Kaupunginhallituksessa hyväksyttiin kokonaisuutena suunnitellut viisi Espoonkartanon alueen kaavaa, joiden toteutuminen tarkoittaa noin 400 pientaloasunnon rakentamismahdollisuutta. Finnoon keskuksen asemakaava palautettiin takaisin kaupunkisuunnittelulautakunnalle, koska lautakunnan käsittelyissä tehtiin menettelytapavirhe. Vastaus Risto Nevanlinnan valtuustokysymykseen koskien Espoon hiilineutraalisuustavoitetta (Espoo hiilineutraai 2030) palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.
Alla tarkempi raportti. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin 22. – 23.11.2018
Maakuntaparlamentti on vuosittainen seminaariristeily, jolla käydään läpi maakunnan edunvalvonnan ja kehittämisen kannalta tärkeitä asioita. Tänä vuonna Maakuntaparlamentin teemana on ”Uuden hallituskauden kynnyksellä”.
Espoolaisvihreistä tänne lähtevät allekirjoittanut ja kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste ja Uudenmaan liiton kautta maakuntahallituksen jäsen Inka Hopsu.
– Espoon kaupungin liittyminen Big Data Value Association (BDVA) -yhteisöön
Päätettiin esityksen mukaan, että Espoon kaupunki hakee Big Data Value Association (BDVA) -yhteisön täysjäsenyyttä, jonka hintalappu 1 500 e/v.
– Osallistujien nimeäminen Eurocities-verkoston vuosikokoukseen Edinburgissa 28. – 30.11.2018
Espoon kaupunki on eurooppalaisen Eurocities -kaupunkiverkoston aktiivinen ja toimii kaudella 2019 – 2020 Eurocities kulttuurifoorumin puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtävää hoitaa viime kaudella kulttuurilautakunnan puheenjohtajan toiminut Jaana Jalonen (kok). Kaupunginhallituksen edustajaksi valittiin Tiina Ahlfors (vas.).
– Vuoden 2018 syyskuun kuukausiraportti
Taloustilanne on kehittynyt melkolailla odotetusti. Verotulot kasvavat ja työllisyys alenee, mikä on hyvä.
Jo aiemmin olemme kiinnittäneet huolestuneina huomiota siihen, että vanhuspalveluissa menot näyttävät alittavan budjetoidun. Tämä johtuu työvoimapulasta, ei säästötoimista.
Tapiolan taseyksikön maanmyynti ja sopimustuottoennustetta on laskettu 6,7 me. Tämä puolestaan johtuu maankäyttösopimusneuvottelujen viivästymisestä.
– Valtuustokysymykset psykiatrisen hoidon saatavuudesta ja mielenterveyden kriisipalveluiden kehittämisestä hoitoon pääsyn kynnyksen madaltamiseksi (Kv-asia)
Johanna Karimäki (vihr) ja 45 muuta valtuutettua kysyvät 19.3.2018 jätetyssä valtuustokysymyksessä psykiatrisen hoidon saatavuudesta.
Simon Elo (sin) ja 41 muuta valtuutettua kysyvät 23.4.2018 jätetyssä valtuustokysymyksessä kuinka Espoon kaupungin mielenterveyden kriisipalveluja aiotaan kehittää hoitoon pääsyn kynnyksen madaltamiseksi.
Näihin vastataan yhdessä, kun aihepiiri on sama. Vastaukseen täydennettiin, että peruspalveluista ja HUS:sta voi myöd saada lähetteen KELA:n korvaamaan psykoterapiaan. Äärimmäisen tärkeä asia palvelu, jota pitäisi olla tarjolla matalalla kynnyksellä ja sen jälkeen hoitopolut kunnossa. Tästä varmasti puhutaan valtuustossa ja syksyn talousarvioneuvotteluissa.
– Valtuustoaloite Täyttä elämää ikääntyneenä -ikääntymispoliittisen ohjelman korjaamiseksi (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd), Johanna Värmälän (sd) ja 16 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään ohjelman korjaamista siten, että siitä poistetaan kotihoitoa koskeva kirjaus: ”mahdollistetaan osittainen ulkoistus”. Lisäksi esitetään, että arvioidaan yhdessä vanhusneuvoston kanssa, onko kyseseiseen ohjelmaan tarpeellista tehdä muita korjauksia tai muutoksia.
Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaan. Asiasta käytäneen kipakka keskustelu valtuustossa. Valtuusto on myös ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman yhteydessä hyväksynyt kirjauksen mahdollisesta ulkoistamisesta, eli linjaus on valtuuston enemmistön tahdon mukainen.
Tässä tilanteessa, kun vakanssilisäykset eivät ole auttaneet ja henkilöstöpula vaikaa kaupungin omia kotihoidon palveluja, näen yhden alueen ulkoistuskokeilun perusteltuna palvelujen turvaamiseksi. Kaupungilla on noin 400 kotihoidon työntekijää. Osittaisen ulkoistuksen kautta saataisiin myös sparrausta oman toiminnan kehittämiseen. Ulkoistusta valmistellaan ja päätökset siitä tehdään erikseen sosiaali- ja terveyslautakunnassa.
– Valtuustoaloite rakentamisen hiilijalanjäljen laskemisesta (Kv-asia)
Diana Ponkkalan (kok) ja 59 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskemisesta tulevissa rakennushankkeissa sekä tulosten huomioimista rakenneratkaisuissa.
Vastauksessa kerrotaan, että Tilapalvelut on toistaiseksi teettänyt hiilijalanjäljen laskentaa yhdessä kohteessa testiluontoisesti (Suurpellon päiväkoti). Hiilijalanjäljen laskentaa tullaan jatkossa tekemään erityisesti suurissa ja energiaa paljon kuluttavissa rakennushankkeissa kuten koulukeskus Monikko ja Matinkylän uimahalli.
Hiilijalanjäljen laskennan lisäksi Tilapalveluissa lähdetty tutkimaan ns. monitavoiteoptimointityökalun käytettävyyttä. Sen avulla pyritään löytämään kokonaisratkaisu, jolla asetettuihin tavoitteisiin päästään alimmilla investointikustannuksilla. Tätä työkalua käytetään tällä hetkellä mm. Mankkaan päiväkodin, Koulukeskus Monikon sekä Matinkylän uimahallin suunnitteluratkaisujen valintaa tukevana työkaluna. Monitavoiteoptimointi täydentää elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen laskentaa.
Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaisesti. Kysyttiin tähän työhön varatuista resursseista. Vastaus oli, että Tilapalvelut kouluttaa parhaillaan henkilökuntaa työkalun käyttöön. Tätä asiaa voimme seurata tila- ja asuntojaostossa, jossa myös tämä vastaus oli käsiteltävänä.
– Espoonkartanonmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 512500, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Mynttilä, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 512400, 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. kaupunginosa, Kauklahti (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Jaakkolanpelto, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen alue 512800, 70. kaupunginosa Espoonkartano (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Finnsinmäki I, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 512600, 70. kaupunginosa, Espoonkartano (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
– Holken, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 512300, 70. kaupunginosa Espoonkartano (osittain Kv-asia) (Pöydälle 1.10.2018)
Varsin mittava kaavakokonaisuus, joka mahdollistaa noin 400 uuden pientalon rakentamisen Kehä III:n tuntumaan Kauklahden palveluihin tukeutuen. Kaavakokonaisuuden käsittely on ollut varsin monivaiheinen ja kestänyt kymmenen vuotta.
Kaupunginhallitus hyväksyi kaavat yksimielisesti. Finnsinmäen kaavan yhteydessä hyväksyttiin yksimielisesti tekemäni esitys valmistelukehotukseksi:
”Kaupunginhallitus kehottaa teknistä ja ympäristötoimea käynnistämään neuvottelut Ely-keskuksen kanssa sujuvien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien toteuttamiseksi Finnsinmäen alueelta Kauklahteen parantamalla Kauklahdensillan kautta kulkeva yhteys turvalliseksi. Sujuvat ja turvalliset yhteydet tulee varmistaa samanaikaisesti kaavan toteutumisen kanssa.”
Pyöräilyn ja kevyenliikenteen yhteydet on todella tärkeää saada alueella kuntoon, jottei turvattomuus muodostu esteeksi liikkua kävellen tai pyörällä. Tämä ei ole ihan yksikertaista, kun suuret Kauklahdenväylä ja Kehä III ovat valtion hallinnassa. Sama koskee Kehä III:lle tarvittavia meluesteitä ja niiden rahoitusta. Valtiolla ei ole intressiä, kun tarve liittyy Espoon maankäytön kehittämiseen.
– Valtuustokysymys Espoon hiilineutraaliustavoitteesta (Kv-asia)
Risto Nevanlinnan (vihr) ja 47 muun allekirjoittama valtuustokysymys Espoon hiilineutraaliuustavoitteesta. Kysymyksessä tiedustellaan muun muassa, miten Espoo määrittelee hiilineutraaliuden, minkälaisia selvityksiä ja laskelmia tavoitteeseen pääsemisen taustalla on, millaisilla toimenpiteillä tavoitteeseen aiotaan päästä, onko päätetty mahdollisesti välitavoitteista sekä millaista yhteistyötä Espoo aikoo tehdä muiden tahojen kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.
Vastaus oli ylimalkainen ja palautettiin yksimielisesti uudelleenvalmisteltavaksi. IPCC:n tuoreen raportin myötä on tullut selväksi, että myös Espoon on entistä määrätietoisemmin tehtävä päästövähennyksiä ja lisättävä hiilinieluja. Espoon ilmastotyön on perustuttava kattaviin päästövähennyslaskelmiin ja skenaarioihin siitä, millä toimenpiteillä asetetut tavoitteet saavutetaan. Tähän tarvitaan konkretiaa mahdollisimman pian.
– Finnoon keskus, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 441500, 31. kaupunginosa Kaitaa (osittain Kv-asia)
Päätettiin palauttaa asia esittelijän esityksestä seuraavalla kirjauksella:
”Kaupunginhallitus palautti esittelijän ehdotuksesta Finnoon keskuksen asemakaavan kaupunkisuunnittelulautakunnalle, koska on esitetty epäilyjä, onko asian käsittelyprosessi lautakuntavaiheessa vastannut kaikilta osin hyvää hallintokäytäntöä. Lautakuntakäsittely on syytä uusia, jotta mahdollinen valitusperuste tältä osin poistuu. Finnoon keskuksen asemakaava käsittää Finnoon metroaseman ympäristöineen sekä voimalaitosalueen ja suojeltavan lintukosteikon.”
Koska toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkisuunnittelulautakunnassa, olin selvittänyt asiaa niin kaupungin kuin Kuntaliiton lakimiehiltä. Heidän yksiselitteinen tulkintansa oli, että lautakunnan päätöksenteossa on tapahtunut menettelytapavirhe. Parempi, että asia käsitellään nyt uudelleen lautakunnassa.
– Friisinniitty, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 320804, 22. kaupunginosa Olari
Mahdollistetaan pysäköinnin siirtäminen pihalle liikerakennuksen alaisesta tilasta, jotta tila voidaan ottaa liiketilakerrokseksi. Läntisin osa kaava-alueesta otetaan puistoalueeksi ekologisen yhteyden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Kiinteistö Oy Suviniityn pysäköinti II-nimisen osakeyhtiön perustaminen
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Espoon kaupungin alkuun omistaman kiinteistöosakeyhtiö suunnittelee ja toteuttaa pysäköintilaitoksen, joka mahdollistaa kuuden uuden asuinkerrostalotontin rakentamisen. Kaupunki siis hoitaa parkkipaikkojen toteutuksen ja luovuttaa ne sitten tontinluovutuksen yhteydessä asunto-osakeyhtiöille.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
MAL-asiat, Olli Isotalo
Kuultiin selostus MAL-asioista. Kaupunginhallitus antaa myöhemmin MAL-suunnitelmasta lausunnon. Suunnitelma on Espoon kannalta sikäli ongelmallinen, että tiukkojen saavutettavuuskriteerien mukaan Espoossa olisi suppeampi alue ensisijaisesti kehitettävällä vyöhykkeellä. Pohjois-Espoon kehittämisen kannalta ongelmallista on, että Kalajärvi-Viiskorpi-Leppävaara vyöhyke ei ole ensisijaista kehittämisvyöhykettä. Jos Espoon asuntotuotanto pitää keskittää pienemmälle alueelle, joudutaan arvioimaan uudelleen monia hankkeita ja se luo paineita asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle.
Liikennehankkeista ensisijainen on kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Positiivista on, että suunnitelmiin on otettu mukaan pikaratikkalinja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara. Espooseen tarvitaan lisää tehokasta poikittaista joukkoliikennettä, joka tukee verkostomaista kaupunkirakennetta. Pelkän metron liityntäliikenteen varaan ei läntistä ja keskistä Espoota voi rakentaa. Tunnin juna Turkuun ja ennen kaikkea Espoo-Lohja lähiliikenne on edellytys Histan suunnan kehittämiselle.
Tässä riittää vielä pähkäiltävää, että saadaan aikaan suunnitelma, joka tukee parhaalla tavalla Espoon kaupunkirakenteen kehittämistä ja kasvun ohjaamista kestävällä tavalla.