Kaupunginhallituksessa käytiin tiukka evästyskeskustelu Kuntien Tieraan ja ja siihen liittyviin jääviysepäilyihin liittyen. Keskustelun perusteella asia valmistellaan viikon päästä pidettävään kokoukseen virallisesti käsiteltäväksi

Finnoonkallion kaavapäätöksen yhteydessä tehtiin lisäys, jolla kehotetaan kaupunkisuunnittelukeskusta rakentamaan alueelle sujuvat pyörätiet.

Lausunto HSY:n uusista jätehuoltomääryksistä jätettiin pöydälle. Jätehuoltomääräysten myötä mm. muovin lajitteluvelvoite laajenee koskemaan vähintään viiden asunnon kiinteistöjä, mikä on kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.

Muut asiat päätettiin esityksen mukaan. Alla tarkempi raportti, esityslista avattuna löytyy täältä.

– Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)

Tämä jätettiin pöydälle ryhmien välisiä 14.11. alkavia neuvotteluja varten. Pyynnöstäni aineistoon lisätään tila- ja asuntojaoston edellyttämä perusteellisempi vastaus Träskänkan kartanoa koskevaan raha-asia aloitteeseen.

– Valtuustokysymys ympäristöterveyden huomioimisesta päätöksenteossa (Kv-asia)

Johanna Värmälän (sd) ja 14 muun allekirjoittama valtuustokysymys, johon ei ollut vielä vastausta.

– Valtuustokysymys avustusten jakautumisesta eri liikuntalajeille ja seuroille (Kv-asia)

Mari Anthonin (vihr) ja 27 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa on kahdeksan kysymystä koskien tukien jakautumista seurojen kesken, matalan kynnyksen harrastamismahdollisuuksia, avustusten seurantaa ja sukupuolivaikutusten arviointia.

Vastauksessa eritellään tukia niiden lajien osalta, joissa seuratoiminta on suurinta (jalkapallo, voimistelu, koripallo, salibandy, yleisurheilu, jääkiekko ja taitoluistelu). Avustuksiin on laskettu mukaan tilojen kustannukset, jolloin tuen suuruuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko lajin harrastamiseen tarjolla kaupungin omia tiloja. Kaikkein eniten kaupungin tiloja käyttävät voimisteluseurat, uintiseura, koripallo-, jalkapallo- ja salibandyseurat. Avustuksia myönnettäessä painotetaan alle 20-vuotiaiden harrastajien määrää.

Matalan kynnyksen harrastamisen lisäämiseksi liikuntapalvelut on sopinut seurakentän kanssa 120 maksuttoman liikuntakerhon perustamisesta 2-16 -vuotiaille. Kerhotoiminta on kaikille avoin ja mukaan voi tulla ilman ennakkoilmoitusta. Kerhotoiminta soveltuu tytöille ja pojille, ja sitä pyritään järjestämään resurssien sallimissa rajoissa tasapuolisesti ympäri Espoota.

Avustusten jakoperusteet käydään läpi lautakunnan kanssa jokaisella valtuustokaudella. Sukupuolivaikutusten arviointia tehdään aina kun avustuksia myönnetään tai käyttövuoroja jaetaan.

Hyvä, että asiaa seurataan liikunta- ja nuorisotoimessa aktiivisesti. Vertailua vaikeuttaa se, että tuet ovat niin olennaisesti riippuvaisia tarjolla olevista tiloista. Kaupunki ei juurikaan rakennuta omia liikuntatiloja lukuunottamatta koulujen liikuntasaleja. Kaupunginjohtaja lisäsi juuri ensi vuoden talousarvioon 1 me jäävuorojen ostamiseen Metro-areenalta.

Kysyimme myös tyttöpainotteisista harrastuksista, kuten tanssi ja ratsastus, joita ei listassa ollut. Näiden tukemista vaikeuttaa se, että harrastusmahdollisuuksia tarjotaan pääosin yrityspohjalta.

Vastaus hyväksyttiin esityksen mukaan. Keskustelu jatkuu valtuustossa.

– Finnoonkallio, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 442400, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia)

Hyväksyttiin kaava esityksen mukaan. Tein seuraavan lisäysesityksen, jonka esittelijä otti nimiinsä ja hyväksyttiin yksimielisesti:

”Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkitekniikan keskusta laatimaan katusuunnitelmat siten, että Kaitaantie ja Finnoonsilta -kaduille syntyy viihtyisää kaupunkiympäristöä ja laadukkaat pyöräilyolosuhteet.”

Kaava sijaitsee metroaseman välittömässä läheisyydessä ja Finnoosta halutaan tehdä ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäalue. Sen toteutumiseksi on välttämätöntä, että pyörätiet on selkeästi eroteltu muusta liikenteestä. Espoon uusi pyöräilykoordinaattori aloittaa pian työnsä. Toivottavasti Espoon pyörätieinfra saadaan sen myötä vihdoin modernin pyöräilykaupungin tasolle.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle asemakaavan muutosta, Länsikorkee, alue 210900, koskevasta valituksesta

Hyväksyttiin lausunto esityksen mukaan. Toivottavasti asuntoyhtiön kokemiin ongelmiin löydetään vielä neuvotellen tyydyttävä ratkaisut.

– Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten tarkistamisesta

Tämä jäi viikoksi pöydälle.

Jätehuoltomääräykset ohjaavat jätehuoltoa ja niissä määrätään mm. siitä, mitä jätejakeita kiinteistöillä on lajiteltava. Ne valmistelee ja antaa jätehuoltoviranomainen, jona toimii HSY:n hallitus.

Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.3.2019, lukuun ottamatta biojätteen, kartonki-, lasi ja muovipakkausten sekä pienmetallin erilliskeräysvelvoitteita, joiden osalta siirtymäaikaa on vuoden 2021 alkuun asti. Lausuntopohjan mukaan Espoon kaupunki katsoisi, että siirtymäajat ovat todella lyhyitä ottaen huomioon kiinteistönomistajille uusista jätteenkeruupaikoista aiheutuvat muutostarpeet. Tästä syystä siirtymäaikoja pitäisi kohtuullistaa.

Tästä me vihreät olemme eri mieltä ja teimme muutosesityksiä, jotta lausunnossa otetaan selkeä myönteinen kanta kierrätyksen lisäämiseen Espoo-tarinan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Muutoksilla on vaikutuksia myös jätteiden kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vaikka jätteiden taksapolitiikka ei sisälly jätehuoltomääräyksiin, voidaan muutosten kustannusvaikutuksia arvioida nykyisten hintojen pohjalta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yksi sekäjäteastia vaihdetaan yhteen muoviastiaan (alkutilanteessa useita sekajäteastioita) ja tyhjennysrytmi pysyy samana, tulee kokonaiskustannus laskemaan, koska muovinkeräysmaksut ovat selvästi sekajätettä edullisempia.

– Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Espoon Kulttuurikeskusta ja sen ympäristöä koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta

Hyväksyttiin lausunto esityksen mukaan.

Espoon kaupungin kanta on se, että kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.

Kokouksessa käytiin läpi myös kulttuurikeskuksen peruskorjaukseen liittyvän teatterihankkeen aikataulua:

Arkkitehtuurikilpailu on menossa. Siihen saatiin viisi ehdotusta ja voittaja on määrä valita helmikuun loppuun mennessä. Sitä ennen ehdotukset on tarkoitus julkaista kaikkien nähtäväksi kaupungin verkkosivuilla.

Tavoitteena on, että hankesuunnitelma kulttuurikeskuksen peruskorjauksesta ja teatteritiloista saataisiin päätöksentekoon syksyllä 2019 siten, että samassa yhteydessä ratkaistaan hankkeen rahoitus. Siltä pohjalta asia on tarkoitus valmistella vuoden 2020 talousarvioon. Tälle vuodelle kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen on lisätty 0,5 me hankkeen suunnittelun edistämiseen.

– Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle Tapiolan Heikintorin kauppakeskusta koskevasta suojeluesityksestä ja siihen liittyvästä museoviraston lausunnosta

Tämäkin lausunto hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Perusteena sama tässä kuin edellisessä: Heikintorin ja sen ympäristön suojelu on perusteltua määritellä alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Avoin vuorovaikutteinen kaavoitusprosessi turvaa Heikintorin ja sen ympäristön suojeluarvojen säilymisen merkittävästi paremmin ja aidommin kuin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella tapahtuva suojelu.

Tämänkin osalta suunnittelu on käynnissä.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

Merkittiin tiedoksi kirjelmät ja selostukset. Kuultiin kaksi selostusta:

– Uusimaakaava 2050 esittely

Nyt saatiin esittely ja kaupunginhallitus antaa kaavasta lausunnon 26.11. kokouksessa.

Espoon omien suunnielmien kannalta ongelmallista on, että ensisijaisen asuntotuotannon alueita on supistettu perustuen hyvään joukkoliikenteen saavutettavuuteen. Huoli on, tukeeko kaava riittävästi Espoon asuntotuotannon kasvua. Joukkoliikenteen osalta huoli on, että poikittaiset yhteydet jäävät tällä kaavaratkaisulla paikallisiksi. Ne on tärkeää saada liitettyä osaksi seudullista verkkoa. Vihreästä näkökulmasta ongelmallista on, että viheralue- ja viheryhteysmerkintöjen määrää on selkeästi vähennetty. Maakuntakaavan merkinnöillä on ollut niiden osalta tärkeä kuntakaavoitusta ohjaava vaikutus. Toivottavasti tästä saadaan selkeä kirjau kaupungin lausuntoon.

– ERP:n tilanne sekä viranhaltijan ja luottamushenkilön asema konserniyhteisön hallituksessa / Maria Jyrkkä

Kävimme tiukan keskustelun Kuntien Tieraan liittyvistä epäselvyyksistä. Asia valmistellaan käydyn keskustelun pohjalta ensi maanantain kokoukseen.

Kyse on kahdesta asiasta: kaupungin mittavasta tietojärjestelmähankinnasta Kuntien Tiera Oy:n kautta ja viranhaltijoiden kaksoisroolista kuntayhtiöiden hallituksissa.

Viikon päästä pidettävään kokoukseen edellytimme kattavaa selvitystä siitä, miten tähän tilanteeseen on Kuntien Tieran osalta päädytty. Paljonko Tieraan on kulunut rahaa ja mitä ollaan saatu vastineeksi? Ja ennen kaikkea, onko edellytyksiä sille, että Espoo saa Tieran kautta tarpeitaan palvelevan tietojärjestelmän? Asiaan liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on perattava huolellisesti.

Helsingin sanomien uutisoinnissa on esitetty tapauksen yhteydessä vakavia väitteitä lainvastaisista toimintatavoista. Kaupungin toiminnan on oltava läpinäkyvää ja väitteisiin on pystyttävä vastaamaan. Tässä yhteydessä on välttämätöntä arvioida, onko nykyinen järjestely kaksoisroolien osalta Espoossa uuden kuntalain mukainen ja ennen kaikkea avoin, läpinäkyvä ja eettisesti kestävä.

Tarvitsemme myös kattavan selvityksen siitä, miten Espoossa varmistetaan, että kaksoisrooleihin liittyvät jääviydet käsitellään asianmukaisesti: pidetäänkö kaikista relevanteista kokouksista pöytäkirjoja, seurataanko asiaa kokonaisuutena ja miten ja kenen vastuulla on valvoa tätä asiaa? Espoon eettinen ohjeistus kaipaa tältä osin päivitystä.

Myös oikeuskansleri on tarttunut asiaan ja pyytänyt Espoolta selvitystä siitä, miten esteellisyyssäännökset on huomioitu tässä ja vastaavissa tilanteissa.

On hyvä, että asiaa selvitetään laajemminkin. Se ei kuitenkaan poista sitä, että kaupungin on tehtävä tarvittavat korjausliikkeet. Espoon on tärkeää olla tässä etujoukoissa, kun kaupungin monet toiminnot on järjestetty yhtiöiden kautta.