Tässä raporttia maanantain kokouksesta. Hyväksyttiin talousarvio esitettäväksi valtuustolle neuvottelutoimikunnan hyväksymässä muodossa. Investointiohjelmasta nostettiin esiin kohdat, jotka olivat muuttuneet syyskuussa päätetystä tai muuten vaativat seurantaa.
Valittiin sivistystoimen johtajaksi 2,5 vuoden määräajaksi Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-Aho. Poikkeuksellinen järjestely on perusteltu siksi, että olemme käynnistäneet organisaatiouudistuksen, jossa toimialarakenteeseen saattaa tulla muutoksia ja myös pormestarimalliin siirtyminen on realistinen vaihtoehto.
Annettiin lausunto Uusimaa 2050 kaavasta, joka tulee korvaamaan kaikki maakuntakaavat. Tästä käytiin useampi äänestys. Meidän vihreiden mielestä Histan rakentaminen on yksiselitteisesti kytkettävä sitovaan ratapäätökseen. Tästä kaupunginhallituksen enemmistö Kokoomuksen johdolla oli valitettavasti eri mieltä.
Myös kaavaluonnoksessa ehdotettuja uusia luonnonsuojelualueita puolustavat esityksemme valitettavasti kaatuivat. Onneksi pohjaesitys kuitenkin selkeästi ottaa kantaa siihen, etteivät kaavaluonnoksen viheryhteysmerkinnät riittävästi turvaa kaupunkien sisäisiä viheralueita ja -yhteyksiä. Tämä on tärkeä viesti, joka toivottavasti huomioidaan kaavan jatkovalmistelussa.
Vaikka äänestykset hävittiin, on äänestystulosten tärkeä viesti, ettei Espoon kanta ole yksimielinen. Vaikuttamistyö kestävän kaupunkirakenteen ja luonnon puolesta jatkuu kaavan seuraavissa käsittelyvaiheissa.
Alla tarkempi raportti kokousasioista. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Vuoden 2019 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 5.11.2018)
Vihreiden ryhmäpj. Inka Hopsun johdolla neuvoteltiin budjetista ja sovussa ovat mukana kaikki ryhmät perussuomalaisia lukuunottamatta. Vihreiden tärkein tavoite oli opetuksen leikkausten torjuminen ja siinä onnistuttiin miltei kaikkien leikkausten osalta. Myös kotihoidon kuntalisää puolustimme ja lisäksi saatiin sisään viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus vuoden kokeiluna. Sote-puolella painotuksemme olivat lasten ja nuorten ennaltaehkäisevät palvelut ja lisäksi pidimme tärkeänä saada lisää rahaa vanhus- ja vammaispalveluihin, mikä onnistui. Teknisellä ja ympäristöpuolella vihreiden kädenjälkiä ovat lisäraha pyöräilyyn, ympäristökeskuksen paikkatietovakanssi sekä rahat Loojärven kunnostussuunnitelman tekemiseen.
Träskändan kartanoa koskevaa vastausta raha-asiain aloitteeseen täydennettiin seuraavasti:
– Teknisen ja ympäristötoimen toimialan projektinjohtaja yhdessä Tilapalvelujen kanssa on toiminut aktiivisesti toimijan löytämiseksi kohteeseen. Träskändan kartanon toimijan löytämiseksi toimiala on ollut vuonna 2017-2018 yhteydessä kuuteen hotellialalla toimivaan yritykseen. Näistä kukaan ei ollut kiinnostunut kartanon käytöstä palvelutilana.
– Muita kohteessa käyneitä ja kohteesta alustavasti kiinnostuneita toimijoita oli neljä. Näistä mainittakoon mm. Träskändan kartanon ystävät ry ja Espoon perinneseuran Aurora-työryhmä. Vuonna 2018 kiinnostusta on osoittanut myös Nuorisokeskus, jonka kanssa neuvottelut jatkuvat.
– Tilapalvelut on teettänyt vuonna 2016 kunto-, sisäilma ja julkisivututkimukset Träskändan kartanosta. Tilapalvelut päivittää vanhojen tutkimusten tiedot ulkovaipan peruskorjaus- tarpeesta niin, että korjauksen suunnittelu- ja toteutuskustannukset voidaan sisällyttää vuosien 2020 -2021 investointiohjelmaan.
– Tilapalvelut tarkastaa kohteen nykytilanteen ja varmistaa tarvittaessa vuosikorjauksilla, että kohde pysyy kunnossa.
– Sisätilojen korjausta ei voida toteuttaa ennen kuin on selvillä kohteen tuleva käyttötarkoitus.
Työ kartanon kunnostamiseksi kuntalaisille avoimeen käyttöön jatkuu. Träskändan kartanon ystävät ry on saanut kasaan tarvittavat 5700 nimeä kuntalaisaloitteeseen ja asia on myös sitä kautta tulossa valtuuston käsittelyyn!
Investointiohjelmasta nostin esiin, että kaupunginjohtajan esitys ei kaikilta osin vastaa valtuustoryhmien syyskuista neuvottelutulosta ja valtuuston päätöstä.
Keskustelun lopputuloksena teimme seuraavan lisäpäätöksen:
”Kaupunginhallitus päättää, että talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuustolle tuodaan investointiohjelman tarkistukset koskien Jupperin, Laurinlahden ja Lähderannan koulujen aikatauluja. Samassa yhteydessä valtuustolle raportoidaan Jousenkaaren koulun uudishankkeen ja Matinkylän lukion etenemisestä valtuuston 21.5.2018 päätösten mukaisesti.”
Alla koottuna päätökset joiden osalta nyt käsiteltävänä oleva esitys on valtuuston päätösten kanssa ristiriidassa tai valtuuston päättämässä aikataulussa pysyminen edellyttää poliittista ohjausta:
– Jupperin koulu, kirjasto ja päiväkoti (peruskorjaus ja laajennus) päätettiin vuosille 2024-2026 peruskorjauksen sijaan uudisrakennuksena
-> on kj:n esityksessä lykätty vuosille 2027-2029
– Laurinlahden koulu (peruskorjaus) päätettiin valmistumisvuodeksi 2024
-> on kj:n esityksessä lykätty vuosille 2025-2027
– Lähderannan koulu (peruskorjaus ja laajennus) päätettiin valmistumisvuodeksi 2027
-> on kj:n esityksessä aikaistettu 2022-2024
– Päätettiin lisätä 30 milj. euroa varaus toimitilaohjelman ulkopuolelta viiden päiväkodin peruskorjaukseen/uudisrakennuksiin alueille, joissa varhaiskasvatuksen paikkatarve on suurin.
-> Neuvottelutoimikunnan pj:n näkemys on, että neuvotteluissa päätettiin kohteiden osoittamisesta talousarvion yhteydessä. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Nyt tiedossa on, että Tilapalvelut suunnittelee yhdeksi näistä päiväkodeista Kalajärven päiväkotia, joka toteutettaisiin koulun yhteyteen osana koulun peruskorjausta. Onko siellä lisäpaikkatarvetta, eli voidaanko katsoa olevan valtuuston päätöksen mukainen?
– Jousenkaaren koulun osalta valtuusto päätti 21.5. seuraavasti:
”Jousenkaaren koulujen aikatauluja kiirehditään. Investointisuunnitelman yhteydessä elokuussa 2018 esitetään realistinen aikataulu, jossa huomioidaan yhteistyö museoviranomaisten kanssa sekä mahdolliset valitusprosessit. Jousenkaaren uuden koulun hanketta kiirehditään siten, että tavoitteena on uuden koulurakennuksen valmistuminen vuonna 2021 opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen mukaisesti.”
-> Tilapalvelut-liikelaitoksen lokakuun 2018 osavuosikatsauksessa sanotaan: ”Jousenkaaren koulun osalta todetaan, että tämän hetkisen tiedon mukaan, tavoiteaikataulua (koulu valmis 2021) ei pystytä toteuttamaan, vaan kohde valmistuu 2022.” Kuitenkin kj:n talousarvioinfossa 1.11. Jousenkaaren koulu oli listattu yhdeksi vuoden 2019 tärkeimmistä toimitilahankkeista ja valmistumisvuodeksi 2021. Tämä herättää nyt ymmärrettävästi suurta epäluottamusta kaupungin valmisteluun.
– Matinkylän lukion osalta valtuusto päätti 21.5. seuraavasti:
”Matinkylän lukio toteutetaan kustannusvaikuttavasti School as a service -mallia hyödyntäen Tynnyripuiston tontille siten, että toteutuksessa hyödynnetään sekä Mattliden skol-centrumin kampukselle kehitettäviä uusia yhteistiloja ja muuta Tynnyripuiston tontille soveltuvaa rakentamista. Matinkylän lukion tilat tulee olla käytössä vuonna 2022.”
-> Miten tämän hankkeen suunnittelu etenee? Lukion pitäisi olla käytössä vajaan kolmen vuoden kuluttua.
– Sivistystoimen johtajan viransijaisen määrääminen sekä avoimen viran hoitajan valinta
Päätettiin esityksen mukaisesti valita sivistystoimen määräaikaiseksi johtajaksi 31.5.2021 asti Etelä-Tapiolan lukion rehtori Harri Rinta-Aho. Perusteena määräaikaisuudelle se, että käynnissä on organisaatiouudistus, jossa toimialoihin voi tulla muutoksia ja realistisena vaihtoehtona myös pormestarimalli.
– Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön (Kv-asia)
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Kokonaisuuteen palataan organisaatiouudistuksen yhteydessä tarkemmin. Nyt tehtiin lähinnä liiketoimintajohtajan lakkauttamiseen liittyvät muutokset. Lisäksi kestävän kehityksen työn koordinointi siirtyy teknisestä ja ympäristötoimesta konsernihallintoon. Perusteena se, että kestävän kehityksen työ koskee koko kaupunkia.
– Vuoden 2018 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Valtuustoaloite kasvisruokaan siirtymisestä luottamushenkilöiden kokoustarjoilussa
Jaana Wessmanin (vas) ja 23 muun jättämä aloite, jossa toivotaan, että Espoossa siirrytään luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa ilmastoystävälliseen kasvisruokaan.
Tämä jätettiin pöydälle, jotta ryhmät ehtivät käsitellä asiaa. Kovin tärkeää tuntuu liharuoan saaminen olevan joillekin valtuutetuille.
– UNA Oy:n osakkeiden merkintä ja liittyminen osakassopimukseen
Päätettiin esityksen mukaisesti, että Espoon kaupunki liittyy UNA Oy:n osakkaaksi ja merkitsee osakkeita 30 000 euron summalla.
– Sopimuksen hyväksyminen Kaupunkiakatemia-yhteistyöstä vuosina 2019 – 2023
Hyväksyttiin esityksen mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston välinen sopimus Kaupunkiakatemia-yhteistyön toteuttamisesta. Sopimuksen arvo sopimuskaudella on 150 000 euroa.
Tämä liittyy kaupunginhallituksen 29.1.2018 hyväksymään sopimukseen kaupunkitutkimusyhteistyöstä ja postdoc-tutkijan tehtävien rahoittamisesta Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa.
– Valtuutuksen antaminen Suurpellon Jätehuolto Oy:n osakkeiden myymiseksi
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen palveluiden laajentuminen Länsi-Uusimaan kunnille
Hyväksyttiin täydennettynä Mia Laihon (kok) lisäyksellä:
”Keväällä 2018 tehdyn organisaatiomuutoksen ja laajeneva toimintakenttä huomioiden varmistetaan kriisipäivystyksen osaaminen ja saatavuus ympäri vuorokauden.”
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestäminen sivistystoimen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä ja siitä aiheutuvat tarkistukset hallintosääntöön (Kv-asia)
Tämä on pitkään vireillä ollut mutkikas asia, joka jätettiin pöydälle.
– Valtuustokysymys koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuudesta (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 28 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään mm. miten Espoossa huomioidaan koulu- ja päiväkotialueiden liikenneturvallisuuden parantaminen ja kuinka paljon Espoossa tapahtuu onnettomuuksia koulujen ja päiväkotien läheisyydessä sekä yleisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille.
Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaisena.
– Valtuustokysymys yksityisten maalämpökaivojen sijoittamisesta osittain tai kokonaan kaupungin maalle
Jouni Särkijärven kysymys, jossa kysytään aikooko kaupunginhallitus tehdä maalämmön käyttöä edistävän periaatepäätöksen, jonka mukaan yksityisten kiinteistöjen maalämpökaivoja voitaisiin osittain tai kokonaan sijoittaa myös kaupungin omistamalle maalle, mahdollisesti jopa perimättä korvausta.
Jätettiin asia pöydälle, koska oli haluttiin vielä pohtia keinoja lisätä maalämmön käyttöä osana kaupungin hiilineutraali Espoo 2030 tavoitteen saavuttamista.
– Finnoon keskus, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 441500, 31. kaupunginosa Kaitaa (osittain Kv-asia)
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Viimeisessä lautakuntakäsittelyssä hyväksyttiin kaksi vihreiden lisäysesitystä:
”Kaavamääräyksiin lisätään kirjaus, jolla osoitetaan säilytettäväksi lähimpänä korttelia, rakennusten ja kosteikon välissä, sijaitseva puurivi näkösuojana kosteikon suuntaan.”
”Lautakunta toivoo, että Finnoon keskus – ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä arviointityössä sekä Finnoon keskusta-alueen energiasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet otetaan huomioon tontinluovutuksen energiakriteereissä.”
– Honkaportinrinne, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja katualueen korvaamista koskevan sopimuksen hyväksyminen, alue 613004, 41. kaupunginosa Kaupunginkallio
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Viimeisessä lautakuntakäsittelyssä hyväksyttiin vihreiden esityksestä kaavamääräyksiin lisäys lahopuuston säilyttämisestä ekosysteemin toimintakyvyn turvaamiseksi.
– Lausunto Uudenmaan liitolle Uusimaa-kaavan 2050 luonnosvaiheen valmisteluaineistosta
Uusimaa 2050 kaavaluonnoksen valmistelun yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ilmastonmuutoksen torjunta ja se näkyy kaavaluonnoksessa. Huolta on herättänyt se, että kun maakuntakaava tämän myötä muuttuu strategisemmaksi, on viheryhteyksiä ja luontoarvoja säilyttäviä merkintöjä karsittu. Toisaalta kaavaluonnoksessa esitetään myös uusia suojelualueita.
Lausuntopohjaan on hyvin kirjattu huoli siitä etteivät merkinnät riitä ja todetaan, etteivät kaavaluonnoksen viheryhteysmerkinnät riittävästi turvaa kaupunkien sisäisiä viheralueita ja – yhteyksiä osana ylikunnallisen verkoston kokonaisuutta. Toisaalta esitetään joidenkin uusien suojelualueiden poistamista.
Lausuntopohjassa ilmaistaan huoli siitä, että Espoosta aiempaa pienempi osa on merkitty ensisijaisesti kehitettäväksi taajama-alueeksi. Huomiotta ovat jääneet poikittaiset raideliikennevaraukset, jotka perustuvat verkostomaisen kaupunkirakenteen vahvistamiseen. Toki on totta, että Espoossa pikaraitiotieverkoston kehittämistyötä ei ole tehty kovin aktiivisesti. Toivottavasti se saa Raide-Jokerin myötä vauhtia.
Suurin lausuntopohjan ongelma on, että siinä vaaditaan Histan rakentamisen mahdollistamista ilman sitovaa ratapäätöstä. Tästä on väännetty vuosien varrella useaan kertaan ja asia on testattu oikeusasteita myöten. Tähän teimme muutosesityksiä, jotka valitettavasti hävisivät äänin 10-5. Emme myöskään olleet valmiit suoraan kannattamaan Kehä II:n jatkon merkitsemistä karttaan (nyt se sieltä puuttuu). Tämä äänestys hävittiin 11-4. Esitimme myös muutamien luonnonsuojelualueiden poistoa koskevien kirjausten poistamista. Ne äänestykset hävisivät valitettavasti kaikki äänin 8-5, 2 tyhjää.
Äänestystulokset osoittivat, että kauniista puheista huolimatta Espoossa ei olla valmiita tekemään ilmastoviisasta kaavoitusta, kun on kyse suurista taloudellisista intresseistä (Histassa on paljon kaupungin maata). Histaa koskevaa esitystämme tukivat vain Vasemmistoliitto ja Siniset. Myöskin luonnonsuojelu jää herkästi lapsipuolen asemaan. Näissä esityksissä tukea tuli Vasemmistoliiton lisäksi toiselta kaupunginhallituksen kahdesta demarista.
Sen verran vaikuutamistyömme kuitenkin tuotti tulosta, että hyväksytyksi tuli puheenjohtaja Markku Markkulan (kok) seuraavat lisäykset:
”Matalajärvi on luonto-olosuhteiltaan herkkä ja se vaatii huolellista suojelua. Täten Kulloonsillan alueelle mahdollistettavaa rakentamista ei tule osoittaa Matalajärveä uhkaavalle läheisyydelle.”
”Espoo on valmis neuvottelemaan Uudenmaan liiton ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa kaikkia koskevasta yhtenäisestä kohtelusta siten, että Histan, Östersundomin ja muiden vastaavien merkittävien asuinalueiden suunnittelu ja joiltakin osin myös rakentaminen voivat käynnistyä, kun tarpeelliset peruspäätökset raideliikenteestä on tehty ja kun ennen raiteiden valmistumista joukkoliikenne näille alueille hoidetaan sähköbussien avulla.”
”Kalajärven suunnan kytkeytyminen tehokkaan joukkoliikenteen avulla Kera/Leppävaara-alueelle sekä Vantaan Kehäradalle on tutkittava tarkemmin ehdotusvaiheessa.”
Tässä vielä vihreiden esitykset ja äänestystulokset:
Muutosesitys s. 3 (hävisi äänin 11-4)
Poistetaan maininta Lahnuksesta kohdasta: ”Kehittämisvyöhykettä tulee laajentaa Kalajärvelle ja Lahnukseen.”
Perustelu: Lahnus on varsin etäällä yhtenäisestä kaupunkirakenteesta.
Muutosesitys s. 4 (hävisi äänin 10-5)
Histaa koskevat muutokset:
Poistetaan 3. kappale kokonaan ja lisätään 2. kappaleen loppuun teksti:
”Espoon pitää Histan suunnan kasvukäytävän kehittämisen kytkemistä raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan päätökseen kestävän kaupunkirakenteen kannalta perusteltua. Espoon asukasmäärän kasvun hallitun ohjaamisen kannalta on tärkeää, että Uusimaa-kaava tukee Espo-Salo-oikoradan ja paikallisjunaliikenteen raiteiden toteuttamista jo rakennesuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa.”
Poistetaan kokonaan sinisen tekstin ensimmäinen ranskalainen viiva (Histaa koskeva kappale).
Poistetaan esittelijän korjauksesta lause:
Maakuntakaavaratkaisun tulee mahdollistaa radan toteutumiseen sidottavat asemanseudut sekä niiden ulkopuolella maankäytön vaiheittaisen kehittäminen muuhun joukkoliikenneratkaisuun tukeutuen ratapäätöksestä riippumatta.
Perustelu: Histan suunnan kasvukäytävän kehittäminen ennen raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaa päätöstä ei ole Espoon ilmastotavoitteiden eikä kestävän kaupunkirakenteen mukaista.
Muutosesitys s. 6-7 (hävisi äänin 10-4)
Poistetaan sivun 6 viimeinen kappale ja lisätään sivun 7 ensimmäisen kappaleen alkuun lause: ”Kehä II:n jatkeen varauksen poistaminen tulee perustella selvityksellä.”
Perustelu: Emme ole valmiita tässä vaiheessa ottamaan tiukkaa kantaa Kehä II:sen jatkeeseen.
Muutosesitykset s. 10-11 (hävisivät äänin 8-5, 2 tyhjäää)
Luonnonsuojelualueita koskevat muutosesitykset:
Poistetaan Vitmossen-Teirinsuon suojeluvarausta koskeva ranskalainen viiva.
Perustelu: Jätevedenpuhdistamon rakenteet sekä ratayhteys voidaan sisällyttää suojelualueen rauhoitusmääräyksiin. Esitetyille rajausmuutoksille ei siis ole perusteita.
Poistetaan Näkinmetsän suojeluvarausta koskeva ranskalainen viiva.
Perustelu: Se että aluetta esitetään maakunnalliseksi luontoalueeksi ei johdu eklologisen yhteyden sijainnista, vaan alueen pinta-alallisesti merkittävästä keskittymästä luonnontilaisen kaltaisia ja lahopuustoisia kangas-, kallio- ja korpimetsiä.
Poistetaan Örkkiniityn ja Miilukorven suojeluvarauksia koskeva ranskalainen viiva.
Perustelu: Nykyisessä yleiskaavassa pääosa laajennusalueista on V-aluetta ja POKE on vasta vireillä.
Muutetaan Karhusuon suojeluvarauksia koskeva ranskalainen viiva muotoon:
”Karhusuon suojelualuevarausta on arvioitava tarkemmin ehdotusvaiheessa alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Alueelle on osoitettu asuntoalueita sekä voimassa olevassa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa 1 että vireillä olevassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa.”
Perustelu: Alueen luontoarvot ovat kiistattomat ja POKE vasta vireillä.
– Espoon koulujen ja päiväkotien PPP-hankkeen (Public Private Partnership) hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Iltakoulun painaessa päälle keskustelua ei ehditty juuri käydä, vaikka asia on vaikutuksiltaan varsin merkittävä.
Lopullisen päätöksen tekee valtuusto. Sen jälkeen käynnistyy kilpailutus ja suunnittelu. Varsinainen hankintapäätös tulee toki valtuuston päätettäväksi. Kysyttiin kohteiden mahdollisesta muuttumisesta. Uusia hankkeita on eneää täähn kokonaisuuteen vaikea lisätä, mutta jokin kohde saattaa pudota pois, jos sen toteutus on esimerkiksi kaavallisista syistä vaikeaa tai mahdotonta annetussa aikataulussa.
Toivottavasti tämä hanke onnistuu asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että tärkeät koulu- ja päiväkotihankkeet saadaan valmiiksi kohtuullisin kustannuksin ja asetetussa aikataulussa.