Kaupunginhallituksessa pitkä lista työläitä asioita. Talousarvio tietysti isona asiana, vaikka neuvottelutulos on jo saavutettu. Siihen liittyen nostamme esiin vielä investointiohjelmaan tulleita muutoksia, joita ei ollut mahdollisuus neuvottelujen yhteydessä käydä läpi.
Toisena isona asiana on koulu- ja päiväkotirakentamisen PPP-hanke, jota on käsitelty jo opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä tila- ja asuntojaostossa. Espoossa kokeillaan uutta rahoitusmuotoa koulurakentamiseen ensimmäisenä Suomessa. Toivottavasti tässä onnistutaan, koska osalla tähän pakettiin kuuluvista hankkeista on jo kiire.
Kolmantena nostan lausunnon Uusimaa 2050 kaavasta, joka korvaa aiemmat maakuntakaavat. Lausunnosa on hyvin nostettu esiin vihreiden korostamaa huolta, että viherlaueita ja -yhteyksiä turvaavia merkintöjä on kaavaluonnoksessa vähennetty aiemmasta. Hienoa, että Espoo tunnistaa maakuntakaavan merkityksen viheralueverkoston turvaamisessa kasvavalla ja tiivistyväll kaupunkiseudulla. Ongelma sen sijaan on, että Espoo haluaisi lähteä rakentamaan Histaa jo ennen sitovaa ratapäätöstä. Se ei olisi millään muotoa kestävän kehityksen mukaista.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 5.11.2018)
Inka Hopsun (vihr.) johdolla löytyi budjettisopu, jossa ovat mukana kaikki ryhmät perussuomalaisia lukuunottamatta.
Rahaa lisättiin kaupunginjohtajan esitykseen 6,6 me, josta 5,7 me sivistystoimeen, 1,0 me sosiaali- ja terveystoimeen ja 223 000 euroa tekniseen ja ympäristötoimeen mm. pyöräilyn edistämiseen. Hallinnosta on määrä säästää 400 000 euroa.
Viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta (20 tuntia viikossa) kokeillaan vuoden ajan ensi vuoden syksystä alkaen. Espoo-lisä säilytetään nykyisellään muuten, mutta 2-vuotiaiden osalta tuki on ensi vuonna 180 e/kk (alle 2-vuotiaille 200 e/kk). Rahaa lisättiin opetukseen perusopetuksen ja lukion tuntiresursseihin kattamaan kasvanutta oppilas- ja opiskelijamäärää. Myös lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perheiden tukipalveluihin sekä vanhus- ja vammaispalveluihin saatiin lisää rahaa.
Vihreiden tärkein tavoite oli opetuksen leikkausten torjuminen ja siinä onnistuttiin miltei kaikkien leikkausten osalta. Myös kotihoidon kuntalisää puolustimme ja lisäksi budjettiin saatiin sisällytettyä viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus vuoden kokeiluna.
Sote-puolella painotuksemme olivat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut ja lisäksi pidimme tärkeänä vammaispalveluiden resurssilisäystä. Teknisellä ja ympäristöpuolella pidimme kiinni pyöräilyn lisärahasta, samoin ympäristökeskuksen paikkatietovakanssi ja rahat Loojärven kunnostussuunnitelman tekemiseen olivat vihreitä kädenjälkiä.
Neuvottelusopimus kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Pöytäkirjamerkinnöissä myös tärkeitä vihreitä tavoitteita.
Neuvotteluissa ei valitettavasti ollut mahdollisuutta käydä läpi investointeja, mutta nostamme asian vielä kaupunginhallituksessa esiin. Syyskuussa hyväksyttiin investointiohjelma, josta käytiin ryhmien väliset tiukat neuvottelut. Kahden kuukauden kuluttua valtuuston päätöksestä muutamien koulujen peruskorjausten vuosia oli kuitenkin muutettu ilman perusteluita.
Alla päätökset joiden osalta nyt käsiteltävänä oleva esitys on valtuuston päätösten kanssa ristiriidassa tai valtuuston päättämässä aikataulussa pysyminen edellyttää tarkkaa seurantaa:
– Jupperin koulu, kirjasto ja päiväkoti (peruskorjaus ja laajennus) päätettiin vuosille 2024-2026 peruskorjauksen sijaan uudisrakennuksena
-> on kj:n esityksessä lykätty vuosille 2027-2029
– Laurinlahden koulu (peruskorjaus) päätettiin valmistumisvuodeksi 2024
-> on kj:n esityksessä lykätty vuosille 2025-2027
– Lähderannan koulu (peruskorjaus ja laajennus) päätettiin valmistumisvuodeksi 2027
-> on kj:n esityksessä aikaistettu 2022-2024
– 30 milj. euroa varaus toimitilaohjelman ulkopuolelta viiden päiväkodin peruskorjaukseen/uudisrakennuksiin alueille, joissa varhaiskasvatuksen paikkatarve on suurin. Näitä kohteita ei vielä ole osoitettu. Nyt tiedossa on, että Tilapalvelut suunnittelee yhdeksi näistä päiväkodeista Kalajärven päiväkotia, joka toteutettaisiin koulun yhteyteen osana koulun peruskorjausta. Onko siellä lisäpaikkatarvetta, eli voidaanko katsoa olevan valtuuston päätöksen mukainen?
– Jousenkaaren koulun osalta valtuusto päätti 21.5. seuraavasti:
”Jousenkaaren koulujen aikatauluja kiirehditään. Investointisuunnitelman yhteydessä elokuussa 2018 esitetään realistinen aikataulu, jossa huomioidaan yhteistyö museoviranomaisten kanssa sekä mahdolliset valitusprosessit. Jousenkaaren uuden koulun hanketta kiirehditään siten, että tavoitteena on uuden koulurakennuksen valmistuminen vuonna 2021 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti.”
-> Tilapalvelut-liikelaitoksen lokakuun 2018 osavuosikatsauksessa sanotaan: ”Jousenkaaren koulun osalta todetaan, että tämän hetkisen tiedon mukaan, tavoiteaikataulua (koulu valmis 2021) ei pystytä toteuttamaan, vaan kohde valmistuu 2022.” Kuitenkin kj:n talousarvioinfossa 1.11. Jousenkaaren koulu oli listattu yhdeksi vuoden 2019 tärkeimmistä toimitilahankkeista ja valmistumisvuodeksi 2021. Tämä herättää nyt ymmärrettävästi suurta epäluottamusta kaupungin valmisteluun.
Lisäksi nostan vielä huolen Matinkylän lukion osalta, vaikka valmistumisvuosi on investointiohjelmassa oikein:
– Matinkylän lukion osalta valtuusto päätti 21.5. seuraavasti:
”Matinkylän lukio toteutetaan kustannusvaikuttavasti School as a service -mallia hyödyntäen Tynnyripuiston tontille siten, että toteutuksessa hyödynnetään sekä Mattliden skol-centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja ja muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista. Matinkylän lukion tilat tulee olla käytössä vuonna 2022.”
-> Miten tämän hankkeen suunnittelu etenee? Lukion pitäisi olla käytössä vajaan kolmen vuoden kuluttua.
On kestämätöntä, että valtuuston päätösten yli kävellään valmistelussa ilman, että muutoksia perustellaan. Tämä ei herätä luottamusta valmisteluun.
– Sivistystoimen johtajan viransijaisen määrääminen sekä avoimen viran hoitajan valinta
Kaupunginjohtaja esittää, että Aulis Pitkälän jäädessä eläkkeelle, viran määräaikaiseksi hoitajaksi 31.5.2021 asti määrätään Etelä-Tapilan lukion rehtori Harri Rinta-Aho. Pesti alkaisi 5.12.2018, jolloin Pitkälä jää lomalle. Varsinainen eläköityminen tapahtuu 1.2.2019.
Viran määräaikaista täyttämistä perustellaan sillä, että käynnissä on virahaltija- ja luottamushenkilöorganisaation uudistaminen, eikä virkaa kannata täyttää vakinaisesti ennen sitä. Tavoitteena on, että Espoon kaupungin uusi luottamus- ja viranhaltijaorganisaatio tulee voimaan uuden valtuustokauden alussa 1.6.2021.
Harri Rinta-ahosta todetaan, että hän on organisaatiossa tunnettu ja arvostettu johtaja. Hänen osaltaan täyttyvät sekä kelpoisuusvaatimukset että hänellä on tehtävän menestykselliseen hoitamiseen tarpeelliset kyvyt ja taidot.
– Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön (Kv-asia)
Valtuusto päätti osana Espoo-tarinaa, että sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Espoon kaupungin organisaatioon selvitetään ja arvioidaan kaupungin johtamisjärjestelmä ja sen vaihtoehdot. Sote- ja maakuntauudistuksen mutkikas tilanne vaikeuttaa valmistelua.
Ensimmäinen askel organisaation kehittämisessä on konserniesikunnan ja konsernipalveluiden yhdistäminen konsernihallinnoksi. Tämä mahdollistui kun konsernipalveluita johtanut Mauri Suuperko jätti tehtävänsä.
Konsernihallinnon uudistus on kaksivaiheinen: ensimmäinen vaihe yhdistää konserniesikunnan ja konsernipalvelut yhdeksi konsernihallinnoksi. Toisessa vaiheessa konsernihallintoa kehitetään niin, että se vastaa entistä paremmin luottamus- ja viranhaltijaorganisaation tarpeisiin.
Liiketoimintajohtajan virka lakkautetaan ja toimivalta, kuten esimerkiksi esittelyoikeus kaupunginhallitukselle, siirtyy kaupunginjohtajalle. Nykyisestä konsernihallinnosta erotetaan sisäisen tarkastuksen yksikkö ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, joista säädetään hallintosäännössä omissa luvuissaan.
Uutta konsernihallintoa johtaa kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtaja määrää toimintaohjeella konsernihallinnon tarkemmasta organisaatiorakenteesta, tehtävistä ja ratkaisuvallasta.
Henkilöstön tehtävät säilyvät muutoksessa pääosin ennallaan, yksikkö- ja esimiesmuutoksia saattaa tulla.
Lisäksi tehdään muutamia pienempiä hallintosääntömuutoksia.
Koulujen ja lukioiden johtokuntien oppilas- ja opiskelijaedustajien ikärajasta. Nuorisovaltuuston kannan mukaan hallintosääntöä ehdotetaan muutettavan niin, että peruskoulun ja lukion johtokunta voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden vähintään 7.-luokkalaiselle oppilaskunnan nimeämälle edustajalle johtokunnan kokoukseen. Nyt hallintosäännössä on 15 vuoden ikäraja.
Henkilöstösääntöön ehdotetaan lisättäväksi määräys siitä, että kaupunginjohtaja voi päättää kertaluonteisista henkilökohtaisista lisistä koko kaupungin osalta. Tälle on tarvetta mm. poikkihallinnollisten ohjelmien ja projektien yleistyessä ja tämä mahdollistaa ketterän palkitsemisen yli organisaatiorajojen näissä ansioituneille henkilöille.
Konsernihallinnon muutos tulee tarpeeseen. Kritisoimme aikanaan sitä, että kun tilaaja- tuottajamalli purettiin, muodostettiin keinotekoinen konsernipalvelut, jotta Mauri Suuperkolle saatiin räätälöityä johtajan paikka. Nyt tuo malli sitten puretaan. Ohessa tuolloin valtuustossa pitämäni puhe.
– Vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Tässä taas koottuna keskeiset talousluvut. Listalta löytyy tarkempaa kuvausta talousarvion poikkeamista ja niille perustelut.
Toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarviossa oletetun noin 5 me. Maanluovutuksesta saatavien tulojen arvioidaan toteutuvan kaupunkitasolla 99 prosenttisesti mutta maankäyttösopimustulojen tuloutuksessa sen sijaan jäädään talousarviosta yhteensä 14 me.
Toimintamenojen ennustetaan ylittävän talousarvion määrärahat noin 12,8 me. Toimintamenot ovat kasvaneet 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Verotulojen ennustetaan kasvavan vain 0,6 prosenttia vuoden 2017 odotettua heikommasta verotulokertymästä johtuen (vaikuttavat vuoden 2018 jako-osuuksiin ja veronpalautuksiin).
Espoon yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 123 me, joka alittaa talousarviossa oletetun 9 me. Alitus johtuu ennakkoverojen heikosta kertymästä sekä Espoon jako-osuuden laskusta.
Peruspalvelujen kehittämisrahasto tullaan purkamaan vuoden 2018 aikana tyhjäksi.
Nettomenojen lähes 20 me ylityksestä huolimatta vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 192,5 me tasolla, hieman talousarviota parempana verorahoituksen ja rahoitustuottojen hieman talousarviossa oletettua paremmasta kasvusta johtuen. Lokakuun lopun tilanteessa tuloksen arvioidaan toteutuvan 40 me tasolla.
Vuodelle 2018 oli talousarviossa budjetoitu 202,0 me uutta lainannostovaltuutta. Talouden suotuisesta kehityksestä sekä ennakoitua suuremmista alkuvuoden verotilityksistä johtuen ta-lainojen nostoarviota vuodelle 2018 on laskettu 50,0 miljoonaan euroon.
– Valtuustoaloite kasvisruokaan siirtymisestä luottamushenkilöiden kokoustarjoilussa
Jaana Wessmanin (vas) ja 23 muun jättämä aloite, jossa toivotaan, että Espoossa siirrytään luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa ilmastoystävälliseen kasvisruokaan.
Vastauksessa todetaan yhteenvetona, että vapaaehtoisuuteen perustuva ruokavalion valinta on ollut toimiva käytäntö ja että valtuutetuilla ja virkamiehillä on mahdollisuus ilmoittaa siirtymisestään kokonaan esimerkiksi kasvisruokavalioon, minkä jälkeen Espoon kaupunki tuottaa ateriat toiveiden mukaisesti. Käytännössä siirtyminen valtuustoaloitteessa esitettyyn kasvisruokailuun voidaan toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta siten, että kaikki valtuutetut ja virkamiehet ilmoittautuvat kasvisruokavalion noudattajiksi.
Harmillista, että virkavalmistelu on ottanut tähän varovaisen kannan. Kyllä lähtökohdan pitäisi olla, että siirrytään kasvisruokaan, vähintään niin, että pääsääntöisesti tarjotaan kasvisruokaa ja kalaakin voi olla. Katsotaan millainen keskustelu tästä saadaan aikaan. Samaan aikaan naapurikaupunki Helsinki tarjosi kuutoskaupunkitapaamisen illallisella vieraille kasvisruokaa ja pormestari mainitsi vegaaniruoan blogissaan.
– UNA Oy:n osakkeiden merkintä ja liittyminen osakassopimukseen
Esitetään, että Espoon kaupunki liittyy UNA Oy:n osakkaaksi ja merkitsee osakkeita 30 000 eurolla.
Kaupunginhallitus on 15.8.2016 tehnyt päätöksen liittymisestä ns. UNA-yhteistyöhön. Espoon kaupunki on osallistunut mm. hanketoimistoyhteistyöhön ja kustannukset ovat olleet n. 190 000 euroa.
Tilanne on Espoon kannalta haastava, koska näyttää siltä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) ei olisi osallistumassa UNA-yhteistyöhön. Mikäli maakunta- ja sote-uudistus toteutuu, Espoon alueella toimivien maakunnan tai maakunnan liikelaitoksen sote-yksiköiden suunnitellaan ottavan käyttöön maakunnan yhteiset Apotti-palvelut.
Tällä päätöksellä kaupungin tavoitteena on varmistaa Espoon UNA-yhteistyön jatkomahdollisuudet. UNA-yhteistyöhön on käytännössä sitoutunut koko Suomi Uudenmaan sotetoimijoita lukuun ottamatta. Espoon kaupungin edun mukaista ei olisi se, että Espoon kaupunki ei voisi osallistua UNA yhteistyöhön esimerkiksi siinä tilanteessa, että sote-maakuntauudistus ei toteutuisi.
Tästä käytiin konsernijaostossa keskustelua, mutta hyväksyttiin yksimielisesti. Tällä päätöksellä varmistetaan siis vain mukana olo. Mahdolliset hankintapäätökset tehdään erikseen.
– Sopimuksen hyväksyminen Kaupunkiakatemia-yhteistyöstä vuosina 2019 – 2023
Esitetään hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston välinen sopimus Kaupunkiakatemia-yhteistyön toteuttamisesta. Sopimuksen arvo sopimuskaudella on 150 000 euroa.
Kaupunkiakatemia-yhteistyön ensimmäinen sopimuskausi 2016-2018 toteutettiin Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kumppanuutena. Toisella sopimuskaudella 2019-2023 toiminta laajenee Espoon ja Vantaan kaupunkien liittyessä mukaan yhteistyöhön. Kaupunkiakatemian rahoitus vuosina 2019-2023 on yhteensä 150 000 euroa vuodessa, josta kaikki sopijapuolet vastaavat 30 000 eurolla/organisaatio.
Kaupunkiakatemia on kaupunkien ja yliopistojen välinen strateginen kumppanuus ja yhteistyömuoto, jossa edistetään kaupunkikehittämisen, kaupunkitutkimuksen ja opetuksen vuorovaikutusta ja tuetaan poikkitieteellisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistymistä.
Kaupunkien johtajista ja yliopistojen rehtoreista koostuva johtoryhmä vastaa Kaupunkiakatemia-yhteistyön strategisten painopisteiden ja tavoitteiden määrittelystä, hyväksyy vuosittain Kaupunkiakatemian toimintasuunnitelman ja budjetin sekä mahdollisten uusien kumppanien liittymisen yhteistyöhön.
Kaupunkiakatemia-yhteistyölle palkataan kaksi yhteistyön henkilöresurssia, joista toisen työsopimus on Helsingin kaupungin ja toisen joko Espoon tai Vantaan kaupungin kanssa. Kaupunkiakatemian yhteiset henkilöresurssit toimivat tiiviinä työparina ja vastaavat yhdessä toiminnan kokonaissuunnittelusta ja koordinoinnista, toimintasuunnitelman toteuttamisesta sekä viestinnästä ja raportoinnista yhdessä kumppaniorganisaatioiden toimijoiden kanssa.
Kaupunginhallitus hyväksyi 29.1.2018 sopimuksen kaupunkitutkimusyhteistyöstä ja postdoc-tutkijan tehtävien rahoittamisesta Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Kysytään ovatko nämä synkassa jotenkin.
– Valtuutuksen antaminen Suurpellon Jätehuolto Oy:n osakkeiden myymiseksi
Valtuutetaan kaupunginjohtaja myymään kaupungin omistamia Suurpellon Jätehuolto Oy:n B-osakkeita tarpeen mukaan Suurpellon alueen kiinteistönomistajille ja muille toimijoille vähintään yhtiön ilmoittamaa uusmerkintähintaa vastaavalla hinnalla.
Kaupunki on perustajaosakkaana Suurpellon Jätehuolto Oy:ssä, joka on rakentanut ja ylläpitää suljettua keskitettyä maanalaista imujätejärjestelmää alueella. Kaikkien alueen kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden on liityttävä imujätejärjestelmään ja liittyminen tapahtuu osakkeita ostamalla.
Tämä ok, hyväksyttiin konsernijaostossa keskusteluitta yksimielisesti.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen palveluiden laajentuminen Länsi-Uusimaan kunnille
Esitetään, että Espoon kaupunki laajentaa sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut koskemaan Lohjan, Karkkilan, Vihdin, Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Hangon kuntia 1.1.2019 alkaen. Tähän liittyen on tarkoitus perustaa seitsemän uutta virkaa ja yksi uusi toimi ja tehdä yhtä virkaa koskeva muutos.
Laajentumisessa on Espoon näkökulmasssa hyviä puolia, tuo lisää työntekijöitä. Länsi-Uudellemaalle uudistus on välttämätön, koska eivät kykene nyt toimimaan lain mukaan. Tämä on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti.
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestäminen sivistystoimen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä ja siitä aiheutuvat tarkistukset hallintosääntöön (Kv-asia)
Esitetään muutosta, jolla esiopituksen järjestäminen siirretään 1.8.2019 alkaen suomenkielisen esiopetuksen vastuulle.
Päätöksen edellytyksenä on, että Espoon kaupungin paikallinen virka- ja työehtosopimus varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien työajan järjestämisestä vuositasolla tasoittuvaksi hyväksytään Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ssa.
Tämä asia oli kaupunginhallituksessa reilu vuosi sitten, jolloin se palautettiin uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin:
Sivistystoimi
– valmistelee ratkaisun, joka ottaa kohtuullisesti huomioon siirron kohteena olevan henkilöstön aseman ja työehtojen muuttumisen
sekä toimenpiteillään varmistaa
– suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutoimen sujuvan, tarkoituksenmukaisen ja asialähtöisen yhteistyön toteutumisen kouluissa kaikilla osa-alueilla
– valmistavan opetuksen riittävät resurssit.
Nyt esitetään, että varhaiskasvatuksen opettajiksi varhaiskasvatuksen esiopetukseen 1.8.2019 siirtyville henkilöille maksettaisiin ajalla 1.8.2019-31.7.2020 summa, joka on 354 euroa kuukautta kohti. Kahdesta kertakorvauksesta muodostuva kokonaissumma on henkilötasolla yhteensä 4 248,00 euroa.
OAJ käsittelee Espoon kaupungissa neuvotellun paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa 29.11.2018 ja OAJ:n hallitus päättää sopimuksen hyväksymisestä 11.-12.12.2018.
Muutoksen jälkeen esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyisivät Espoossa yhtenäisesti. Muutoksen piirissä on 33 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavaa esiluokanopettajaa.
Muutoksen toteutuessa henkilöstökulut alenevat. Muutos mahdollistaa sen, että esiopetuksen ja siihen liittyvän muun varhaiskasvatuksen hoitaa sama henkilöstö. Muutos alentaa kustannuksia vuositasolla 1,2 me. Vertailutietona on laskettu vaihtoehto, jossa kaikki esiopetusta antavat opettajat olisivat OVTES:n piirissä. Lisäkustannus olisi tällöin noin 4,3 me.
Lisäksi todetaan, että tulosyksiköiden johto on sitoutunut tukemaan hyvän toiminnallisen yhteistyön toteutumista koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kesken. Tulosyksikkörajat eivät saa olla yhteistyön esteenä. Tämä edellyttää sitä, että myös rehtorit ja päiväkodinjohtajat sitoutuvat yhdessä tukemaan henkilökuntaansa ja luomaan edellytyksiä yhteistyölle. Yhteistyön fokuksena tulee olla lasten hyvinvointi ja oppiminen sekä sujuvat oppimispolut. Yhteistyötä tulee kehittää riippumatta siitä, toteutetaanko tämä esiopetusmuutos vai ei.
Tätä asiaa puitiin kaupunginhallituksessa perusteellisesti ja silloin lähdettiin hakemaan ratkaisua palautuksen kautta. En edelleenkään näe riittävästi perusteluita kumota kaupunginhallituksen 2009 tekemää päätöstä, että nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa.
Nyt kun esiopetuksen merkitystä hyvänä alkuna koulupolulle korostetaan niin valtakunnan politiikassa kuin Espoossakin, en näe myöskään järkevänä purkaa rakenteita, joilla on kehitetty yhteistyötä esiopetuksen ja koulujen välillä. Toivottavasti tämän asian pallottelulle saadaan nyt loppu ja koulujen yhteydessä toimiville esiluokanopettajille työrauha.
– Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 28 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään mm. miten Espoossa huomioidaan koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuuden parantaminen ja kuinka paljon Espoossa tapahtuu onnettomuuksia koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sekä yleisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Vastauksessa todetaan, että Espoossa tapahtuu liikenneonnettomuuksia asukaslukuun suhteutettuna vähän. Vuosina 2013–2017 Espoossa tapahtui 32 jalankulkijaonnettomuutta ja 33 pyöräilijäonnettomuutta 100 000 asukasta kohden. Yhtään kuolemaan johtanutta koululaisen tai päiväkoti-ikäisen onnettomuutta ei Espoossa ole tapahtunut vuosina 2010-2017.
Vuosina 2010-2017 koulujen läheisyydessä (500 m säteellä) tapahtui 132 koululaisten onnettomuutta, joista 101 oli henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa loukkaantui 93 kouluikäistä lasta (6-16 v.).
Espoossa panostetaan erityisesti koulumatkojen liikenneturvallisuuteen. Toukokuussa 2018 kaupunkitekniikan keskus järjesti Wilma-kyselyn 1.–9. luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen koulumatkan turvattomista kohteista. Vastauksia saatiin yli 2 500 ja niiden perusteella laaditaan ehdotuksia koulumatkojen liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä toimenpideohjelma niiden toteuttamiseksi. Toimenpiteitä toteutetaan kiireellisyysjärjestyksessä.
Työmaa-alueiden tilapäisissä liikennejärjestelyissä koulumatkat ja niiden turvallisuus huomioidaan erityisesti. Lisäksi kaupunkitekniikan keskus esittelee muutamille kouluille ja päiväkodille, joiden läheisyydessä on käynnistymässä työmaita, työmaakoneita ja niiden turvaetäisyyksiä. Näin toimimalla lapsille opetetaan, kuinka laaja varoalue on ja että työkoneiden lähellä ei ole turvallista liikkua.
Espoossa on jo nykyisin hyvin kattava jalankulku- ja pyöräväylien verkosto. Puutteita verkostossa on lähinnä haja-asustusalueilla Pohjois-Espoossa valtion maanteiden varsilla. Vilkkaimmille väylille on tavoitteena rakentaa kevyen liikenteen ali- tai ylikulku erityisesti koulumatkojen turvaamiseksi. Esimerkiksi Mattlidenin koulun viereen rakennettiin hiljattain uusi ylikulkusilta. Kokonaisuudessaan koulumatkojen turvallisuus on Espoossa hyvällä tasolla.
Tärkeä asia, jossa myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vpj. Inka Hopsu (vihr.) ja teknisen lautakunnan jäsen Lari Karreinen (vihr) ovat olleet aktiivisa. Kysely kouluille oli hyvä. Kysytään voisiko kysely olla jatkuva ja missä vaiheessa kyselyn perusteella tehnyt toimenpideohjelman laatiminen on.
– Valtuustokysymys yksityisten maalämpökaivojen sijoittamisesta osittain tai kokonaan kaupungin maalle
Jouni Särkijärven (kok) kysymys, jossa kysytään aikooko kaupunginhallitus tehdä maalämmön käyttöä edistävän periaatepäätöksen, jonka mukaan yksityisten kiinteistöjen maalämpökaivoja voitaisiin osittain tai kokonaan sijoittaa myös kaupungin omistamalle maalle, mahdollisesti jopa perimättä korvausta.
Vastauksessa todetaan, että maalämpökaivojen sijoittamista rajoittavat mm. tärkeät pohjavesialueet, maanalaiset rakenteet, voimajohtolinjat (käyttöoikeuden rajoitus), suojellut muinaismuistot, pilaantuneet maat tai kaatopaikan läheisyys. Kaivoa ei voi porata myöskään muuhun käyttöön varatulle rasitealueelle tai maanalaisessa asemakaavassa muuhun tarkoitukseen varatulle alueelle.
Edelleen todetaan, että kaupunki ei ole lähtökohtaisesti sallinut maalämpökaivojen sijoittamista omistamilleen yleisille alueille, vaan edellyttänyt erillistä kaavamääräystä.
Asia on nähty maapoliittisena kysymyksenä. Kyse on yleensä aina yksityisten kiinteistöjen energiaratkaisusta. Järjestelmän sijoittaminen voisi joissain tapauksissa myös eriarvoistaa naapureiden kohtelua. Kaupungin voimakkaasti kasvaessa ja tiivistyessä on tarvetta myös muuttaa alueiden käyttötarkoitusta, ja maalämpökaivojen rajoitteet yleisillä alueilla voivat tehdä kaavamuutoksista entistä haastavampaa ja toteutuksesta riskialttiimpaa. Myös kaikenlainen muu maanalainen maankäyttö lisääntyy.
Lopuksi todetaan, että pääkaupunkiseudun kuntien (Kauniainen, Helsinki ja Vantaa) kanta maalämpöasiaan on samankaltainen.
Ajatus on kannatettava, mutta ymmärrän myös kaupungin vastauksen perusteet. Maalämpöratkaisujen edistäminen on kuitenkin yksi tärkeä keino hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamisessa. Maalämmön mahdollistavia kaavamääräyksiä on tehty uusiin kaavoihin, mutta jäin miettimään mikä on menettely vanhojen asuinalueiden osalta.
– Finnoon keskus, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 441500, 31. kaupunginosa Kaitaa (osittain Kv-asia)
Tämä palautettiin kaupunkisuunnittelulautakuntaan, jotta aiemman käsittelyvaiheen epäselvyydet saatiin korjattua. Lautakunnassa viimeisimmässä käsittelyssä hyväksyttiin seuraavat vihreiden esitykset:
”Kaavamääräyksiin lisätään kirjaus, jolla osoitetaan säilytettäväksi lähimpänä korttelia, rakennusten ja kosteikon välissä, sijaitseva puurivi näkösuojana kosteikon suuntaan.”
”Lautakunta toivoo, että Finnoon keskus – ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä arviointityössä sekä Finnoon keskusta-alueen energiasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet otetaan huomioon tontinluovutuksen energiakriteereissä.”
Nyt kaava on valmis valtuuston hyväksyttäväksi.
– Honkaportinrinne, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja katualueen korvaamista koskevan sopimuksen hyväksyminen, alue 613004, 41. kaupunginosa Kaupunginkallio
Tavoitteena on muuttaa toteutumaton liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaava mahdollistaa kaksi nelikerroksista kerrostaloa Kaupunginkalliossa Espoonväylän länsipuolella.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät esittivät seuraavaa lisäystä ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti:
”Jäljelle jäävän metsäisen ekosysteemin toimintakyvyn turvaamiseksi s-1 alueelle korttelin länsireunalla lisätään kaavamääräys lahopuun jättämisestä maastoon.”
Kaavamääräys kuuluu nyt näin:
”Alueen osa, joka on hoidettava kasvullisena niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. Lahopuustoa tulee mahdollisuuksien mukaan jättää maastoon.”
Kokoomus vastusti lautakunnassa lisäystä lisäystä, mutta enemmistö oli onneksi sen takana.
– Lausunto Uudenmaan liitolle Uusimaa-kaavan 2050 luonnosvaiheen valmisteluaineistosta
Kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan laadintaa ohjaavat seuraavat päätavoitteet:
– Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino
– Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö
– Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä
– Kestävä kilpailukyky
Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 aikana. Näin ollen kaava tulee todennäköisesti ohjaamaan muun muassa valmisteilla olevaa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa.
Kaava-asiakirjat löytyvät täältä.
Espoon lausunto löytyy täältä.
Alkuun täytyy antaa kiitos virkavalmistelulle siitä, että lausunnossa korostetaan viheralueverkoston kokonaisvaltaista huomiota ja maakuntakaavan merkitystä viheralueverkoston turvaamisessa kasvavalla ja tiivistyvällä kaupunkiseudulla.
Myös verkostomaista kaupunkirakennetta ja poikittaisia raideliikenneyhteyksiä korostavat näkemykset ovat tärkeitä.
Sen sijaan Histan suunnan kasvukäytävän kehittäminen ennen raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaa päätöstä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Tähän esitämme muutosta. Samoin siihen, että Kulloonsillan vähittäiskaupan suuryksikköä lähdettäisiin laajentamaan.
Lausunnossa esitetään myös joidenkin uusien suojeluvarausten poistamista. Niitä kaikkia emme kannata.
– Espoon koulujen ja päiväkotien PPP-hankkeen (Public Private Partnership) hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Tämä asia lisätään listalle maanantaina.
Hankkeeseen tulevat seuraavat koulut ja päiväkodit:
– Nauriskasken koulu ja Nöykkiönniityn päiväkoti (uudiskohde)
– Perkkaan koulu ja Perkkaan päiväkoti (uudiskohde)
– Pohjois-Tapiolan uusi yhtenäiskoulu (korvaava uudiskohde)
– Kilon koulu ja Kilon päiväkoti (korvaava uudiskohde)
– Tähtiniityn koulu (Kuitinmäen koulun osa) ja päiväkoti (korvaava uudiskohde)
Kohteista todetaan, että ne saattavat vaihtua tai yksittäisten kohteiden toteutusmalli muuttua hankintaprosessin aikana kaava- ja lupavalitusriskien hallitsemiseksi. Kohteiden valmistumisen ajankohdat ovat vuosina 2022 – 2024. Kohteet ja niiden valmistumisen ajankohdat voivat tarvittaessa tarkentua mm. kaavoitus- ja lupaprosessien sekä käyttäjätarpeiden edellyttämillä tavoilla.
Hankkeen yhteenlaskettu oppilasmäärä on noin 3 200 oppilasta ja noin 760 hoitopaikkaa.
Hanke toteutetaan PPP-mallilla (Public Private Partnership), jossa vastuu kohteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hankkeen rahoituksesta on hankkeen toteuttavalla palveluntuottajalla (projektiyhtiöllä). Hankkeen sopimuskausi kattaa suunnittelun ja rakentamisen sekä 15 – 25 vuoden ylläpidon.
Kaupunki maksaa palveluntuottajalle kilpailutuksen perusteella määräytyvän palvelumaksun tämän kokonaispalvelun suorittamisesta sopimusjakson ajan. Maksulla katetaan palveluntuottajan kaikki sopimuskauden aikaiset kustannukset sisältäen kohteiden investointikustannukset, rahoituskustannukset, ylläpito- ja kunnossapitokustannukset sekä projektiyhtiön omat hallintokustannukset. Palvelumaksun maksuvelvollisuus alkaa vaiheittain ensimmäisen kohteen käyttöönotosta.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi 14.11.2018 kohteiden tarveselvitykset ja merkitsi hankesuunnitelman tiedoksi. Lautakunta edellytti Perkkaan päiväkodin ja asukaspuiston osalta, että päiväkodin ulkoilualueet ovat riittävät lapsi- sekä ryhmämäärä huomioiden. On varmistettava, ettei asukaspuiston aluetta osoiteta päiväkodin ulkoilualueeksi.
Tätä hanketta on valmisteltu pitkään ja periaatepäätös tehtiin investointiohjelman yhteydessä. Tämä on keino nopeuttaa sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korvaamista uusilla terveillä rakennuksialla ja siten osa koulut kuntoon -tavoitteen toimeenpanoa. Rakentamisen ja ylläpidon ulkoistuksella on toki hintalappu. Nyt pitää varmistaa, ettei se nouse kohtuuttoman korkeaksi.
Tämä hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa yksimielisesti sillä lisäyksellä, että Nauriskasken koulun valmistuminen halutaan varmistaa ovalan hyväksymän tilankäyttösuunnitelman mukaisesti 2022.