakaupunkina -projekti käynnistettiin nykytila-analyysilla ja toteutettiin puistojumppa-pilotti taustaksi pop-up palveluiden järjestämismallille. Yritys- ja yrittäjämyönteisyyttä edistettiin toteuttamalla kasvuyritystapahtuma, Bisnestreffi-kumppanuus -tapahtumia sekä käynnistettiin yrittäjyyskoulutusten suunnittelu.

Kestävä Espoo -ohjelma

Kestävä Espoo -ohjelman ensivaiheen 24 projektista on käynnistetty 16, jotka kattavat laajasti kestävän kehityksen teemaa liittyen älykkäisiin kaupunkiratkaisuihin, energiaan, liikkumiseen, vastuullisuuteen ja lähiympäristöön. Espoo on kutsuttu YK:n edelläkävijäkaupungiksi globaaleissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Keskeisten tavoitteiden toteuttamista, kuten hiilineutraaliustyötä, Keran toiminnallista kehittämistä ja uusien liikkumispalvelujen käyttöönottoa Espoossa edistetään kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Espoo valittiin kesällä maailman älykkäimmäksi yhteisöksi. Loistava esimerkki tästä on Fortumin kanssa tehtävä energiayhteistyö, jota tuetaan Business Finlandin rahoittamalla verkostojohtamisen projektilla. Nuorille suunnatun ilmastonmuutospelin valmistelu on loppusuoralla. Keväällä haettuun energiatehokkuuteen liittyvään EU Lighthouse-hankkeeseen emme saaneet rahoitusta. Uusia rahoitusmahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti ja useampi ulkoista rahoitusta saanut projekti käynnistyy syksyllä.

Osallistuva Espoo -ohjelma

Ohjelmasuunnitelman 17 toimenpiteestä ohjausryhmä on hyväksynyt 14 toimenpiteen idean tai toimenpidesuunnitelman.  Lähitekemisen tueksi perustettu ympäristömuotoilutiimi käynnisti palvelunsa laajan markkinoinnin sosiaalisessa mediassa tavoittaen noin 15 000 espoolaista ja laittaen liikkeelle useita projekteja. Asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallistumista edistettiin asukasfoorumitoimintaa kehittämällä työpajassa ja yhteistyö- ja osallisuusverkostoja luomalla sekä käynnistämällä osallisuuskoulutuksen suunnittelu henkilöstölle. Osallistuvan budjetoinnin toimintatapaa suositellaan vuoden 2019 talousarvion laadintaohjeessa. Nuorten ja maahanmuuttajien osallisuutta vahvistavien toimenpiteiden valmistelu käynnistettiin ja yhteistyötä nuorisopalvelun kanssa tiivistettiin.

Ohjelmatyö tuo parhaimmillaan aitoa poikkihallinnollista otetta kaupungin tekemisiin ja avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön kumppaneiden kanssa. Koko ajan pitää kuitenkin muistaa, että varsinainen osaaminen ja asiantuntijuus löytyy toimialoilta ja johtaminen tapahtuu linjaorganisaation kautta.

– Valtuustoaloite aktiivimallin piiriin joutuneiden espoolaisten työttömien tilanteen parantamiseksi (Kv-asia)

Jaana Wessmanin (vas) ja 24 muuta allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunki selvittää, kuinka moni espoolainen työtön on joutunut aktiivimallin piiriin ilman, että heillä on mahdollisuutta työllistyä tai päästä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja kuinka paljon maksaisi näiden henkilöiden työllistäminen tai työllisyyspoliittisten toimenpiteiden piiriin ohjaaminen. Edelleen esitetään, että yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa järjestetään kaupungin talousarvion puitteissa jokaiselle espoolaiselle työttömälle työllisyysmahdollisuuksia tai mahdollisuuksia osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin niin, etteivät he joudun aktiivimallin työttömyysturvaleikkurin piiriin.

Vastauksessa kuvataan perusteellisesti kaupungin tekemää työtä työttömien työllistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Espoo käyttää työllisyyden hoitoon tänä vuonna arviolta 29,9 me, johon sisältyy kaupungin osuus yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömyysturvan kustannuksista. Tämä summa oli noin 21 me vuonna 2017.

Tarkastelujaksolla 1.4.-30.6.2018 Kelan maksamaa työttömyysturvaa saaneista espoolaisista 4 785 henkilön ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaneista 1 728 henkilön työttömyysturva maksettiin alennettuna aktiivimallin perusteella. Kelan työttömyysturvaa alennettuna saaneista henkilöistä noin 45 % sai samalle ajalle perustoimeentulotukea, jolloin alennus kompensoitui ainakin osittain. Huhtikuun lopussa Kelalta saatujen valtakunnallisten tietojen mukaan työttömyysturvaa leikattiin useammin miehiltä kuin naisilta ja useammin ikääntyneemmiltä kuin nuoremmilta. Lisäksi odotetusti työttömyysturvan leikkaukset kohdistuivat useammin pitkään työttömyysturvaa saaneisiin.

Lopuksi todetaan, että keskeistä on tehostaa asiakasohjausta palveluihin. Erityisesti pitkittyneestä työttömyydestä kärsiville tulee varmistaa toimivat sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut, mukaan lukien sosiaalisen kuntoutuksen eri muodot. Työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja sekä palkkatukityöllistämistä kaupungin toimialoilla voidaan lisätä panostamalla ohjaus- ja valmennusresursseihin.

Minusta perusteellinen vastaus. Se mitä olemme useasti kyseenalaistaneet, on tuo summa, jonka kaupunki maksaa yli 300 päivää työttömänä olleista ”sakkomaksuna”. Se raha olisi järkevämpää käyttää näiden ihmisten työllistämiseen.

– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Tapani Harinen (sd) eroaa tehtävästä, ei vielä tietoa kuka tulee tilalle.

– Varavaltuutetun, tarkastuslautakunnan jäsenen ja paikkajakotoimikunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)

Janne Paalijärvi (PIR) on muuttanut pois Espoosta. Tarkastuslautakuntaan esitetään Pasi Lähteenmäkeä (PIR) ja varalle Ari Salmea (PIR). Paikkajakotoimikunnan varajäseneksi esitetään Pasi Lähteenmäkeä.

– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)

Tuovi Karppa (Vas) eroaa tehtävästä kun menee töihin Espoon kaupungin varhaiskasvatukseen. Ei vielä tietoa kuka tulee tilalle.

– Varavaltuutetun ja ympäristölautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)

Christel Bachér (SFP) muuttaa pois Espoosta, ei vielä tietoa kuka tulee tilalle.

– Varavaltuutetun eronpyyntö (Kv-asia)

Anne Knaster (kok) eroaa henkilökohtaisiin syihin vedoten. Hänen tilalleen nousee uusi varavaltuutettu.

– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)

Antti Komulainen (vas) on muuttanut pois Espoosta. Ei vielä tietoa keitä tulee tilalle.

– Vuoden 2018 toinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (Kv-asia)

Osavuosikatsauksen lisäksi tässä paketissa on konserniraportti tammi-kesäkuulta, vastaukset 2017 arvointikertomukseen sekä vastaukset vuoden 2018 talousarvion yhteydessä hyväksyttyihin pöytäkirjamerkintöihin.

Investointien osalta esitetään maanhankinnan määrärahoihin 4 me lisäystä. Maanhankintaan on talousarviossa varattu 8 me, josta heinäkuun loppuun mennessä on käytetty 5,6 me. Suurin ja esisopimusten perusteella ennakoimaton kulu oli Kaitaan rantapuiston / rantaraitin lunastustoimitukseen kulunut noin 1,45 me.

Kevään aikana hankittiin myös Soukan Puotitalo noin 860 000 euron kauppahinnalla Soukan metroaseman rakentamista varten. Kaupunki on vastaanottanut 400 000 euron arvoisen valtioperinnön. Lisäksi kaupunki on saanut vapaehtoisilla kaupoilla hankittua kaavan mukaisia yleisiä alueita, joista laajimpana viheralue Lahnuksesta 520 000 eurolla. Määrärahaa tarvitaan vielä erityisesti vuoden aikana vahvistuneiden ja vielä vahvistuvien asemakaavojen toteuttamiseen.

Budjettineuvotteluissa kirjatuista pöytäkirjamerkinnöistä nostan pyöräilyn talvikunnossapitoon liittyvän, johon tekninen ja ympäristötoimi vastaa seuraavasti:

”Pyöräilyn laatureittien talvikunnossapidon kehittämisen vaihtoehdoissa on selvityksen mukaan kaksi potentiaalista toimintamallia:

– Lisätään pyöräilyn laatureiteille kunnossapitokalustoa, jotka hoitavat laatureittejä verkostomaisesti. Nykyinen konekapasiteetti ei ole riittävä laatutason nostamiseen. Myös ostopalvelua voidaan käyttää tarvittaessa.

– Pyöräteiden suolaharjaus, jota on käytetty muissa pohjoismaissa jonkin verran useita vuosia. Helsingin selvityksen loppuraportin mukaan laatutaso on pääsääntöisesti parempaa kuin perinteisin menetelmin, mutta kustannukset ovat noin 1,6 kertaiset perinteisiin menetelmiin verrattuna.

Pyöräilyn laatureittien talvikunnossapidon reitit ja selvitys tuodaan tekniselle lautakunnalle käsittelyyn vuoden 2018 lopulla.”

Asiaan siis palataan teknisessä lautakunnassa.

Toinen, jonka eteen olen tehnyt paljon töitä on Träskändan kartanon kunnostamisen edistäminen ja kumppanin löytäminen siihen. Tähän vastaus on varsin niukka:

”Tekninen ja ympäristötoimi on selvittänyt nuorisokeskuksen kanssa tilojen käyttöä. Selvityksessä on kartanoalueen tyhjät tilat.”

– Kaupungin sisäisten toimitilavuokrien laskennan päivitys

Kaupunginhallitus on viimeksi päättänyt sisäisen toimitilavuokran laskentaperiaatteiden tarkistamisesta 28.3.2006 ja Tilakeskus-liikelaitoksen sisäisten toimitilavuokrien laskennan päivityksestä 3.6.2013.

Vuodelle 2019 on päivitetty kaupungin rakennusten ns. tekniset arvot ja maanarvon nykyarvot. Periaatteiden mukaisesti tavoitteena on noin 5 vuoden välein tarkistaa rakennusten tekniset arvot. Edellinen päivitys on tehty vuonna 2013. Tarkennuksina esitetään indeksin muuttamista maaliskuun vertailuindeksistä edellisen vuoden joulukuun vertailuindeksiin. Jatkossa omalle tontilleen sijoitettujen siirtokelpoisten rakennusten kiinteistöhuoltokustannukset lisätään sisäiseen toimitilavuokraan.

Muutosten vaikutus on huomioitu vuoden 2019 talousarvion sekä vuosien 2020 – 2021 taloussuunnitelman kehyksessä.

Sinänsä on perusteltua, että toimitilavuokrat vastaavat Tilapalveluiden todellisia kustannuksia. Olemme kuitenkin nostaneet esiin huolen, että sisäisten vuokrakustannusten noustessa niiden osuus käyttäjätoimialojen budjeteista on kasvanut, mikä tarkoittaa vähemmän rahaa esimerkiksi opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Jatkamme asian esilläpitämistä, jotta välttämättömät tilakustannukset (esimerkiksi väistöt) eivät syö toiminnalta resursseja. Toisaalta sisäisten vuokrien maksu kannustaa käyttäjiä optimoimaan tilatarpeensa.

– Vuoden 2019 talousarvion sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelman kehyksen hyväksyminen (Kv-asia)

Kehyksen lisäksi valtuustolle tuodaan sovitusti hyväksyttäväksi jo tässä vaiheessa toimitilainvestointiohjelman vuosille 2019 – 2030. Tämä liittyy opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan keväisiin kouluverkkopäätöksiin. Investointiohjelmasta käydään ryhmien väliset neuvottelut, jotka alkavat pe 31.8.

Kehysvalmistelun pohjana on Espoo-tarina sekä erityisesti siinä asetetut valtuustokauden tavoitteet:

– Koulut kuntoon; kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla.

– Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Tavoite saavutetaan jatkamalla valtuuston 14.3.2016 hyväksymän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpanoa.

Selostuksessa todetaan, että valmistelun tavoite kaupunkikonsernin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna 2020 ei toteudu, sillä sekä koulujen ja päiväkotien korjausten nopeuttaminen, että Länsimetron kustannusarvion päivittäminen nostavat konsernin investointitasoa ohjelman alkuvuosina 2019-2023.

Kaupungin investointiohjelma nousee noin 320 milj. euron tasolle vuosina 2019-2023, mutta tasaantuu 12 vuoden tarkasteluajalla keskimäärin 280 milj. euron tasolle. Lisäksi mm. työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja palvelutarpeen kasvu nostavat käyttötalousmenoja, joten vuosikatetavoitetta ei saavuteta taloussuunnitelmakauden aikana. Siten kaupungin velkaantuminen jatkuu vuoteen 2024 ja konsernin vähintään vuoteen 2023 asti.

Toimitilainvestointiohjelma sisältää investointeina toteutettavat uudis- ja peruskorjaushankkeet ja vuosikorjaukset, sekä vuokra-, leasing- ja projektiyhtiömallilla toteutettavat toimitilahankkeet. Ohjelmassa on varattu toimitilojen kehittämiseen yhteensä 1 203 milj. euroa, josta 1 052 milj. euroa koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Investointiohjelman lisäksi käyttötaloudessa varataan vuosittain 9-15 milj. euroa koulu- ja päiväkotitilojen sisäilma- ja vuosikorjauksiin.

Koulujen ja päiväkotien investointiohjelma toteutetaan kustannusvaikuttavasti. Toimitilaohjelmassa esitettyjen koulujen ja päiväkotien oppilaspaikkatarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti hakemalla uusia alueellisia ratkaisuja School as a Service -mallia käyttäen sekä hyödyntäen tyyppikoulu- ja päiväkotiratkaisuja sekä projektiyhtiömallia.

Lopuksi todetaan, että toimitilainvestointiohjelmaa koskevien neuvottelujen yhteydessä on myös päätettävä mahdollisten muutosten rahoittamisesta, vaihtoehtoja ovat rahoittaminen investointiohjelman sisältä tai lainanoton lisääminen.

Ryhmillä on edessä haastavat neuvottelut. Vaikka investointiohjelma on mittava, siinä on koulujen ja päiväkotien osalta merkittäviä puutteita, joitakin korjauksia on jouduttu lykkäämään eivätkä tilat kaikkalla riitä kasvavalle lapsimääärlle. Valmistelu on nyt kuitenkin edennyt oikeaan suuntaan ja infrapuolen investoinneista on jo siirretty 12 vuoden suunnitelmakaudella 130 miljoonaa tilapuolelle.

Kopioin tähän tila- ja asuntojaoston 18.6. asiasta tekemän päätöksen, johon kokosimme keskeisimmät ongelmat koulutilojen osalta:

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto (johtokunta) antaa kaupunginhallitukselle liitteen mukaisen Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2019 – 2030 investointien osalta ohjeellisena siten, että jaoston seuraavat näkemykset huomioidaan talousarvion valmistelussa:

– kehotetaan sivistystoimea kiirehtimään Jousenkaaren uuden koulun tarveselvityksen tekemistä, jotta hankesuunnitelma saadaan valtuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2018. Jousenkaaren uuden koulun toteutusaikataulu tuodaan elo-syyskuussa käytäviin ryhmien välisiin neuvotteluihin siten, että koulun valmistumisaikataulu on 2021,

– Jupperin koulun tilalle rakennettavan pysyvän uudisrakennuksen suunnittelu käynnistetään, jotta uusi pysyvä koulu saadaan toteutettua purettavan koulun tilalle mahdollisimman pian. Jupperin koulun siirtokelpoinen rakennus toteutetaan siten, että sitä voidaan uuden koulun valmistuttua hyödyntää toisessa paikassa,

– Espoon yhteislyseon lukiolle selvitetään yhtenäiset tilat ensisijaisesti Kauklahdessa 2019 tai 2020,

– Matinkylän lukion toteuttamisvaihtoehdot Tynnyripuiston tontille tuodaan elo-syyskuussa käytäviin ryhmien välisiin neuvotteluihin siten, että lukion valmistumisaikataulu on 2022,

– kiirehditään Leppävaaran lukion lisätilojen saamista käyttöön,

– Päiväkotitilojen riittävyydestä tuodaan selvitys elo-syyskuussa käytäviin ryhmien välisiin neuvotteluihin (esimerkiksi Finnoon ja Keran uusien asuinalueiden päiväkotihankkeita ei ole mukana investointiohjelmassa lainkaan),

– toteutetaan Rödskogin koulun korjaus vuoden 2019 loppuun mennessä.

Lisäksi jaosto toteaa, että seuraavia kouluhankkeita on investointiohjelmassa viivästetty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymään suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelmaan 2018-2027 nähden, ja niiden aikaistamisen tarve on arvioitava lautakunnalta saadun lausunnon pohjalta:

– Nauriskasken koulu, tavoiteaikataulu 2022
– Perkkaan koulu ja päiväkoti, tavoiteaikataulu 2023
– Karhusuon yhtenäinen peruskoulu, tavoiteaikataulu 2020 tai 2021
– Laurinlahden koulun peruskorjaus, tavoiteaikataulu 2022-24
– Lähderannan koulun peruskorjaus, tavoiteaikataulu 2025-2027
– Niittykummun koulun peruskorjaus, tavoiteaikataulu 2023-25
– Nöykkiön koulu, tavoiteaikataulu 2026-28
– Olarin koulun tilojen (nykyisen lukion tilat) peruskorjaustarve selvitetään.

Investointi-ohjelmassa tulee huomioida käyttäjälautakuntien näkemykset investointitarpeisiin ja niiden aikataulutukseen.

– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2019 (Kv-asia)

Esitys on, että tuloveroprosentti pidetään voimassa olevan veroprosentin 18 mukaisena.

Kiinteistöveroprosenteiksi esitetään vuoden 2019 alusta voimaantulevan kiinteistöverolain mukaisia alarajoja. Myös voimalaitosveron voidaan käyttää alarajoja, sillä Espoon kaupungin alueella ei ole pääasiallisesti sähköä tuottavia voimaloita.

Veroprosentista päättäminen kehyksen yhteydessä on hankalaa, kun ei vielä ole tarkkaan tiedossa, kuinka hyvin kehys riittää tarvittavien palveluiden järjestämiseen. Olemme esittäneet, että veroprosentti päätettäisiin talousarvion yhteydessä, kun on tarkempi tieto kehyksen riittävyydestä. Tämä ei kuitenkaan ole enemmistölle käynyt.

– Espoon liittyminen YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjelmaan vuosina 2018-2025

Esitetään, että Espoo liittyy YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon ja kestävän kehityksen tavoitteiden tutkimus- ja johtajuusohjemaan yliopistokaupunkien kategoriassa Aalto-yliopisto kumppaninaan. Osallistumismaksu on kaupungille 100 000 euroa vuodessa.

Edelläkävijäkaupungit sitoutuvat kestävän kehityksen tavoitteiden johtajuusohjelmaan, joka tarjoaa osallistujakaupungeille kansainvälistä medianäkyvyyttä ja rahoitusmahdollisuuksia. Vähintään 51 uutta väitöskirjaa valmistuu kansainvälisenä yhteistyönä. Kaupungit saavat myös räätälöidyt toimenpide-suunnitelmat ja suositukset, joiden avulla YK:n tavoitteet saavutetaan vuoteen 2025 mennessä. Johtajuusohjelmaan osallistuvat kaupungit luovat työkaluja ja mittareita, joiden avulla myös muut maailman kaupungit voivat saavuttaa kestävän kehitykset tavoitteet. Lisäksi kukin osallistuva kaupunki ohjaa ja tukee muita kaupunkeja, muun muassa yhtä afrikkalaista tai aasialaista kaupunkia, joka sitoutuu saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet vuonna 2028.

Selostuksessa todetaan, että Espoossa kestävän kehityksen pitkäjänteisestä, suunnitelmallisesta ja merkittävästä kehitystyöstä vastaa Kestävä Espoo -ohjelma. Espoon projektijohtamisen mallilla on tarkoitus valmistella vuosille 2018-2025 projekti, joka vastaa kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvästä työstä Espoossa. Osallistumismaksun ja itse tavoitetyön tekemisen kustannusten kattamiseksi projektin ympärille kootaan vahva kumppanipooli, joka osallistuu sekä tavoitetyön tekemiseen, että myös kustannuksiin, mukaan lukien osallistumismaksuun.

Mikäli Espoon kaupunki päättää hyväksyä YK:n kutsun yhdeksi viidestä edelläkävijä yliopistonkaupungista, se sitoutuu samalla edistämään kaikkia 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Espoon toiminta painottuu oppimiseen, koulutukseen ja innovaatioihin.

Lopuksi todetaan, että Espoo-tarinan keskeisenä viitekehyksenä on, että Espoo maailman älykkäimpänä yhteisönä toimii kumppaneiden kanssa tuottaen globaalisti merkittäviä uusia ratkaisuja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edelläkävijäkaupunkina ja Euroopan kestävimpänä kaupunkina samalla vastaten kunnianhimoisiin tavoitteisiin olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä Covenant of Mayors -sopimuksen tavoitteisiin.

Kestävän kehityksen edistäminen globaalilla tasolla on tärkeä asia, mutta melko ylätasolla liikkuu tämä teksti. Kun Espoon painotuksiksi mainitaan koulutus ja innovaatiot, en ihan ymmärrä Hiilineutraali Espoo 2030 ja siihen liittyvän Covenant of Mayors -sopimuksen tavoitteiden liittämistä tähän.

On myös tärkeää, että kestävän kehityksen työ organisoidaan osaksi kaupungin normaalia toimintaa, ei erilliseksi projektiksi. Ja että mietitään, miten kaupunki voi tämän kautta kehittää omaa toimintaansa kestävämmäksi. Nyt fokus tuntuu olevan siinä, että Espoota markkinoidaan edelläkävijäksi muille.

– Valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14.00, asianosaisten kuulemisesta sekä kustannuksista (kv-asia)
– Valtuustoaloite Urhea-kouluyhteistyön lisäämisestä Espoossa (Kv-asia) (Pöydälle 13.8.2018)

Nämä jätettiin pöydälle, jotta sivistystoimi ehtii vastata kysymyksiin. Kopioin tähän kokousjärjestelmään laittamani kommentit ja kysymykset, joihin ei vielä ole saatu vastauksia:

Hanke on jo käynnistymässä, mutta on herättänyt ryhmässämme paljon keskustelua. Tässä muutamia huomioita ja kysymyksiä:

– Urhean varjolla Espoossa on lähdetty rakentamaan kaikkien oppilaiden harrastamiseen tähtäävää ”elämäntapa-akatemiaa”, joka on varsin eri asia kuin Urhea, joka tavoitteena on huippu-urheilijoiden harjoittelun tukeminen. Vastauksessa todetaan, että ”kuihtumisen estämiseksi Urheatoimintaa tulisikin Espoossa pikaisesti vahvistaa ja ennen kaikkea löydettävä ratkaisuja jäykkiin rakenteisiin.” Nyt kuitenkin ollaan rakennettu varsin jäykkä ja kallis rakenne yläkouluikäisten varsin eritasoiseen harrastamiseen.

– Vastauksessa Mari Anthonin valtuustokysymykseen todetaan: ”Valtuusto on esittänyt toivomuksen Urhea-toimintamallin juurruttamisesta Espoon yläkoulurakenteeseen ja se on myöntänyt asian kehittämiseksi myös määrärahan.” Koska tämä päätös on tehty ja mikä on sen tarkka sisältö?

– Mihin perustuu väite: ”Malli on ehdoton edellytys harrastustakuun toteutumiselle Espoossa.”? Miten on selvitetty muita vaihtoehtoja? On tarpeen huolella arvioida onko tämä tarkoituksenmukaisin ja kustannusvaikuttavin tapa tarjota yläkouluikäisille harrastustakuu.

– Elämäntapa-akatemialla on merkittäviä budjettivaikutuksia (200 000 euroa vuodessa + suunnitteilla oleva kaksivuotisen koordinaattorin palkka). Missä on tehty päätös harrastustakuun toteuttamisesta ”elämäntapa-akatemian” kautta? Millaisia muita vaihtoehtoja on selvitetty tämän rinnalla?

– Vuoden 2018 talousarvion neuvotteluissa päätettiin lisätä liikunta- ja nuorisolautakunnalle 200 000 e liikunta- ja nuorisojärjestöjen vuokra-avustuksiin, 25 000 e vähävaraisten nuorten harrastusten tukemiseen (liikuntaseteli tms.) ja 50 000 e nuorisojärjestöjen avustuksiin sekä kulttuurilautakunnalle 25 000 e vähävaraisten nuorten harrastusten tukemiseen (kulttuuriseteli tms.). Miten nämä rahat on kohdennettu ja käytetäänkö niitä tämän hankkeen rahoitukseen? Vastauksessa todetaan, että ”Luvussa ei ole mukana nuoriso- ja kulttuuripalvelujen osuus”.

Hanke on jo käynnistymässä, mutta ennen päätöksiä sen laajentamisesta / jatkamisesta / lisäresursoinnista on seurattava ja arvioitava hankkeen onnistumista ja tuloksia. Vastaukseen olisi hyvä lisätä kh:n kannanotto siitä, että hankkeen tuloksia on seurattava ja tuotava niistä sivistystoimen lautakunnille raportti ennen kuin päätetään hankkeen laajentamisesta (pitäen sisällään koordinaattorin palkkaamisen).

– Otaniemen opetustilat, Tietotie 6, hankesuunnitelman ja hyväksyminen (Kv-asia)

Tätä on puitiin perusteellisesti keväällä niin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa kuin tila- ja asuntojaostossakin. Jaosto päätti kesäkuussa pakon edessä vuokrauksesta (muita tilavaihtoehtoja ei Otaniemessä kahdelle lukiolle ollut). Vähän erikoiselta tuntuu, että hankesuunnitelma viedään vasta nyt valtuustoon.

Avasin asiaa tarkemmin jaostovaiheessa.

– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 11.6.2018 § 95 päätökseen alueen varaamisesta Matinkylästä Focus Mattliden -yhdistykselle suunnittelua varten

Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Se on yksityishenkilön tekemä ja siinä on tuotu esiin oikaisuvaatimuksen tekijän aikaisempaan elämään liittyviä asioita, joilla ei ole merkitystä kyseessä olevan päätöksen kannalta.

– Perkkaa II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 113701, 51. kaupunginosa Leppävaara

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden seitsemänkerroksisen asuinkerrostalorakennuksen sijoittuminen hyvien palveluiden ja joukkoliikenteen läheisyyteen tiivistämällä korttelin nykyistä rakennuskantaa.

Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti. Fiksua tiivistämistä.

– Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakekaupan hinnantarkistus

Korjataan Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakekaupan hinta vastaamaan hintaa, joka huomioi myytyihin osakkeisiin kohdistuneen maksuvelvollisuuden, velkaosuuden, joka siirtyi ostajien vastattavaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskutehtävä *