Kaupunginhallitus 10.9.2018 Talousarvion kehys, toimitilainvestoinnit ja veroprosentit

Huomenna on kaupuunginhallituksen ylimääräinen kokous, jossa käsitellään kehys ja veroprosentit. Nämä jätettiin pöydälle kaksi viikkoa sitten ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Myös valtuusto käsittelee nämä asiat jo huomisessa kokouksessaan.

Kehyksen yhteydessä hyväksytään poikkeuksellisesti myös toimitilainvestointiohjelma seuraavalle 12 vuodelle. Aiemmin investointiohjelma on käsitelty osana talousarviota, jolloin sen yksityiskohtaiseen läpikäymiseen ei ole ollut aikaa. Valtuusto halusi ottaa vahvemmin haltuun ja ohjata tilainvestointeja, jotta koulut ja päiväkodit saadaan viimein kuntoon.

Toimitilainvestointiohjelmasta käytiin ryhmien väliset tiukat neuvottelut, joita johti ansiokkaasti vihreiden ryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu. Tiedotteemme neuvottelutuloksesta löytyy täältä.

Koska Kokoomuksella on tiukka kanta veroprosentin säilyttämiseen nykyisellään, siitä ei juurikaan neuvoteltu. Vihreiden ryhmä kannattaa maltillista 0,25%-yksikön veronkorotusta, jotta asukkaille tärkeät palvelut voidaan turvata ja velkaantumista hillitä.

Alla lista-asiat vielä tarkemmin avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2019 talousarvion sekä vuosien 2020-2021 taloussuunnitelman kehyksen hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 27.8.2018)

Kehysvalmistelun pohjana on Espoo-tarina sekä erityisesti siinä asetetut valtuustokauden tavoitteet:

– Koulut kuntoon. Kouluilla ja päiväkodeilla on terveet ja toimivat tilat, ja sisäilmakohteiden ja hätäväistöjen lukumäärä on nolla.

– Espoon talous on tasapainossa ja Espoon verotaso pysyy maltillisena. Konsernin lainakanta (pl. Espoon asunnot Oy ja HSY) kääntyy laskuun valtuustokauden lopulla. Tavoite saavutetaan jatkamalla valtuuston 14.3.2016 hyväksymän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimeenpanoa.

Valmistelu on tasapainoillut näiden kahden välillä. Tavoitteeksi on asetettu, että kaupunkikonsernin velkaantumisen kasvu taittuisi viimeistään 2020. Se ei kuitenkaan näillä esityksillä toteudu, kun koulujen ja päiväkotien korjausta on nopeutettu. Toisena suurena syynä Länsimetron investointikustannukset.

Vuonna 2019 kaupungin lainamäärä lisääntyy arviolta noin 140 me ja vuosina 2020 – 2021 lainakanta kasvaa hieman yli 185 me. Lainamäärä vuoden 2021 lopussa olisi näin ollen 1,075 mrd e (3 600 e/asukas). Kaupungin lainakanta kääntyy laskuun arviolta vuonna 2024. Koko konsernin lainojen määrä on vuoden 2018 lopussa arviolta 2,756 mrd e (9 689 euroa/asukas). Konsernilainat huomioiden Espoo on Suomen velkaisin kunta.

Kaupungin investointiohjelma nousee noin 320 me tasolle vuosina 2019-2023, mutta tasaantuu 12 vuoden tarkasteluajalla keskimäärin 280 me tasolle per vuosi. Lisäksi mm. työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja palvelutarpeen kasvu nostavat käyttötalousmenoja, siten että vuosikatetavoitetta (270 me) ei tulla saavuttamaan. Kaupungin velkamäärän kasvu jatkuu vuoteen 2024 ja konsernin vähintään vuoteen 2023 asti.

Toimitilainvestointiohjelma sisältää investointeina toteutettavat uudis- ja peruskorjaushankkeet ja vuosikorjaukset sekä vuokra-, leasing- ja projektiyhtiömallilla toteutettavat toimitilahankkeet. Seuraavalle 12 vuodelle on varattu toimitiloihin yhteensä 1,203 mrd e josta 1,052 mrd e koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Investointiohjelman lisäksi käyttötaloudessa varataan vuosittain 9-15 me koulu- ja päiväkotitilojen sisäilma- ja vuosikorjauksiin.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa päätettiin aikaistaa neljän koulun peruskorjausta (Tähtiniityn, Saarnilaakson, Sunan ja Nöykkiön koulut) ja lisätä ohjelmaan kahden koulun peruskorjaukset (Laurinlahden ja Lähderannan koulut). Lisäykset katetaan hakemalla säästöjä niiden koulu- ja päiväkotihankkeiden toteutuksesta, joissa suunnittelua ei ole vielä käynnistetty. Lisäksi päätettiin lisätä 30 me varaus viiden päiväkodin peruskorjaukseen/ uudisrakennuksiin alueille, joissa varhaiskasvatuksen paikkatarve on suurin. Varaus katetaan vähentämällä infrainvestoinneista 30 me.

Vihreille lisärahan saaminen koulu- ja päiväkotikorjauksiin oli kynnyskysymys. Se toteutetaan infrapuolelta leikkaamalla. Näin saatiin toimitilainvestointien osalta aikaan yhteinen neuvottelutulos. Nyt pitää seurata ja varmistaa, että tarpeelliset korjaukset tehdään ja päiväkotihankkeita todella käynnistetään suunniteltua nopeammin.

Pöytäkirjamerkintöihin kirjattiin myös, että:

”Talousarvioneuvotteluihin tuotetaan selvitys ja riskiarvio kriittisimmistä päiväkoti- ja kouluhankkeista ja niiden aikataulusta. Varhaiskasvatuspaikkojen riittävyyttä seurataan alueellisesti.”

Tiedossa on, että tilapuolella on edelleen haasteita. Kaikkia tarpeellisia korjauksia ei saatu aikaistettua. Neuvotteluissakin todettiin, että investointiohjelma elää ja sitä tarkastellaan vuosittain. Ja tilanteet koulukorjausten osalta elävät, kun sisäilmatutkimuksia tehdään ja saadaan tarkempi tieto rakennusten kunnosta. Jatkamme tilanteen seuraamista tila- ja asuntojaostossa.

Vihreiden ryhmässä olemme huolissamme myös kehyksen riittävyydestä käyttömenoihin. Tiedossa on jo, että esimerkiksi strategiaan kirjattu 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu ei mahdu kehykseen vielä ensi vuonna. Sosiaali- ja terveystoimessa huolettaa erityisesti eri ikäisten mielenterveyspalveluiden riittävyys. Koska enemmistö Kokoomuksen johdolla ei ollut valmis veronkorotukseen, jäi myös kehys neuvotteluissa auki.

Kannatamme maltillista 0,25%-yksikön veronkorotusta, jolla voidaan turvata asukkaille tärkeät palvelut ja hillitä velkaantumista. Korotus tarkoittaa ensi vuoden osalta noin 18 me lisäystä tulopuolelle.

Pöytäkirjamerkintöihin tuli myös Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien ratkomista koskeva tärkeä kirjaus, joka antaa selkänojaa budjettineuvotteluihin:

”Lisäksi vuoden 2019 talousarviossa varaudutaan joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseen, tarpeellisen lisäliikenteen kuluihin ja niiden vaikutuksiin HSL kuntaosuuteen. Espoo edellyttää, että HSL toteuttaa linjojen korjaukset kustannustehokkaasti ja ripeästi.”

Tähän palataan loppusyksyn talousarvioneuvotteluissa.

– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2019 (Kv-asia) (Pöydälle 27.8.2018)

Esitys on, että tuloveroprosentti pidetään voimassa olevan veroprosentin 18 mukaisena.

Kiinteistöveroprosenteiksi esitetään vuoden 2019 alusta voimaantulevan kiinteistöverolain mukaisia alarajoja. Myös voimalaitosveron voidaan käyttää alarajoja, sillä Espoon kaupungin alueella ei ole pääasiallisesti sähköä tuottavia voimaloita.

Olemme kritisoineet sitä, että veroprosentista päätetään Espoossa kehyksen yhteydessä, jolloin ei vielä ole tarkkaan tiedossa, kuinka hyvin kehys riittää tarvittavien palveluiden järjestämiseen. Olemme esittäneet, että veroprosentti päätettäisiin talousarvion yhteydessä, mutta se ei ole Kokoomuksen johtamalle enemmistölle käynyt.

Edellisessä kohdassa kuvaamani perusteella vihreiden ryhmä kannattaa siis 0,25%-yksikön maltillista korotusta tuloveroon, jotta asukkaille tärkeät palvelut saadaan turvattua ja hillittyä vastuullisesti kaupungin velkaantumista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskutehtävä *