Huomisen kokouksen listalla paljon painavaa asiaa:
Vihdoin saadaan käsittelyyn kaupungin energiatehokkuussoipimuksen toimintasuunnitelma, jonka olisi pitänyt olla valmis jo vuosi sitten. Tämä on tärkeä paikka ohjata ja linjata kaupungin energiatehokkuustyötä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä kunnianhimoisen hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamiseksi.
Toinen iso asia on koulujen ja päiväkotien toteuttaminen PPP-hankkeena (Public Private Partnership). Tarkoitus on tätä kautta toteuttaa viiden koulun ja neljän päiväkodin uudisrakennukset siten, että vastuu kohteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hankkeen rahoituksesta on hankkeen toteuttavalla projektiyhtiöllä. Kiinteistöjen rakentaminen ja ylläpito on siis tarkoitus ulkoistaa näiden kohteiden osalta 15 – 25 vuoden sopimuskaudeksi. Tämä on myös keino nopeuttaa sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korvaamista uusilla terveillä rakennuksialla. Ulkoistuksella on toki hintalappu. Nyt pitää varmistaa, ettei se nouse kohtuuttoman korkeaksi.
Kolmantena nostan Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilojen sijoitettamisen vuokratiloihin suunnitteilla olevaan Kameleonten urheiluhalliin. Hankkeesa haetaan perustellusti synergiaetuja, mutta ongelma on, että hanketta toteuttavan Logen I Gröndal UF:n omarahoitus perustuu hankesuunnitelman mukaan nykyisen Turuntien varressa olevan nuorisoseurantalon tontin kaavoitukseen. Kaavahanke ei kuitenkaan ole mukana kaupunkisuunnittelulautakunnan työohjelmassa ja maanomistajan alustavien suunnitelmien rakennustehokkuudet herättivät vastusta niin asukkaissa kuin luottamushenkilöissäkin. Rahoituksen osalta hankkeen toteutumisen edellytykset eivät siis esitetyssä muodossa ole vielä selvät.
Alla lista-asiat tarkemmin avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupungin energiatehokkuussopimuksen (KETS) toimintasuunnitelman hyväksyminen
Sopimus tehdään valtion ja kuntien kesken ja sillä toteutetaan maan hallituksen energiapolitiikkaa. Tässä siis edetään normien sijaan vapaaehtoisen sopimusmenettelyn kautta. Espoo liittyi mukaan uuteen sopimukseen kaupunginhallituksen 16.1.2017 päätöksellä. Toimintasuunnitelma olisi pitänyt toimittaa Motivalle 31.12.2017 mennessä, mutta tähän on haettu jatkoaikaa.
Energiatehokkuussopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Sopimus koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja ulkovalaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäytön siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkun muun sopimuksen piirissä. Tämän suunnitelman ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimukset ja toimintasuunnitelmat.
Käytännössä sopimuksen piiriin kuuluvat kaupungin omistamat rakennukset ja omaan käyttöön vuokratut tilat sekä yhtiömuotoiset kiinteistöt. Rakennuskannan lisäksi sopimus koskee kaupungin toimissa käytettyjen ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineiden kulutusta sekä katu- ja ulkovalaistuksen, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käyttöä ja ylläpitoa.
Kaupungin täysin omistamat yhtiöt kuuluvat KETS-sopimukseen, mikäli ne eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Espoon Asunnot Oy ovat vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksessa.
Toimintasuunnitelman keskeinen sisältö on kartoittaa energiansäästöpotentiaalit ja kuvata, mitä kaupunki tulee tekemään saavuttaakseen ohjeellisen 7,5 % energiansäästötavoitteen ( 19 611 Mwh) sopimusjaksolla 2017 – 2025. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarkistaminen.
Jos 19 611 MWh olisi sähkön säästöä, vuosisäästö olisi 1,7 me. Jos 19 611 MWh olisi lämmön säästöä, sen vuosi säästö olisi 1,2 me. On siis kyse myös merkittävästä säästöpotentiaalista.
Vihdoin saadaan käsittelyyn kaupungin energiatehokkuussoipimuksen toimintasuunnitelma, jonka olisi pitänyt olla valmis jo vuosi sitten. Toimintasuunnitelmasta ei selkeästi käy ilmi mitkä ovat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. Asia ei ole vielä kypsä päätettäväksi. Tämä on tärkeä paikka ohjata ja linjata kaupungin energiatehokkuustyötä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä kunnianhimoisen hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamiseksi.
– Leppävaaran urheilupuiston Kameleonten urheiluhallin hankesuunnitelman ja aiesopimuksen hyväksyminen
Esitetään, että Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat sijoitettaisiin vuokratiloihin suunnitteilla olevaan Kameleonten urheiluhalliin. Tässä vaiheessa jaostolle esitetään hyväksyttäväksi aiesopimus tilojen vuokrauksesta.
Kameleonten urheiluhalli on ruotsinkielisen nuorisoseura Logen I Gröndal UF:n hanke. Selostuksessa hankkeen tarpeellisuutta perustellaan sillä, että Leppävaarassa on tarve yhtenäiselle sisähallitilalle ja tämä hanke täyttäisi tuota tarvetta. Espoossa on suuri pula yleisurheilun, palloilun ja voimistelun sisätiloista. Tällä hetkellä ainoa yleisurheilutiloja sisältävä halli on Otahalli. Sen omistuksessa tapahtuneet muutokset tulevat sulkemaan jatkossa yleisurheiluseurat sen toiminnan ulkopuolelle.
Kaupungin taholta tässä nähdään mahdollisuus tilojen osalta synergiahyötyyn. Jaosto on hyväksynyt 14.11.2016 hankesuunnitelman erillisen huoltorakennuksen toteuttamiseksi ja sille oli vuoden 2017 talousarviossa varattu rahaa 4,031 me. Nyt hyväksyttävänä oleva Kameleonten -urheiluhallin hankesuunnitelma vastaa kaupungin tilatarpeiden osalta liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksymää tarveselvitystä.
Kameleonten-hankkeen myötä rahoitus muuttuisi vuokrapohjaiseksi. Hanke toteutettaisiin yksityisenä hankkeena siten, että kaupunki varautuu huoltotilojen pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen, tontin vuokraamiseen, lainan takaukseen, koulujen käytön tilavuokriin ja vuokra-avustuksiin tiloja käyttäville urheiluseuroille.
Aiesopimuksen tavoitteena on tilojen käyttöönotto viimeistään 8/2021. Vuokratilojen vuokra-aika on 20 vuotta.
Urheiluhallille on sinänsä tarvetta, mutta tässä hankkeessa ongelma on, että hanketta toteuttavan Logen I Gröndal UF:n omarahoituksen kerrotaan perustuvan nykyisen Turuntien varressa olevan nuorisoseurantalon tontin kaavoitukseen. Kaavahanke ei kuitenkaan ole mukana kaupunkisuunnittelulautakunnan työohjelmassa ja maanomistajan alustavien suunnitelmien rakennustehokkuudet herättivät vastusta niin asukkaissa kuin luottamushenkilöissäkin. Myös urheiluhallin kaava on vasta valmistelussa.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen lokakuun 2018 osavuosikatsaus
Tilapalveluiden työt ja sitä kautta menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän koulut kuntoon tavoitteen toteuttamisen ja suuren investointiohjelman valmistelun myötä. Tilapalvelujen tulot eivät riitä kattamaan kasvaneen toiminnan menoja.
Kaupunginhallitukselle esitetäänkin, että valtuusto alentaa Tilapalvelut-liikelaitoksen tulostavoitetta viidellä miljoonalla 19,9 me -> 14,9 me.
Lisäksi esitetään, että Meritorin koulun hankkeelta säästyneitä rahoja siirretään 105 000 euroa Soukankujan päiväkodin hankkeelle, joka on menossa sen verran yli budjetoidun.
Palvelutuotannon palvelujen ostojen määrä on kasvanut erityisesti siivouksen ja kiinteistönhoidon osalta. Näihin on panostettu, jotta koulut kuntoon tavoitteen vaatimukset terveellisistä tiloista toteutuvat. Ennakoivat työt kuten mm. salaojien ja viemäreiden huuhtelut, horminuohoukset ja ilmanvaihdon puhdistukset ovat myös lisänneet kustannuksia.
Menojen kasvua selittää myös se, että Tilapalveluissa tehdään paljon esisuunnittelua ja selvityksiä hankkeille, jotka eivät vielä ole investointiohjelmassa. Joillekin uudishankkeille ja isoille korjaushankkeille on ostettu valvontaa omien resurssien tueksi ja sisäilmaprosessin mukaisen uudistetun toimintatavan käyttöönotto on lisännyt ulkopuolisten asiantuntijoiden tarvetta.
Vuosikorjauksia on tehty runsaasti ja niiden osalta budjetin ennustetaan ylittyvän jonkin verran. Investointimenoista ennustetaan toteutuvan 88,5 % vuodelle 2018 budjetoidusta 83,6 milj. eurosta.
Sitovat tulostavoitteet eivät siis näillä näkymin tule toteutumaan.
Tilapalveluissa on nyt todella panostettu koulujen sisäilmaongelmien haltuunottoon. Vuosikorjausten ylityksestä näkyy, että korjauksia ei jätetä tekemättä budjetin ylityksen pelossa. Positiivista on se, että investointien osalta on alettu päästä lähemmäs budjetoitua.
Jousenkaaren koulun osalta todetaan, että tämän hetkisen tiedon mukaan, tavoiteaikataulua (koulu valmis 2021) ei pystytä toteuttamaan, vaan kohde valmistuu 2022. Uuden koulurakennuksen hankeselvitystyötä jatketaan hankesuunnitelman valmistelua varten. Tämä ei vastaa valtuuston päätöstä. Nyt on saatava perinpohjainen selvitys hankkeen aikataulusta, etenemisestä ja siitä, millä keinoin valtuuston päättämään aikatauluun voidaan vielä päästä. Hankeselvitys on luvattu tuoda jaoston 10.12. kokoukseen. Siinä yhteydessä on nyt vihdoin saatava tälle hankkeelle konkreettinen aikataulu, jota voidaan seurata. Kaupunginjohtajan talousarvioinfossa 1.11. tämä hanke oli listattu yhdeksi vuoden 2019 tärkeimmistä toimitilahankkeista ja valmistumisvuodeksi 2021.
Tapiolan uimahallista todetaan, että korjaussuunnittelu on käynnissä. Hankkeen kustannusarvio on noussut yli 23,0 milj. euron, joten hankkeelle varattu 4,5 milj. euron rahoitus on riittämätön. Hanke on esitetty siirrettäväksi suurempana 23 milj. euron hankkeena investointiohjelmaan. Selvitetään myös uimahallin purku ja uudelleen rakentaminen ulkoasultaan vanhojen suunnitelmien mukaiseksi.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Tällä kertaa kuultavana on useampi selostus:
– Ajankohtaiset sisäilma-asiat (Maija Lehtinen)
– Hankeselvitys, Kalajärven koulun peruskorjaus (Vesa Pyy)
– Hankeselvitys, Espoonlahden urheilupuiston tekojään huoltorakennus (Kaisa Martikainen)
– Valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden vertailu (Anne Savolainen)
– Espoon koulujen ja päiväkotien PPP-hankkeen (Public Private Partnership) hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Esitetään hyväksyttäväksi ja edelleen valtuustoon vietäväksi hankesuunnitelma, joka löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Lisäksi esitetään, että jaosto valtuuttaa teknisen toimen johtajan allekirjoittamaan hankkeen kilpailutusasiakirjat ja hankkeen sopimukset, mikäli hankkeen kilpailutuksen lopputulos pysyy hankesuunnitelmassa kuvattujen ehtojen rajoissa sekä hyväksymään kohtuullisten tarjouspalkkioiden maksamisen hävinneille tarjoajille.
Hankkeeseen tulevat seuraavat koulut ja päiväkodit:
– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)
– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)
– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)
– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)
– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)
Kohteista todetaan, että ne saattavat vaihtua tai yksittäisten kohteiden toteutusmalli muuttua hankintaprosessin aikana kaava- ja lupavalitusriskien hallitsemiseksi. Kohteiden valmistumisen ajankohdat ovat vuosina 2022 – 2024. Kohteet ja niiden valmistumisen ajankohdat voivat tarvittaessa tarkentua mm. kaavoitus- ja lupaprosessien sekä käyttäjätarpeiden edellyttämillä tavoilla.
Hankkeen yhteenlaskettu oppilasmäärä on noin 3 200 oppilasta ja noin 760 hoitopaikkaa.
Hanke toteutetaan PPP-mallilla (Public Private Partnership), jossa vastuu kohteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hankkeen rahoituksesta on hankkeen toteuttavalla palveluntuottajalla (projektiyhtiöllä). Hankkeen sopimuskausi kattaa suunnittelun ja rakentamisen sekä 15 – 25 vuoden ylläpidon.
Kaupunki maksaa palveluntuottajalle kilpailutuksen perusteella määräytyvän palvelumaksun tämän kokonaispalvelun suorittamisesta sopimusjakson ajan. Maksulla katetaan palveluntuottajan kaikki sopimuskauden aikaiset kustannukset sisältäen kohteiden investointikustannukset, rahoituskustannukset, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset sekä projektiyhtiön omat hallintokustannukset. Palvelumaksun maksuvelvollisuus alkaa vaiheittain ensimmäisen kohteen käyttöönotosta.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi 14.11.2018 kohteiden tarveselvitykset ja merkitsi hankesuunnitelman tiedoksi. Lautakunta edellytti Perkkaan päiväkodin ja asukaspuiston osalta, että päiväkodin ulkoilualueet ovat riittävät lapsi- sekä ryhmämäärä huomioiden. On varmistettava, ettei asukaspuiston aluetta osoiteta päiväkodin ulkoilualueeksi.
Tätä hanketta on valmisteltu pitkään ja periaatepäätös tehtiin investointiohjelman yhteydessä. Tämä on keino nopeuttaa sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korvaamista uusilla terveillä rakennuksialla ja siten osa koulut kuntoon -tavoitteen toimeenpanoa. Rakentamisen ja ylläpidon ulkoistuksella on toki hintalappu. Nyt pitää varmistaa, ettei se nouse kohtuuttoman korkeaksi.