Huomisen kaupunginhallituksen listalla isona asiana ensi vuoden talousarvio, joka tosin jää pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten.
Kaava-asioissa käsittelyssä Finnoonkallion kaava, joka tuo lisää asumista Finnoon tulevan metroaseman välittömään läheisyyteen. Lisäksi annetaan lausunnot Espoon kulttuurikeskusta ja Heikintoria koskeviin suojeluesityksiin.
Listalla on myös vastaus Mari Anthonin (vihr) tekemään valtuustokysymykseen avustusten jakautumisesta eri liikuntalajeille ja seuroille. Vastauksesta näkyy, että eri lajit eivät ole tasa-arvoisessa asemassa liittyen paljolti käytettävissä oleviin tiloihin ja niiden kustannuksiin.
Ohessa lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys löytyy täältä. Siitä on tehty myös visualisoitu versio, josta pääsee tarkastelemaan lukuja havainnollisesti.
Valtuustossa 10.9. hyväksyttyyn kehykseen nähden kaupunginjohtajan esitykseen on tehty seuraavat muutokset:
Investoinnit:
– Kehysneuvotteluissa sovitut lisäykset/muutokset:
* Neljän koulun peruskorjauksen aikaistukset
* Kahden koulun lisäys invstointiohjelmaan
* 30 me varaus päiväkotihankkeille (vastaava vähennys infrahankkeista)
– Uutena:
* Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja teatteritilan suunnitteluun 0,5 me ensi vuodelle
Käyttötalous:
– palkkavaraus purettu toimialoille neuvottelutuloksen mukaan, yhteensä 6 me
– Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys: menot 831 000 e, tulot 893 000 e
– alle 25-vuotiaiden maksuton raskauden ehkäisy 150 000 e
– nuorten jäävuoroihin Metroareenalta 1 me
– lastentarhanopettajien palkankorotus 300 000 e
– perusopetuksen iltapäivätoimint: menot ja tulot 1,5 me
– lukion kehittämistehtävä 370 000 e
– Haltiakeskuksen avustuksen lisäys 77 000 e
Jo kehysvaiheessa oli tiedossa, että esitys tarkoittaa leikkauksia palveluihin ja siksi Vihreiden ryhmä kannatti maltillista veronkorotusta. Haastava tehtävä taas neuvotteluja vetävällä vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsulla.
Sivistystoimessa kaupunginjohtajan esitys tarkoittaa noin 6 me leikkausta opetuksen tuntiresurssiin. Se tarkoittaa kouluissa ryhmäkokojen kasvua.
Pienten lasten kotihoidon tuen kuntalisään esitetään jälleen leikkausta, joka tarkoittaisi summan laskemista 200 eurosta 160 euroon. 1.3.2019 alkaen. Samoin esitetään, että lisää maksettaisiin jatkossa alle 2-vuotiaista lapsista (nyt koskee alle 3-vuotiaita). Parannus sen sijaan olisi, että jatkossa Espoo-lisää maksettaisiin kotihoidon tuella olevasta perheen nuorimmasta lapsesta, vaikka perheen muut lapset olisivat varhaiskasvatuksessa. Tämä muutos tehdään varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi.
Vihreiden ryhmä on tukenut sekä Espoo-lisän säilyttämistä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta. Pidän tärkeänä, että jatkossakin vanhemmilla on mahdollisuus valita lastensa hoitotapa. Pidän myös tärkeänä, että 5-vuotiaiden osallistumisastetta varhaiskasvatukseen lisätään. Valitettavasti Vihreiden ajama ja strategiaan kirjattu maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu 5-vuotta täyttäneille ei ole mukana ensi vuoden talousarviossa.
Koulujen vegaaniruoasta syntyi elämää suurempi poliittinen vääntö, jonka tuloksena budjettikirjasta löytyy nyt rivi: ”Vegaaniruokaa tarjotaan vegaaniruokavaliota noudattaville erityisruokavalioilmoituksella.”
Asia etenemiseen tarvittiin Henna Partasen (vihr) valtuustoaloite ja vastauksen palauttaminen valtuustossa uudelleen valmisteluun. Minusta tämä asia olisi ollut tyylikästä hoitaa jo aikaa sitten virkavalmistelun kautta, mutta hyvä että edes nyt saadaan kuntoon tämä kaupungin talouden kannalta aivan mitätön, mutta vegaaniruokavaliota noudattaville lapsille ja nuorille todella tärkeä asia. Toivottavasti seuraavat askeleet ilmastopäästöjä vähemmän tuottavan kasvisruoan lisäämiseen hoituvat ilman suurta vääntöä ja kaupunki osoittaa näin haluavansa aidosti tukea kestäviä elämäntapoja osana hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamista.
Myös sosiaali- ja terveystoimen budjetti on tiukka. Hienoa, että sosiaali- ja terveystoimen puolella nuorten maksuton ehkäisy etenee. Kiitos Saara Hyrkölle (vihr) tärkeän asian edistämisestä. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti Hyrkön johdolla mm. merkittävän strategisen panostuksen tekemistä lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja terapiapalveluihin sekä perheiden tukipalveluihin, kuten perhesosiaalityöhön ja perheneuvolaan.
Tärkeää on myös varmistaa, että vanhusten pitkäaikaishoidon paikkojen määrä on tarpeeseen nähden riittävä ja että vanhusten kotihoitoon ja sen kehittämiseen varataan riittävät resurssit.
Vihreät ovat ajaneet Inka Hopsun aloitteella paperittomien henkilöiden oikeuden laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluihin lakisääteisestä kiireellisestä hoidosta myös välttämättömään hoitoon ja huolenpitoon.
Investointipuolelta nostan vielä Vihreiden pitkään ajaman asian, Träskändan kartanon kunnostamisen. Tila- ja asuntojaosto palautti esityksestäni Träskänkan kartanoa koskevan raha-asia aloitteen vastauksen 17.9. kokouksessaan uudelleen valmisteltavaksi ja jaostolle esiteltiin kattavampi vastaus 8.10. kokouksessa. Valitettavasti tätä kattavampaa vastausta ei ole listan liitteenä.
– Valtuustokysymys ympäristöterveyden huomioimisesta päätöksenteossa (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 14 muun allekirjoittama valtuustokysymys, johon ei vielä ole vastausta.
– Valtuustokysymys avustusten jakautumisesta eri liikuntalajeille ja seuroille (Kv-asia)
Mari Anthonin (vihr) ja 27 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa on kahdeksan kysymystä:
1. Miten liikuntaseurojen tuet jakautuvat Espoossa?
2. Miten lupaukset tasa-arvosta, matalan kynnyksen mahdollisuuksista toteutuvat ja miten varmistetaan, että määrärahoja käytetään oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti edistämään terveyttä ja hyvinvointia?
3. Miten seuroille tiedotetaan mahdollisuudesta saada avustuksia?
4. Miten avustusten myöntämisessä painottuvat seurassa harrastukseen käytetty tunti- ja harrastajamäärä?
5. Miten kaupungin myöntämät tilankäyttöavustukset jakautuvat ja painottuvat?
6. Miten myönnettyjen avustusten käyttöä seurataan?
7. Miten seurataan sitä, että avustukset käytetään lasten ja nuorten liikuntaan?
8. Onko liikuntatoiminta-avustusten jakautumisesta tehty sukupuolivaikutusten arviointia?
Vastauksissa todetaan, että avustuksia myönnettäessä painotetaan alle 20-vuotiaiden määrää sekä harjoituksista aiheutuneita tilakustannuksia. Suurin seurojen tuki on se, että kaupunki myöntää omiin tiloihinsa käyttövuoroja espoolaisseuroille. Tiloja annetaan seurojen käyttöön yli 400 paikassa noin 300 seuralle. Vuorojen käypä arvo on noin 15 miljoonaa euroa / vuosi ja kaupunki laskuttaa seuroja tiloista noin 800 000 eurolla vuodessa.
Tämä arvoltaan yli 14 000 000 euron tuki jakautuu seurojen kesken hyvin epätasaisesti. Suurimmat käyttäjät ovat suurimpia hyötyjiä. Kaikkein eniten kaupungin tiloja käyttävät voimisteluseurat, uintiseura, koripallo-, jalkapallo- ja salibandyseurat. Jääurheilun osalta tilanne on toinen, kun kaupunki ei omista juurikaan jäähalleja.
Lisäksi todetaan, että liikuntapalvelut on lisäksi sopinut seurakentän kanssa 120 maksuttoman liikuntakerhon perustamisesta 2-16 -vuotiaille. Kerhotoiminta on kaikille avoin ja mukaan voi tulla ilman ennakkoilmoitusta. Kerhotoiminta soveltuu tytöille ja pojille, ja sitä pyritään järjestämään resurssien sallimissa rajoissa tasapuolisesti ympäri Espoota.
Avustukset kuulutetaan haettavaksi Länsiväylässä, Liikuntapalveluiden omilla nettisivuilla ja seurojen tilaaman seurapostin välityksellä.
Raha-avustukset jaetaan liikunta- ja nuorisolautakunnan päättämien jakoperusteiden mukaisesti 80 seuralle vuosittain. Avustusten jakoperusteet käydään läpi lautakunnan kanssa jokaisella valtuustokaudella. Lautakunnalle esitellään jokainen avustuksia koskeva jakoesitys erikseen.
Vuokra-avustus maksetaan kuitteja ja tositteita vastaan jälkikäteen. Jokainen kuitti katsotaan läpi. Menetelmä varmistaa sen, että vuokra-avustus kohdentuu 100% oikein juuri siihen tarkoitukseen, mihin ne myönnetään.
Lopuksi todetaan, että sukupuolivaikutusten arviointi on tehty ja sitä tehdään jatkuvasti. Arviointia tehdään aina kun avustuksia myönnetään tai käyttövuoroja jaetaan. Tasa-arvoisuuden toteutumista seurataan jatkuvasti.
Jos asia kiinnostaa enemmän, vastaukset kokonaisuudessaan löytyvät täältä.
Hyvä, että asiaan on kiinnitetty liikunta- ja vuorisotoimessa huomiota. Vaikka sukupuolivaikutusten arviointia tehdään, vastauksesta ei käy ilmi miten tuet jakautuvat tyttöjen ja poikien harrastusten ja ryhmien kesken. Tyttöjen lajeista esim. ratsastus ja tanssi puuttuvat listalta. Niitä tyypillisesti järjestävät enemmän yksityiset toimijat. Myös alueellinen ulottuvuus jää ohueksi. Iso ongelma on tietysti se, miten paljon tiloja on käytettävissä ja missä ne sijaitsevat. Tärkeää, että liikunta- ja nuorisolautakunta seuraa asiaa tarkasti.
– Finnoonkallio, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 442400, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia)
Tavoitteena on tuoda lisää asumista Finnoon metroaseman välittömään läheisyyteen. Alueelle on tarkoitus rakentaa 8-12 kerkkoksisia asuintaloja. Niiden lisäksi kaavassa on lähivirkistysaluetta kahden hehtaarin verran. Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 600 uutta asukasta. Maa on kaupungin omistuksessa.
Nähtävillä olon jälkeen asemakaavamuutoksesta on rajattu pois osin SATO:n omistama kortteli, joka vaatii maankäyttösopimuksen. Tuolle alueelle laaditaan asemakaavan muutos erikseen.
Lautakunnan hyväksyessä kaavaehdotuksen nähtäville, vihreät tekivät seuraavan esityksen, joka hävisi äänin 8-5:
”Nähtävilläolon aikana tutkitaan myös toisenlaisia massoittelun vaihtoehtoja, jotka jäsentelevät katutilaa nykyistä esitystä paremmin. Kaavassa varmistetaan monikäyttöisten työ-, pienliike- ja palvelutilojen määrän lisääminen, ja rakennusten massoittelussa ja julkisivuissa pyritään moni-ilmeisyyteen ja korkeaan laatuun. Lisäksi suunnitelmiin lisätään Kaitaantie ja Finnoonsilta -kaduille erotellut pyörä- ja jalankulkutiet molemmille puolille katua koko matkalle.”
Hallintosäännön mukaan, jos asemakaavaehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia ja ehdotuksesta annetuissa lausunnoissa ei ole esitetty huomautuksia, kaupunginhallitus käsittelee asian ilman lautakunnan käsittelyä.
Tähän kaavaan ei muutostarpeita tullut, eikä muutoksia ole nähtävillä olon jälkeen tehty (paitsi rajattu yksi kortteli pois). Siksi kaava tulee nyt suoraan kaupunginhallitukseen.
Kysytään vielä mahdollistaako kaava laadukkaat erotellut pyörätiet. Kun ollaan aivan tulevan metroaseman vieressä, on tärkeää varmistaa, että tehdään sujuvasti toimivaa pyöräilykaupunkia.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle asemakaavan muutosta, Länsikorkee, alue 210900, koskevasta valituksesta
Asunto Oy Jousenjänne vaatii ensisijaisesti, että valtuuston Länsikorkee -päätöstä muutetaan siten, että poistettu asuinrakennusoikeus palautetaan, suojelumääräyksiä muutetaan hissien rakentamisen mahdollistamiseksi ja Espoon kaupungin omistama alue, joka tulee yhtiön hoitovastuulle, luovutetaan yhtiölle vastikkeetta.
Toissijaisesti yhtiö vaatii, että Länsikorkee asemakaavan muutos kumotaan kokonaan ja palautetaan valmisteltavaksi siten, että kaavoitus perustuu riittäviin selvityksiin ja osallisille annetaan tosiallinen tilaisuus osallistumiseen ja vuorovaikutukseen.
Annettavassa lausunnossa todetaan perustellen, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden vuoksi asemakaavan muutosta koskeva kaavapäätös olisi muutettava tai kumottava, ja esitetään valituksen hylkäämistä.
Kaupungin lausunnossa perustellaan, että Länsikorkeen kaavalla säilytetään rakennettu nykytilanne. Kortteleista on poistettu käyttämätön rakennusoikeus, koska uudisrakentaminen vähentäisi alueen historiallista kokonaisuutta ja sen ominaispiirteitä. Tapiolassa ei ole tehty korotuksia eikä vaipan ulkopuolisia hissejä 1950- tai 1960-luvun rakennuksiin. Länsikorkeen kaavamääräys ei estä hissien rakentamista julkisivun sisäpuolelle.
Edelleen Espoon kaupunki katsoo, että asemakaavan käyttämätöntä rakennusoikeutta koskeva ratkaisu ei ole maanomistajalle kohtuuton rajoitus. Kaavassa asetetut tavoitteet, Länsikorkeen puutarhamiljöön suojelu ja nykyisen asuntoalueen ominaispiirteiden ja kaupunkikuvan säilyttäminen, ovat maankäytöllisesti perusteltuja. Valituksenalainen asemakaavan muutos edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.
Tämä asia oli esillä jo kaavaa hyväksyessä ja pohjaesitys on linjassa silloin tehdyn päätöksen kanssa.
– Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten tarkistamisesta
Jätehuoltomääräykset ohjaavat jätehuoltoa. Niistä päättää jätehuoltoviranomainen, jona toimii Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) hallitus.
Uudet jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.3.2019, lukuun ottamatta erilliskeräysvelvoitteita koskevia siirtymäaikoja (voimaan vuoden 2021 alussa). Keskeisimmät uudet määräykset koskevat lajittelua. Jatkossa sekajätteestä tulee erottaa biojäte, lasi, kartonki, muovi ja pienmetalli, jos kiinteistöllä on vähintään viisi huoneistoa. Määräyksiin on tarkoitus ottaa myös määräaika sako- ja umpikaivolietteen tyhjennykselle. Lisäksi esitetään, että jäteastioiden tyhjennys olisi jatkossa mahdollista klo 5-22 välisenä aikana.
Lausunnossa, jota esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, todetaan, että Espoo pitää päivitettyjä sääntöjä pääasiassa kannatettavina. Uudet määräykset tukevat kestävää kehitystä ja edistävät kiertotaloutta sekä kierrätysasteen nostoa.
Toisaalta todetaan, että uudet määräykset tuovat kiinteistöille kustannuksia, kun jäteastioiden määrä lajiteltavien jakeiden myötä lisääntyy. Siksi esitetään, että siirtymäaikaa lajittelun lisäämiseen kohtuullistettaisiin (esityksessä siirtymäaika on kaksi vuotta).
Jätteiden kuormaamisaikojen laajentamista alkamaan klo 5 ei lausunnossa kannateta, koska jätteiden kuormauksesta ja jäteauton peruutuspiippauksesta aiheutuu häiritsevää melua, ja etenkin aamutyhjennykset aiheuttavat meluhaittaa.
Herättää kyllä ihmetystä, että kaupungin lausunnossa oltaisiin valmiita pidentämään siirtymäaikaa jätteiden lajittelun tehostamiseksi perusteena, että siitä tulee kiinteistön omistajille kustannuksia.
Onhan myös niin, että lajittelua tehostamalla taloyhtiö voi säästää jätehuoltokustannuksissa. Esimerkiksi jos yksi sekäjäteastia vaihdetaan yhteen muoviastiaan (alkutilanteessa useita sekajäteastioita) ja tyhjennysrytmi pysyy samana, tulee kokonaiskustannus laskemaan, koska muovinkeräysmaksut ovat selvästi sekajätettä edullisempia.
Kyllä kaksi vuotta pitäisi riittää asiaan valmistautumiseen. Nämä ovat juuri niitä käytännön toimia, joilla kaupunki osoittaa olevansa kestävän kehityksen edelläkävijä myös käytännössä eikä vain juhlapuheissa. Esitämme lausuntoon muutoksia.
– Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Espoon Kulttuurikeskusta ja sen ympäristöä koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta
Espoon kulttuuriseura ry on tehnyt 18.5.2016 esityksen Espoon kulttuurikeskuksen ja sitä ympäröivän miljöön suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) säännösten nojalla. Miljööseen todetaan kuuluvan kulttuurikeskuksen lisäksi ns. Marimekkotalo, Kulttuuriaukio, amfi ja vesiputous.
Uhkana pidetään sitä, että kulttuurikeskuksen eteen, torin alle ja osin maanpäälle suunnitellaan teatteria, mikä pilaisi Ervin ja Sipisen suunnitelmien tavoitteet sekä kulttuurikeskuksen julkisivun. Maanalaiseen teatteriin käytäisiin kulttuurikeskuksen kautta, mikä edellyttää merkittäviä muutoksia rakennuksen sisätiloihin. Suunnitelmien esittelyssä Tapiolan Killan asukastilaisuudessa 2016 on tullut esille, että kulttuurikeskuksen julkisivua keskusaltaan puolella muutettaisiin ja amfiteatteri sekä vesiputous poistettaisiin rakennukseen sijoitettavan kirjaston laajennuksen vuoksi.
Lausunnossa kuvataan kohde ja käydään läpi sen historia, selostetaan kaava- ja suojelutilanne, arvioidaan kulttuurihistoriallista merkitystä sekä tehdään ehdotus suojelun kohdentamiseksi ja tavoitteiksi.
Espoon kaupungin kanta on se, että kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.
Minusta kaupungin kanta on tässä perusteltu. Teatterista on käynnissä arkkitehtuurikilpailu, jonka pohjalta käynnistetään kaavoitus. Se on oikea kohta arvioida rakennuksen ja alueen suojeluperusteet.
– Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Tapiolan Heikintorin kauppakeskusta koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta
Docomomo Suomi Finland ry on tehnyt 24.1.2018 esityksen Heikintorin kauppakeskuksen suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) säännösten nojalla.
Esitystä perustellaan sillä, että rakennuksen päälle suunniteltu nelikerroksinen asuinrakennus muuttaisi kauppakeskuksen arkkitehtuuria, kattomaisemaa ja Tapiolan keskustan kaupunkikuvaa niin merkittävästi, että kohteen arvot voidaan turvata vain suojelemalla rakennus.
Myönteisenä pidetään rakennukseen kaavailtuja korjaus- ja muutostöitä Ervin arkkitehtuuria kunnioittaen. Kauppakeskuksen katolle suunniteltua kerrostaloa rakenteineen on esityksen mukaan sen sijaan mahdoton toteuttaa Heikintorin alkuperäisen arkkitehtuurin kärsimättä. Tapiola sisältyy aluekohteena Docomomo Suomi Finland ry:n listaamiin modernin arkkitehtuurin merkkiteoksiin.
Museovirasto on alustavasti pitänyt Heikintorin lisärakentamista mahdollisena, jos samalla turvataan kauppakeskuksen keskeisten piirteiden ja arkkitehtuurin ymmärrettävyyden säilyminen. Tämä edellyttää lausunnossa todettavien suojelutavoitteiden täyttymistä.
Tässäkin kaupungin kanta on se, että Heikintorin ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa Heikintorin ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.
Tässäkin kanta on minusta perusteltu. Toivon todella, että Heikintorin uudistaminen saadaan käyntiin vireillä olevan hankkeen myötä. Nykytilanne on surkea.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Listalla on viisi kirjelmää tai selostusta:
1.) Lausunto koskien tietoliikennekaapelin asentamista
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupunginhallitukselta lausuntoa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta sekä valmisteluluvasta merenalaisen tietoliikennekaapelin asentamiseksi välillä Espoon Matinkylä – Tallinna 2.11.2018 mennessä. Aikataulun kiireellisyydestä johtuen teknisen toimen johtaja on antanut lausunnon, joka on oheismateriaalina.
2.) Espoon Esteettömyysohjelman toimintakertomus 2017
Toimintakertomus kuvaa ohjelmakauden aloitusvuoden lähtötilannetta ja ohjelmatyön käynnistämistä. Sen on laatinut ohjelman toteutuksen ja tulosten seurantaan nimitetty ohjausryhmä, jossa on toimialojen, vammais- ja vanhusneuvostojen sekä nuorisovaltuuston edustus.
3.) Info maakuntakaavasta (Essi Leino)
Kaavaluonnos on lähetetty kuntiin lausunnolle.
4.) ERP:n tilanne sekä viranhaltijan ja luottamushenkilön asema konserniyhteisön hallituksessa / Maria Jyrkkä
Tätä asiaa on puitu Helsingin sanomien sivuilla ja Espoon kaupunki teki oikaisun esitettyihin väitteisiin.
Olen pyytänyt kokoukseen kattavan selvityksen tietohallintojärjesteämän hankinnan tilanteesta sekä rahoitusjohtaja Ari Konttaksen kaksoisrooliin liittyvistä jääviysepäilyistä. Esitys tietojärjestelmähankinnasta on luvattu tuoda kaupunginhallitukselle tämän vuoden loppuun mennessä.
Johtavien viranhaltijoiden kaksoisroolit ovat nousseet keskusteluun myös yleisemmällä tasolla. Niitä on tarkasteltava laajemmin kuntalain näkökulmasta ja saatava tähän maan kattavat pitävät laintulkinnat.
5.) Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen 24.10.2018 kannanotto joukkoliikenteen seniorialennusten laajentamisesta on oheismateriaalina.
HSL on päättänyt, että vyöhykeuudistuksen myötä käyttöön tulee uusi seniorilippu, jolla 70 vuotta täyttäneet pääkaupunkiseudun asukkaat voivat matkustaa kertalipulla 50% alennuksella klo 9-14 välisenä aikana. Vanhusneuvostot esittävät, että alennus koskisi 65 vuotta täyttäneitä eikä kellonaikarajoituksia olisi.