Tiedossa on haastava kaupunginhallituksen kokous, kun listalla on Saunalahden koulun rehtori Hanna Sarakorven irtisanomisesta päättäminen. Materiaalia ja viestejä on asiaan liittyen todella paljon. Kaupunginhallituksen on nyt arvioitava, onko irtisanomispäätökselle ollut riittävät perusteet ja onko asiassa noudatettu hyvää työnantajapolitiikkaa. Asia on ollut laajasti julkisuudessa ja irtisanomispäätös on herättänyt kysymyksiä sivistystoimen johtamisen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Lisäksi listalla on laaja kokonaisuus Espoon kartanon ympäristön asemakaavoja, joita on työstetty kaupunkisuunnittelulautakunnassa peräti vuosikymmenen ajan. Lautakunta on vuosien varrella ohjannut kaavoitustyötä varsin aktiivisesti ja parempaan suuntaan.
Torstaina HS uutisoi, että Länsimetron kapasiteetin riittävyys edellyttäisi 100 me kääntöraidetta Matinkylään. Asia nousi julkisuuteen, kun se on HSL:n hallituksen 2.10. kokouksen esityslistalla.
Hyväksyimme maaliskuussa Länsimetron jatkeen tarkennetun hankesuunnitelman ja nyt puoli vuotta myöhemmin todetaan, ettei kapasiteetti riitäkään. Kaupunginhallitukselle tai konsernijaostolle ei tähän liittyvästä selvitystyöstä ole informoitu. Konsernijaoston vihreä jäsen Tiina Pursula avaa hyvin tilannetta facebook-postauksessaan.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen täydennysvaali (Kv-asia)
Hankolaisen kokoomuksen edustajan paikka. Anastasia Alénin (Kok., Hanko) tilalle Riitta Tamminen-Tallgren (Kok., Hanko).
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle perusparannusta varten kohteessa Hansakallionkuja 3 (Kv-asia)
Espoon Asunnot hakee takausta enintään 2 934 400 e lainalle, laina-aika enintään 20 v. Tarkoituksena on peruskorjata vuonna 1989 valmistunut 52 huoneiston luhti-rivitalokiinteistö. Hankkeeseen sisältyy julkisivun, ikkunoiden, vesikaton, pihan, salaojien ja sadevesijärjestelmän peruskorjaus. Rakennustyöt on määrä käynnistää syksyllä 2018.
Kokonaiskustannukset ovat 4 192 000 e eli 1 182,84 e/huoneistoneliömetri. Kustannusarvio perustuu toukokuussa 2018 järjestetyn urakkakilpailun tulokseen, jossa halvimman tarjouksen antoi Consti Julkisivut Oy.
Hyvä että korjataan.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Helsingissä 21. – 22.11.2018 (Pöydälle 17.9.2018)
Tänne toivotaan ensisijaisesti kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, myös muita edustajia voi kuitenkin nimetä, yhteensä noin kuusi edustajaa jokaisesta kaupungista. Olen osallistumassa tähän.
– Espoon kaupungin liittyminen tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivia ry:hyn
Ehdotetaan, että Espoo liittyy tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tivia ry:n jäseneksi. Osallistumiskustannukset 980 e/v.
Järjestön tavoitteena on edistää ICT-alan osaamista ja verkostoitumista Suomessa ilman suoria kaupallisia intressejä sekä ICT-ratkaisujen roolia suomalaisen kilpailukyvyn parantajana. Jäsenyydellä on tarkoitus on vahvistaa kaupungin osaamista ja kyvykkyyttä digitalisaation hyödyntämisessä Tivian jäsenilleen tarjoamien osaamisverkostojen, teemaseminaarien, koulutustapahtumien ja tutkimustiedon avulla.
Sinänsä vaikuttaa ihan relevantilta toiminnalta. Kysytään, mikä on kaupungin status jäsenenä, kun yhdistyksen säännöissä puhutaan vain jäsenyhdistyksistä. Ja kysytään myös, kenen vastuulle/toimenkuvaan kuuluu tämän jäsenyyden hyödyntäminen.
– Kaupunginhallituksen vuoden 2019 kokousajat
Helmi-maaliskuussa on pitkähkö pätkä, jossa kh kokoontuu kolmen viikon
välein: 11.2., 4.3., 25.3. Mietin tuleeko siitä haastetta, jos on akuutteja asioita. Kysyn tästä.
– Valtuustokysymys koulunkäyntiavustajien aseman parantamisesta (Kv-asia) (Pöydälle 17.9.2018)
Johanna Värmälän (sd) ja 38 muun valtuutetun kysymys, jossa kysytään mm. koulunkäyntiavustajien sijaismahdollisuuksista, osa-aikaisuuksista, koulujen loma-aikojen palkattomista keskeytyksistä ja muun työn tarjoamisesta keskeytysten ajaksi sekä avustajien nimikkeen muuttamisesta koulunäkynnin ohjaajiksi.
Vastauksessa todetaan mm. seuraavaa:
21 tuntia viikossa on se aika, jolloin koulunkäyntiavustajille on mahdollista varmistaa työsopimuksen mukainen työ. Usein yksittäisen koulunkäyntiavustajan viikoittainen tuntimäärä voi kuitenkin olla isompi, esimerkiksi jos työhön kuuluu myös koulun aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaminen.
Kesäkeskeytyksen sopiminen työsopimuksessa on ollut käytäntö 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Kesäajaksi on pyritty löytämään muuta työtä työntekijän niin halutessa. Vakituiselle avustajahenkilöstölle tarjotaan suomenkielisessä opetuksessa työtä kehitysvammaisten tai autististen lasten lomahoidossa.
Nimikkeiden osalta todetaan, että ne on haluttu pitää selkeinä. Ohjaaja-nimikkeillä työskentelevillä on sivistystoimessa yleensä korkeakoulututkinto. Koulussa on ohjaaja-loppuisia nimikkeinä opetusalan nimikkeitä, kuten oppilaanohjaaja ja opinto-ohjaaja, eikä eri työtä tekevien tehtävien nimikkeistä haluta liian samankaltaisia.
Tämä jäi pöydälle, jotta saadaan vastauksia muutamiin kysymyksiin. Kysyin itse viime kokouksessa, onko nimikkeiden osalta Helsingissä ja Vantaalla. Vastaus oli, että kyllä on lukuunottamatta sitä, että Vantaalla erityiskoulunkäyntiavustajat ovat oppilashoitajia.
– Valtuustoaloite sydänmerkkiaterioiden käyttöönotosta päiväkodeissa ja kouluissa (Kv-asia)
Mia Laihon (kok) ja 54 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoossa selvitetään monipuolisen ja terveellisen Sydänmerkki-aterian käyttöönottoa päiväkodeissa ja kouluissa.
Vastauksessa todetaan, että Sydänmerkki-aterian jokaiselle aterianosalle on määritelty omat kriteerit, joissa kiinnitetään huomiota rasvan määrään ja laatuun sekä suolan määrään. Viljapohjaisissa tuotteissa olennaista on lisäksi kuidun määrä. Kaikkien aterianosien tulee täyttää Sydänmerkki-kriteerit, jotta ateriaa voidaan kutsua Sydänmerkki-ateriaksi.
Espoon päiväkoti- ja kouluaterioiden suunnittelussa ja valmistuksessa palveluntuottajat noudattavat ikäryhmäkohtaisia ravitsemussuosituksia. Ateriasuunnittelussa on jo huomioitu Sydänmerkin mukaisia kriteereitä: suolan määrä, pehmeät rasvat sekä ruoanvalmistuksessa että levitteenä, rasvattomien maitovalmisteiden sekä öljypohjaisten salaatinkastikkeiden käyttö. Päiväkotien ja koulujen ruokalistoilla osa lounaskokonaisuuksista täyttää jo Sydänmerkki-aterian kriteerit.
Kustannusvaikutuksista todetaan, että kustannuksia tulee vuosittaisesta käyttöoikeusmaksusta ja merkintämateriaalista sekä työpanoksesta liittyen reseptien muokkaamiseen ja tuotteiden läpikäyntiin ja testaamiseen. Myös mahdolliset tuotemuutokset voivat aiheuttaa kustannuksia.
Lopuksi todetaan, että kustannukset sydänmerkki-aterian tarjoamisesta kouluissa ja päiväkodeissa 1-2 kertaa viikossa olisivat noin 1 700 – 3 400 e/v. Tulevissa kilpailutuksissa Sydänmerkki-aterioiden käyttö ja määrä voidaan määritellä jo kilpailutusvaiheessa, jolloin sen laajentaminen huomioidaan kilpailutetuissa ateriahinnoissa.
Hyvä asia ja varsin pieni kustannus terveellisemmästä ruoasta. Hyvä kuulla, että ateriat osin jo täyttävätkin nämä kriteerit.
Tässä yhteydessä voisi kysyä myös, mitä kuuluu aloitteelle vegaaniruoan tarjoamisesta Espoon kouluissa, jonka valtuusto palautti uudelleen valmisteltavaksi 22.1.2018 seuraavasti::
– aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin eli kustannusneutraalin, ruokajuomattoman vegaaniruoan tarjoamiseen Espoon kouluissa ryhdytään mahdollisimman pian ja
– selvitetään kustannukset sille, että vegaaniruokailmoituksen tehneille tarjottaisiin jatkossa myös ruokajuoma.
– Espoonkartanonmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kv-asia)
Espoonkartanonmäen asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Espoonkartanonmäen tavoitteena on säilyttävän asemakaavan keinoin suojella Espoon kartanon kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö.
Espoonkartano pihapiireineen sekä Kuninkaankartanontien eteläpuolinen mylly osoitetaan rakennussuojelun korttelialueiksi, joille ei osoiteta uutta rakentamista.
Finnsintien molemmin puolin osoitetaan korttelialueet ratsastustoiminnalle. Kuninkaankartanontien varren viljelysalueet osoitetaan maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi.
Kartanon pohjoispuolinen metsäalue säilyy maa- ja metsätalousalueena, jota määrätään hoidettavaksi niin, että metsäinen siluetti ja luonne maisemassa säilyvät.
Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kustannuksia. Espoonkartanonmäki kytkee toisiinsa ja Kauklahteen muut Espoonkartanon alueen asemakaavat, joten aiheutuvat kustannukset ovat kokonaisuuden kannalta perusteltuja.
Espoonkartanon alueen kaavoitusta on viety eteenpän laajana kokonaisuutena, johon kuuluvat myös esityslistan neljä seuraavaa kohtaa. Näitä kaavoja on käsitelty peräti kolmessa nykyistä edeltäneessä lautakunnassa. Viimeisimmässä käsittelyssä lautakunta on viisaasti päättänyt, että kokonaisuudesta tehdään tiivis esittely osaksi kaupunginhallitukselle esitettävää asemakaavamateriaalia, jotta kokonaisuus olisi helpoimpi hahmottaa. Sellaista ei kuitenkaan kokousmateriaaleista löydy.
Valtuustokäsittelyäkin varten olisi hyvä saada vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin:
– Millainen joukkoliikenteen palvelutaso alueen eri osiin on suunniteltu (Finnsinmäki, Espoonkartano, Holken, Mynttilä)?
– Miltä alueen kaavatalous näyttää maanäkyttösopimusten valossa?
– Maankäyttösopimuksissa kaupungille on siirtymässä jonkin verran pientalotonttimaata. Onko näitä suunniteltu omatoimisen rakentamisen tonteiksi?
Toivomme, että tämä kaavakokonaisuus voidaan jättää pöydälle perehtymistä ja ryhmien käsittelyä varten. Tämä kaava on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.
– Mynttilä, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (osittain Kv-asia)
Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Espoonkartanon, Finnsinmäki I:n ja Holkenin kaava-alueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 17 700 k-m2.
Alueen lähipalvelut sijaitsevat pääosin Kauklahdessa, mutta maankäytön kehittymisen myötä myös Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäki I:n kaava-alueilla.
Alueella sijaitsee Gumbölenjoen laaksossa kaksi suojelualuetta, Mynttilänkosken jokilaakson luonnonsuojelualue ja Gumbölen vaahterametsikön suojeltu luontotyyppi. Lisäksi alueella on liito-oravan elinpiirejä, jotka sijoittuvat pääosin edellä mainituille suojelualueille.
Mynttilän alue kytkeytyy edellä kuvattuun kokonaisuuteen erityisesti viereiseen Holkenin kaava-alueeseen takia (listalla myöhemmin), kun tieyhteys Holkenin alueelle on tarkoitus järjestää Mynttilän kautta.
Vihreät ovat lautakuntavaiheessa esittäneet, että Mynttilän ja Holkenin kokonaisuus ratkaistaisiin vasta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan saanut juuri kannatusta.
– Jaakkolanpelto, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen alue 512800, 70. kaupunginosa Espoonkartano (osittain Kv-asia)
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa rakennussuojelu, maisemansuojelu ja luonnonsuojelu sekä osoittaa maltillisesti uutta rakennusoikeutta alueen täydennysrakentamiselle. Jaakkolanpellon asemakaava-alue oli alun perin osa Mynttilän asemakaava-aluetta, josta kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 2.3.2017 palauttaa osan uudelleen valmisteltavaksi. Kaava-alueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Alueen rakennusoikeus on noin 3 100 k-m2.
Tämän kaksioisaisen pienen alueen irrottaminen Mynttilän kaavasta liittyi rakennusoikeuden määrään juuri tässä kohdassa sekä liikenneyhteyksiin. Kaava on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.
– Finnsinmäki I, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (osittain Kv-asia)
Myös tämä kaava on siis osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tännekin tulee pientaloja. Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman luoteispuolella. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 37 600 k-m2 eli tämä on kaava-alueista suurin.
Lautakunta hyväksyi tämän yksimielisesti tehtyään huolellista valmistelutyötä. Vihreät korostivat erityisesti sujuvia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä Kauklahteen ja Mankkiin.
– Holken, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 512300, 70. kaupunginosa Espoonkartano (osittain Kv-asia)
Ja vielä yksi osa Espoonkartanon alueen kokonaisuuteen. Holkenin alueelle on tulossa rakennusoikeutta pientaloille noin 10 500 k-m2.
Alue on maastonmuodoiltaan jyrkkäpiirteinen ja etenkin Holkenin korkein kallioselänne muodostuu maisemakuvassa merkittäväksi. Alueella sijaitsee ainoastaan yksi rakennus, Holkenin 1900-luvun alussa rakennettu kulttuurihistoriallisesti arvokas hirsihuvila pihapiireineen. Alueen eteläosassa sijaitsee pääosa Gumbölenjoen luonnonvaraisesta jalopuumetsiköstä, joka on Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä rajattu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelluksi luontotyypiksi.
Asemakaavan todetaan olevan kaavataloudellisesti haasteellinen johtuen suurehkosta infrastruktuurin rakentamistarpeesta.
Tämä kaava on ollut vireillä vuodesta 2006 ja aloite kaavan laatimiseksi on tullut aikanaan maanomistajalta. Kaavalliset lähtökohdat on hyväksytty jo 2007. Tätä kaavaa siis yritettiin alkujaan viedä irrallisena palasena eteenpäin, mitä vastustin ollessani tuolloin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja. Kaavaa käsiteltiin vuosina 2009-2011 lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa (josta se palautui vihreiden esityksestä). Tuolloin saimme kovalla työllä väännettyä, että alue tulee suunnitella osana laajempaa kokonaisuutta ja sinne tulee järjestää autoliikenteen katuyhteys Espoon kartanoalueen poikki kulkevan Peringintien sijaan Mynttilän kautta. Tuo päätös kytki Holkenin kaavan käsittelyn Mynttilän kaavan valmisteluun (ks. ylempänä).
Vuonna 2016 kaava meni lautakunnasta lisäselvityspyynnöin nähtäville. Vihreät edellyttivät alueen luontoarvojen ja erityisesti Gumbölenjoen ympäristön suojelemista.
Hyväksymiskäsittelyssä 2.3.2017 Vihreät esittivät, että Mynttilän ja Holkenin kokonaisuus ratkaistaisiin vasta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan saanut juuri kannatusta, kuten Mynttilän kohdalla totesin.
Toivottavasti tosiaan saadaan tästä kokonaisuudesta kokouksessa kattava esittely.
– Valtuustoaloite puun käytön edistämisestä tulevissa rakennushankkeissa (Kv-asia)
Anders Portinin (rkp) ja 39 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään puun käytön edistämistä tulevassa Espootalo-hankkeessa sekä muissa tulevissa rakennushankkeissa.
Vastauksessa todetaan, että puurakentaminen on Espoossa tunnistettu yhdeksi keinoksi ympäristötietoisen rakentamisen edistämiseksi. Espoo on solminut puurakentamisen yhteistyösopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Aalto yliopiston kanssa 29.11.2012. Espoolle on laadittu puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020.
Lisäksi todetaan, että puuta käytetään jo nyt varsin runsaasti Espoon toteuttamissa hankkeissa. Siirtokelpoiset koulut ja päiväkodit ovat olleet rakenteiltaan pääosin puurakenteisia. Mankkaan päiväkodin laajennusosa toteutetaan massiivipuurakenteisena. Varsinaisten puurakenteisten rakennusten lisäksi puuta käytetään varsin runsaasti täydentävissä rakenteissa, kuten vesikattorakenteissa sekä julkisivuissa ja rakennusten sisätiloissa.
Yleisesti puuta pyritään käyttämään tarkoituksenmukaisesti huomioiden myös elinkaarenaikainen huoltotarve, joka puurakenteilla on suurempi kuin monilla kilpailevilla rakennusmateriaaleilla. Puurakentaminen on kosteusteknisesti vaativampaa kuin muilla materiaaleilla. Suurten kohteiden toteuttaminen puurakenteisena on vaativampaa ja usein myös kalliimpaa.
Espoolaisten talo -hankkeen osalta todetaan, että tarveselvitys on käynnistymässä ja tarkoitus, että puun käyttö rakennuksessa otetaan huomioon niiltä osin kuin se on luontevaa hankkeen koko ja käyttötarkoitus sekä turvallisuus huomioiden.
Lopuksi todetaan, että puurakentamista edistetään parhaiten useilla eri kaava-alueilla yhteistyössä maanomistajien ja hankekehittäjien kanssa. Puurakentamisen profiilia voidaan nostaa järjestämällä esimerkiksi puurakentamisen arkkitehtikilpailuja, jotka voivat koskea yhtä rakennusta tai korttelikokonaisuutta. Kaava-alueilla, joissa Espoo omistaa maata, voidaan em. kilpailuja järjestää tontinluovutuskilpailuina. Tällainen alue on esimerkiksi lähivuosikymmeninä rakentuva Finnoon alue.
Tämä palautettiin kertaalleen tila- ja asuntojaostossa ja siellä lisättiin vielä viittaus myös tuoreeseen asunto-ohjelmaan. Puurakentamisen edistämistä on syytä edelleen seurata. Puurakentamisen edistäminen on myös Kestävä Espoo -kehitysohjelman yhtenä toimenpiteenä.
– Kiinteistö Oy Kuukodin osakkeiden myynti
Esitetään, että myydään osakkeet Olari Kehitys Ky:lle hintaan 195 000 e.
Kyse on 209,5 m2 suuruisesta liiketilasta ja siihen liittyvästä 35,5 m2 suuruista sosiaalitilasta osoitteessa Maapallonkuja 1. Espoon kaupungin omistus yhtiöstä on 6,96 %. Kiinteistö Oy Kuukodin omistama rakennus on tullut käyttöikänsä päähän eikä rakennuksen peruskorjaaminen ole taloudellisesti järkevää.
Tila on ollut nuorisopalveluiden käytössä ja sen jälkeen varhaiskasvatuksen Ellipsin – Sirius ryhmän lisätilana. Sivistystoimi on esittänyt korvaavaa tilaa osoitteesta Maapallonkuja 2.
Järkevältä kuulostaa ja on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.
– Viranhaltijan irtisanominen (kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia)
Esitetään, että kaupunginhallitus:
1) päättää irtisanoa rehtori Hanna Sarakorven virkasuhteen. Irtisanomisaika on kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 8 luvun 40 §:n perusteella kuusi (6) kuukautta päätöksen tiedoksisaannista. Sarakorpi vapautetaan työntekovelvoitteesta irtisanomisaikana siltä osin kuin hän ei ole poissa vuosiloman vuoksi.
2) hylkää oikaisuvaatimuksessa 13.9.2018 esitetyn vaatimuksen asianajokulujen korvaamisesta, koska hallintolain 64 §:n mukaisesti hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan.
3) merkitsee tiedoksi 13.9.2018 saapuneen ja 14.9.2018 täydennetyn oikaisuvaatimuksen perusopetuslinjan päällikön päätöksestä 30.8.2018 § 211.
Oheismateriaali, joka ei ole julkista koostuu seuraavista dokumenteista:
– Perusopetuslinjan päällikön päätös (ei julkinen -sisältää henkilötietoja)
– Varoitus 7.6.2017 (ei julkinen – sisältää henkilötietoja)
– Varoitus 20.4.2018 (ei julkinen – sisältää henkilötietoja)
– Oikaisuvaatimus 13.9.2018 (ei julkinen – sisältää henkilötietoja)
– Oikaisuvaatimuksen täydennys 14.9.2018 (ei julkinen – sisältää henkilötietoja)
– Kuvaus varoituksiin, huomautuksiin ja irtisanomiseen johtaneista syistä sekä näkemykset oikaisuvaatimuksen väitteisiin (ei julkinen – sisältää henkilötietoja)
Otto-oikeuden johdosta kaupunginhallitus voi:
1. tehdä uuden päätöksen,
2. pysyttää (pitää voimassa) aiemman päätöksen,
3. kumota aiemman päätöksen,
4. muuttaa aiempaa päätöstä tai
5. palauttaa asian päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.
Kaupunginhallituksen on nyt arvioitava, onko perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salosen tekemälle irtisanomispäätökselle ollut riittävät perusteet. Asia on ollut laajasti julkisuudessa ja irtisanomispäätös on herättänyt kysymyksiä myös sivistystoimen johtamisen tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Joudumme arvoimaan myös, onko asiassa noudatettu hyvää työnantajapolitiikkaa.