Kokouksen isoimmat asiat ovat viimeksi pöydälle jätetyt Espoonkartanon kaavat sekä Finnoon metroaseman ympärille rakentuvan uuden kaupunkikeskuksen kaava.
Viime viikonloppuna Länsiväylä uutisoi virheellisesti, että Finnoon edustan tekosaari olisi tulossa tämän kuun lopussa kaupunginhallituksen päätettäväksi, niin. Finnoon eteläinen osayleiskaava ei kuitenkaan vielä ole ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä, eli päätöksiä ei vielä tehdä. Sen sijaan asia on tarkoitus tuoda tämän vuoden puolella kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle infona, jonka jälkeen valmistelu jatkuu lautakunta aloittaa työnsä.
Tärkeä asia on myös vastaus Risto Nevanlinnan (vihr.) valtuustokysymykseen Espoon hiilineutraaliustavoitteesta. Vastaus on valitettavan ylimalkainen ja on palautettava uudelleen valmisteltavaksi. Eilen 8000 ihmistä marssi Helsingissä, koska #NytOnPakko toimia. IPCC:n tuoreen raportin myötä on tullut selväksi, että myös Espoon on entistä määrätietoisemmin tehtävä päästövähennyksiä ja lisättävä hiilinieluja. On välttämätöntä, että Espoon ilmastotyö perustuu kattaviin päästövähennyslaskelmiin ja skenaarioihin siitä, millä toimenpiteillä asetetut tavoitteet saavutetaan. Tähän tarvitaan konkretiaa mahdollisimman pian.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin 22. – 23.11.2018
Maakuntaparlamentti on vuosittainen seminaariristeily, jolla käydään läpi maakunnan edunvalvonnan ja kehittämisen kannalta tärkeitä asioita. Tänä vuonna Maakuntaparlamentin teemana on ”Uuden hallituskauden kynnyksellä”.
Olen kiinnostunut osallistumaan, olen myös maakuntahallituksen varajäsen. Nämä ovat tärkeitä verkostoitumisen ja vaikuttamisen paikkoja.
– Espoon kaupungin liittyminen Big Data Value Association (BDVA) -yhteisöön
Esitetään, että Espoon kaupunki hakee yhteisön täysjäsenyyttä. Jäsenmaksu on 1 500 e/vuosi.
Big Data Value Association (BDVA) on globaali, alan johtava ja voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tehtävänä on edistää eurooppalaista big data -tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota sekä edistää ymmärrystä datan suuresta arvosta. Yhdistyksenä tavoitteena on myös maksimoida datan hyödyntämisen yhteiskunnallinen ja taloudellinen hyöty Euroopalle, sen yrityksille, julkisille organisaatioille sekä kansalaisille ja vahvistaa Euroopan johtava asema maailmanlaajuisessa digitaalisessa taloudessa.
BDVA-jäseniin kuuluu julkishallinnon organisaatioiden lisäksi suuryrityksiä, pk-yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita, jotka yhdessä tukevat Big Data -kehittämistä ja käyttöönottoa yhteistyössä EU:n komission kanssa. Jäsenyys mahdollistaa Espoolle tiiviimpien suhteiden luomisen Euroopan johtavien big data -asiantuntijoiden kanssa.
Espoo hakee nyt aktiivisesti kumppanuuksia ja yhteistyötahoja kehittämistyön tueksi. Toivottavasti oman henkilökunnan resurssit riittävät myös näiden hyödyntämiseen.
– Osallistujien nimeäminen Eurocities-verkoston vuosikokoukseen Edinburgissa 28. – 30.11.2018
Espoon kaupunki on eurooppalaisen Eurocities -kaupunkiverkoston aktiivinen jäsen. Eurocities koostuu kahdeksasta temaattisesta foorumista, ja Espoo on kaudella 2019 – 2020 Eurocities kulttuurifoorumin puheenjohtaja. Kulttuurifoorumin puheenjohtajan tehtävää tulevalla kaudella 2019 – 2020 hoitaa Jaana Jalonen. Eurocitiesin vuoden suurin tapahtuma on vuosikokous, joka järjestetään Edinburghissa Iso-Britanniassa 28. – 30.11.2018.
Vuosikokouksen teemana on luovuuden rooli kaupunkien elinvoimaisuuden lähteenä (Creative Competetive Cities – Building our Future Together). Muiden suurten suomalaiskaupunkien korkeimmat edustajat kokouksessa ovat kaupunginjohtajia ja toimialajohtajia. Kokoukseen osallistuvat Espoosta myös viranhaltija kulttuurin yksiköstä ja viranhaltija elinkeinoyksiköstä sekä kokousta varten valittu nuorisodelegaatti.
Tänne lähetetään Jaana Jalosen lisäksi kaupunginhallituksen edustaja.
– Vuoden 2018 syyskuun kuukausiraportti
Espoossa oli elokuun lopussa 281 890 asukasta, kasvua vuoden alusta 2 840 asukasta. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli 78 %.
Työttömyysasteen ja työttömien määrän laskusuunta jatkui edelleen.
Toimintatuottojen ennustetta on laskettu elokuun tilanteesta, mm. Tapiolan taseyksikön maanmyynti ja sopimustuottoennustetta on laskettu 6,7 me. Ulkoisten toimintamenojen ennustetaan ylittyvän mm. HUS erikoissairaanhoidossa 8,4 me, lapsiperheiden ja vammaisten palveluissa, ODA-hankkeessa, työmarkkinatuen kuntaosuudessa n. 2,6 me ja tilapalvelujen vuosikorjauksissa. Vanhuspalvelujen menot alittuvat, mikä pienentää sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan ylitystä. Toimintakatteen alijäämän eli nettomenojen arvioidaan toteutuvan noin 17 me talousarviossa oletettua huonompana.
Kunnallisveroa ennustetaan kertyvän noin 1 038 me, mikä on 20 me talousarviossa oletettua enemmän (vuoden 2017 verotuksesta saatu ennakkotieto lisää riskiä ennusteen alittumiselle). Yhteisöveroa on tilitetty 100,5 me, mikä on ‑8,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Kasvaneet vero- ja rahoitustulot kompensoivat nettomenojen 17 me ylitystä. Syyskuun lopun tilanteessa tuloksen arvioidaan toteutuvan vajaan 50 me tasolla (ennuste sisältää riskiä verorahoituksen osalta).
Investointeihin on talousarviossa varattu 360 me ja tilikauden toteumaksi ennustetaan noin 320 me.
Alkuvuoden hyvän kanssatilanteen myötä uutta lainaa ei ole tarvinnut nostaa vuoden 2018 aikana. Uuden lainan nostoarviota vuodelle 2018 on laskettu 202 me > 120 me.
Verotulot kasvavat edelleen ja työttömyys alenee, mikä on hyvä asia. Mittava investointiohjelma kuitenkin pitää taloutta tiukalla, jotta velkaantumista pystytään hillitsemään. Sote-uudistuksen aikataulu ja sisältö tekevät edelleen tulevaisuuden suunnittelusta hankalaa.
– Valtuustokysymykset psykiatrisen hoidon saatavuudesta ja mielenterveyden kriisipalveluiden kehittämisestä hoitoon pääsyn kynnyksen madaltamiseksi (Kv-asia)
Johanna Karimäki (vihr) ja 45 muuta valtuutettua kysyvät psykiatrisen hoidon saatavuudesta.
Simon Elo (sin) ja 41 muuta valtuutettua kysyvät kuinka Espoon kaupungin mielenterveyden kriisipalveluja aiotaan kehittää hoitoon pääsyn kynnyksen madaltamiseksi.
Koska kysymykset ovat varsin samansisältöiset ja jätetty peräkkäisissä kokouksissa, sovittin aiemmin, että ne voidaan käsitellä yhdessä.
Kysymykseen avun saamisesta akuutissa hädässä vastataan, että terveysasemien päivystys toimii virka-aikana ja hoitoon pääsee arkisin samana päivänä. Jorvin päivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys toimivat 24/7 ja kiireelliseen hoitoon pääsee samana päivänä. Lisäksi mielenterveys- ja päihdehoitajien vastaanottoa on järjestetty arkisin ilman ajanvarausta nuorille ja aikuisille Ison Omenan palvelutorilla. Vastaanotolle on päässyt saman päivän aikana.
Kysymykseen mielenterveyspotilaiden hoitotakuusta vastataan, että kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on perustiedot ja osaaminen lievien mielenterveydenhäiriöiden kuuntelevaan kohtaamiseen ja velvollisuus ohjata kukin apua tarvitseva oikeampaan osoitteeseen, jos asian luonne sitä vaatii. Terveysasemilla kiireettömään hoitoon pääsee keskimäärin 2-3 viikossa.
Kiireettömään hoitoon HUS psykiatriaan (aikuiset ja nuoret) mennään lähetteellä ja 43,5% on päässyt alle 30 vrk, 83,5% on päässyt 60 vrk:ssa eli hoitotakuun puitteissa.
Kysymykseen nuorten mielenterveyspalvelujen resurssien riittävyydestä vastataan, että Nupoliin ja kouluterveydenhuoltoon saatiin uusia vakansseja vuoden 2017 lopulla (Nupoliin yhteensä viisi uutta sairaanhoitajaa). Se on parantanut palvelujen saatavuutta merkittävästi ja mahdollistanut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja Nupolin tiiviimmän yhteistyön. Tällä hetkellä hiotaan toimintatapoja ja hoitoketjuja sujuvammiksi.
Kysymykseen kuinka kynnystä Espoon kaupungin mielenterveyden kriisipalveluihin pääsemiseen aiotaan madaltaa vastataan, että mielenterveys- ja päihdehoitajien vastaanottoja ilman ajanvarausta lisätään Ison Omenan palvelutorilla siinä vaiheessa, kun Matinkylän terveysasema on siirtynyt sinne. Lisäksi tehostetaan yhteistyötä terveysasemien ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen välillä. Nuorten mielenterveyspalveluja kehitetään verkostoitumalla entistä paremmin muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa ja viemällä mielenterveys- ja päihdepalveluja entistä enemmän mukaan nuoren arkiympäristöön.
Tärkeitä kysymyksiä, joista on tärkeää käydä keskustelua myös valtuustossa. Vaikka resursseja on lisätty ja päivystykseen pääsee saman päivän aikana, varsinaiselle hoitopolulle pääsy kestää edelleen liian pitkään. Lisää resursseja ja toimia tarvitaan, jotta mielenterveysongelmista kärsivät saavat tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Erityisesti nuorten mieleneterveysongelmat ovat kasvaneet hälyttävästi.
– Valtuustoaloite Täyttä elämää ikääntyneenä -ikääntymispoliittisen ohjelman korjaamiseksi (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd), Johanna Värmälän (sd) ja 16 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään ohjelman korjaamista siten, että siitä poistetaan kotihoitoa koskeva kirjaus: ”mahdollistetaan osittainen ulkoistus”. Lisäksi esitetään, että arvioidaan yhdessä vanhusneuvoston kanssa, onko kyseseiseen ohjelmaan tarpeellista tehdä muita korjauksia tai muutoksia.
Vastauksessa todetaan, että strategiaan on kirjattu monituottajamallin käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen kattavasti. Lisäksi todetaan, että valtuuston elokuussa 2016 hyväksymään ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaan on on kotihoidon osalta kirjattu palvelujen järjestämisen tavoitetilaksi vuodelle 2021: Omaa toimintaa ja ostopalvelua. mahdollistetaan osittainen ulkoistaminen, palveluseteli käytössä.
Ohjelman kirjaus on siis linjassa valtuuston tekemien päätösten kanssa. Lopuksi todetaan, että vanhusneuvosto arvioi säännöllisesti ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista kokouksissaan, eikä siellä ei ole tullut esille tarvetta ikääntymispoliittisen ohjelman muuttamiseksi.
Valtuustoaloite ohjelman muuttamiseksi ei minusta ole tarkoituksenmukainen tapa muodostaa kantaa kotihoidon mahdolliseen osittaiseen ulkoistukseen. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa asiasta äänestettiin, joten ainakin keskustelua on valtuustossa luvassa.
– Valtuustoaloite rakentamisen hiilijalanjäljen laskemisesta (Kv-asia)
Diana Ponkkalan (kok) ja 59 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskemisesta tulevissa rakennushankkeissa sekä tulosten huomioimista rakenneratkaisuissa.
Vastauksessa todetaan, että rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskennasta on vielä suhteellisen vähän kokemuksia Suomessa, mutta ympäristöministeriön tavoitteena on, että elinkaaren hiilijalanjälki tuodaan lainsääntelyn piiriin ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
Rakennussektori on Espoossa suuri päästölähde ja pelkästään rakennusten lämmitys aiheutti vuonna 2017 hieman yli puolet Espoon kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskeminen kaupungin omissa rakennushankkeissa tuottaa ilmastotavoitteiden kannalta oleellista tietoa ja tukee niiden saavuttamista.
Rakennussektorin päästövähennystavoitteissa keskeisessä asemassa ovat käytön aikaisen energiankulutuksen lisäksi myös rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt, jotka voivat kattaa noin kolmasosan rakennuksen elinkaaren aikana syntyvistä kokonaispäästöistä.
Tilapalvelut on toistaiseksi teettänyt hiilijalanjäljen laskentaa yhdessä kohteessa testiluontoisesti (Suurpellon päiväkoti). Hiilijalanjäljen laskentaa tullaan jatkossa tekemään erityisesti suurissa ja energiaa paljon kuluttavissa rakennushankkeissa kuten koulukeskus Monikko ja Matinkylän uimahalli.
Lopuksi todetaan, että koska hiilijalanjäljen laskenta ei tuota riittävää tietoa valittujen ratkaisujen investointi- ja energiakustannuksista suhteessa tavoitteiden saavuttamiseen on Tilapalveluissa lähdetty tutkimaan monitavoiteoptimointityökalun käytettävyyttä. Sen avulla pyritään löytämään kokonaisratkaisu, jolla asetettuihin tavoitteisiin päästään alimmilla investointikustannuksilla. Tätä työkalua käytetään tällä hetkellä mm. Mankkaan päiväkodin, Koulukeskus Monikon sekä Matinkylän uimahallin suunnitteluratkaisujen valintaa tukevana työkaluna. Monitavoiteoptimointi täydentää elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen laskentaa.
Vastaus käsiteltiin jo tila- ja asuntojaostossa. Tärkeää, että Espoossa lähdetään laskemaan rakentamisen hiilijalanjälkeä. Itseäni huolettaa, johtaako monitavoiteoptimointi siihen, että lyhyen tähtäimen talousnäkökulma painottuu liikaa valintoja tehtäessä. Mankkaan päiväkodin osalta päädyttiin laajennuksen rakentamiseen massiivipuusta ja lämmittämiseen maalämmöllä, muttei esimerkiksi aurinkolämmön hyödyntämiseen. Puurakentamisen osalta on myös huomioitava, että rakennukset toimivat hiilinieluina.
– Espoonkartanonmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 512500, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Mynttilä, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Jaakkolanpelto, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen alue 512800, 70. kaupunginosa Espoonkartano (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Finnsinmäki I, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Holken, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 512300, 70. kaupunginosa Espoonkartano (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
Avasin tätä kaavakokonaisuutta viime kokouksen yhteydessä, joten en tee sitä uudelleen.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät ovat olleet hyväksymässä Finnsinmäen, Espoonkartanonmäen ja Jaakkolanpellon kaavoja eteenpäin, mutta esittäneet Mynttilän ja Holkenin kaavojen palautusta uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein:
”Kaavahankkeen suunnittelu on käynnistynyt noin 10 vuotta sitten. Lautakunnan hyväksyttäväksi tuotu kaava-aineisto osoittaa, että kaava on peruslähtökohdiltaan vanhentunut, eikä kaava pysty vastaamaan kaupunkisuunnittelun nykyisiin vaatimuksiin. Sekä Holkenin että Mynttilän kokonaisuus on ratkaistava POKE-työn yhteydessä. Kaavatalous on lautakunnalle tuotujen tietojen perusteella raskaasti tappiollinen mm. tieinfran rakentamisesta kaupungille aiheutuvien kulujen vuoksi. Suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kaupungin kustantaman infran merkittävä keventäminen, jolloin voi olla mahdollista löytää kaavataloudellisesti toimiva ratkaisu vähentämällä rakentamista vastaavasti. Tällöin myös rakentamisen, luontoarvojen ja kulttuurihistoriallisten arvojen suhdetta voidaan arvioida uudelleen.”
Olen pyytänyt tarkempia laskelmia kokonaisuuden kaavataloudesta ja eri kaava-alueille tulevien uusien pientalojen määrästä. Vaikka Mynttilän ja Holkenin osalta infrarakentamista on kevennetty, silti niiden osalta kaupunki jäisi tappiolla. Merkittävä kustannuserä on Kehä III:n varteen rakennettavaksi tuleva melusuojaus, joka jäisi kaupungin kustannettavaksi.
Kaavoitus on yksi keskeinen keino vaikuttaa kaupungin ilmastopäästöihin. Uutta joukkoliikennettä Mynttilän ja Holkenin alueille ei tulisi, eli alueiden asukkaat käyttäisivät Espoonkartanontietä kulkevaa bussia. HSL on luokitellut alueen yhden tähden alueeksi, mikä tarkoittaa että bussi kulkee ruuhka-aikaan 30 min välein. Koulumatkaa Kauklahden kouluun ja asemalle on noin parin kilometrin matka. Kevyenliikenteen yhteydet on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman sujuviksi, mutta kyllähän liikkuminen käytännössä paljolti henkilöautoiluun perustuisi. Kauklahden asemalle se parin kilometrin matka.
Holkenin ja Mynttilän alueet ovat myös luonnoltaan arvokkaita. Näillä kaavoilla luontoarvoja on pyritty suojelemaan, mutta rakentamista tuodaan kuitenkin nyt rakentamattomille metsäalueille. Oma kysymyksensä on se, miten alueen tulevaisuuteen vaikuttaa, että Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa Mynttilään on suunniteltu Länsiradan juna-asemaa. Tässä kokonaisuudessa nähdään, miten ongelmallista on, kun kaavaprosessi venyy kovin pitkäksi ja maailma ehtii sinä aikana muuttua ympärillä.
– Valtuustokysymys Espoon hiilineutraaliustavoitteesta (Kv-asia)
Risto Nevanlinnan (vihr) ja 47 muun allekirjoittama valtuustokysymys Espoon hiilineutraaliuustavoitteesta. Kysymyksessä tiedustellaan muun muassa, miten Espoo määrittelee hiilineutraaliuden, minkälaisia selvityksiä ja laskelmia tavoitteeseen pääsemisen taustalla on, millaisilla toimenpiteillä tavoitteeseen aiotaan päästä, onko päätetty mahdollisesti välitavoitteista sekä millaista yhteistyötä Espoo aikoo tehdä muiden tahojen kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.
Vastaus on valitettavan ympäripyöreä ja ylimalkainen, etten käy sitä tässä referoimaan. Siinä ei vastaa suoraan esitettyihin kysymyksiin, joten minusta asia on palautettava uudelleen valmisteltavaksi.
IPCC:n tuoreen raportin myötä on käynyt selväksi, että myös Espoon on entistä määrätietoisemmin tehtävä päästövähennyksiä ja lisättävä hiilinieluja. On välttämätöntä, että Espoon ilmastotyö perustuu kattaviin päästövähennyslaskelmiin ja skenaarioihin siitä, millä toimenpiteillä asetetut tavoitteet saavutetaan. Tähän tarvitaan konkretiaa mahdollisimman pian. Kyse on yhdestä valtuustokauden tärkeimmistä tavoitteista ja maapallon tulevaisuuden kannalta aivan kriittisestä asiasta.
– Finnoon keskus, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 441500, 31. kaupunginosa Kaitaa (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on toteuttaa yhdyskuntarakennetta tiivistävä Finnoon keskus, joka tukeutuu alueelle rakennettavaan metroasemaan. Uudesta kaupunkikeskuksesta halutaan kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka hyödyntää merellisyyttä. Metroaseman ympäristöön tulee liikekeskus kaupallisine palveluineen.
Linnustoltaan tärkeän Finnoviken-kosteikon säilyminen turvataan. Finnoonlaakso suunnitellaan virkistysalueeksi ulkoreitteineen. Voimalaitoksen aluetta täydennysrakennetaan lisääntyvän biopolttoaineiden käytön mahdollistamiseksi.
Viimeisessä lautakuntakäsittelyssä hyväksyttiin seuraavat vihreiden lisäykset:
Henna Partasen lisäys:
”Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta toivoo, että arviointityössä Finnoon keskus – ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä sekä Finnoon keskusta-alueen energiasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet otetaan huomioon tontinluovutuksen energiakriteereissä.”
Erikoista oli, että tämä ei mennyt yksimielisesti, vaan sitä vastustivat Kai Lintunen (kok), Kimmo Oila (kok), Pirjo Kemppi-Virtanen (kok) ja Suvi Karhu (ps).
Risto Nevanlinnan lisäys:
”Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyä kaavaa muokataan virkatyönä seuraavasti: Kaavamääräyksiin lisätään kirjaus, jolla osoitetaan säilytettäväksi lähimpänä korttelia, rakennusten ja kosteikon välissä, sijaitseva puurivi näkösuojana kosteikon suuntaan.”
Sen sijaan lautakunnan varsin poikkeuksellisessa käsittelyssä tämä Risto Nevanlinnan edellisessä kokouksessa hyväksytyksi tullut muutosesitys hävisi seuraavassa kokouksessa ääniin 8-3, 2 tyhjää:
”Kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että ennen kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyä kaavaa muokataan virkatyönä seuraavasti:
Korttelin 31129 itäreunan kolmen asuinrakennuksen kerrosluku madalletaan kolmeen. Rakennuksista muodostetaan yksi yhtenäinen, noin pohjois-eteläsuuntainen lamellitalo, joka sijoitetaan kortteliin siten, että rakennus sijaitsee nyt esitettyä etäämpänä lintukosteikon länsilaidasta. Lisäksi kaavamääräyksiin lisätään kirjaus, jolla osoitetaan säilytettäväksi lähimpänä korttelia, rakennusten ja kosteikon välissä, sijaitseva puurivi näkösuojana kosteikon suuntaan.”
Tätä kaavaa on työstetty pitkään ja perusteellisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja vihreät lautakunnan jäsenet ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että kaupunkikeskuksesta tulee mahdollisimman viihtyisä, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksistä sujuvat ja ennen kaikkea, että arvokas lintukosteikko säilyisi vasrsin tiiviistä rakentamisesta huolimatta.
– Friisinniitty, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 320804, 22. kaupunginosa Olari
Mahdollistetaan pysäköinnin siirtäminen pihalle liikerakennuksen alaisesta tilasta, jotta tila voidaan ottaa liiketilakerrokseksi. Läntisin osa kaava-alueesta otetaan puistoalueeksi ekologisen yhteyden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.
Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Kiinteistö Oy Suviniityn pysäköinti II-nimisen osakeyhtiön perustaminen
Pysäköintiyhtiön perustamisella kaupunki varmistaa edellytykset Espoon keskuksen asuntotuotannon jatkuvuudelle. Kaupungin alkuun omistaman kiinteistöosakeyhtiön tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa pysäköintilaitos, mikä mahdollistaa kuuden uuden asuinkerrostalotontin toteutuksen. Kaupunki siis hoitaa pysäköintipaikkojen rakentamisen ja luovuttamisen asuinkerrostaloyhtiöiden rakennuttajille ja näiden perustamille asunto-osakeyhtiöille, kustannusta vastaan toki. Pysäköintilaitoksen valmistuttua ja toiminnan käynnistyttyä Espoon kaupungin osakeomistus on kokonaisuudessaan lunastettu.
Pysäköintilaitoksesta tulee kellariton viisikerroksinen rakennus, jossa maantasokerrokseen on esisuunnitelmassa tutkittu liiketilaa sekä autopesulaa. Ylempiin kerroksiin sijoitetaan 180 pysäköintipaikkaa asukkaille. Pysäköintirakennuksen autopaikat ovat nimeämättömiä. Autopaikoille asennetaan etäohjattavat lämmitystolpat ja sähköauton latauspisteet.
Pysäköintirakennuksen katolle voidaan sijoittaa sähköenergiaa tuottavia paneeleita. Aurinkopaneelien tuottamaa sähköä on tavoitteena hyödyntää pysäköintirakennuksen toiminnoissa sekä viereisissä asuinrakennuksissa. Tavoite uusituvan energian hyödyntämisestä on Espoon kaupungin ”Kestävä Espoo”-kehitysohjelman mukainen.
Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti. Toivottavasti tästä tulee kauniimpi kuin ensimmäisestä Suviniityn pysäköintitalosta.