Vuoden ensimmäisen kaupunginhallituksen kokouksen listalla on mm. Kirkkojärven palautuksen mahdollistava Kirkkojärvenpuiston kaava, määräalan ostaminen Kaupunginkalliosta Keskuspuisto II -osayleiskaavan alueelta sekä vastaus valtuustoaloitteeseen anonyymistä rekrytoinnista.
Inka Hopsu (vihr.) teki aloitteen anonyymistä rekrytoinnista jo vuonna 2013. Silloin asiaa kokeiltiin, nyt se on etenemässä vakiintuneeksi käytännöksi kaupungin rekrytointijärjestelmän uudistamisen myötä.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Karri Lahtinen (Vihr.) jättää tehtävän henkilökohtaisista syistä. Valtuustoryhmä ei vielä ole valinnut seuraajaa.
– Rakennuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Elisabeth Andersson (Vas.) jättää tehtävän Espoosta poismuuton takia.
– Kestävä Espoo -poikkihallinnollisen kehitysohjelman ohjausryhmän varajäsenen eronpyyntö ja uuden varajäsenen nimeäminen (Kv-asia)
Elina Wanne (Kok.) pyytää eroa tehtävästä perusteena työ Espoon kaupungin kestävän kehityksen suunnittelijana.
– Paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan nimeäminen
Paikka on kokoomuksen. Pirjo Kemppi-Virtasen (Kok.) seuraaja ei vielä ole tiedossa.
– Kaupungin edustajien nimeäminen 25+5 SDG Cities Leadership Platform -ohjelman valmistelukokoukseen (2019 SDG Lab) Davosiin 21.-25.1.2018
Edustajiksi esitetään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok) ja kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell (vihr).
Ohjelman tavoitteena on edistää YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteen (SDG) toteutumista mukana olevissa edelläkävijäkaupungeissa ja siten kirittää myös muuta maailma tavoitteiden saavuttamisessa. Kokoukseen osallistuu johtotason edustajia ohjelmaan osallistuvista kaupungeista, yliopistoista, YK:n organisaatioista ja yrityksistä.
– Valtuustoaloite anonyymin rekrytoinnin käyttöönotosta Espoon kaupungin rekrytoinneissa
Simon Elon (sin.) sekä 45 muun allekirjoittama aloite, jossa toivotaan että Espoon kaupunki siirtyisi anonyymiin työnhakuun rekrytoinneissa.
Inka Hopsu (vihr) teki samasta asiasta aloitteen 29.4.2013 (https://www.inkahopsu.fi/tag/anonyymi-tyonhaku/) ja sen myötä anonyymia työnhakua on kokeiltu vuosina 2013 ja 2014 ja myöhemmin myös 2018.
Tulokset ovat olleet pääosin positiivisia, mutta haasteena on ollut lisääntyvä hallinnollinen työ.
Vastauksessa todetaan, että kaupungin rekrytointijärjestelmä uudistetaan syksyllä 2019 ja sen vaatimusmäärittelyissä on otettu huomioon anonyymin rekrytoinnin mahdollistaminen. Jatkossa siis osa rekrytoinneista voidaan toteuttaa anonyyminä työn hakuna haastatteluvaiheeseen saakka valtuustoaloitteen mukaisesti. Hyvä että asia on jo valmistelussa.
Myös naapurikaupungeissa asia etenee: Helsinki muuttaa ensi syksynä työnhakuun liittyviä käytäntöjään ja muuttaa osan työnhauista nimettömiksi. Vantaa on päättänyt ottaa anonyymin työnhaun käyttöön ensi vuonna.
– Valtuustokysymys, miten Espoo helpottaa asiointia terveydenhuollossa erityisesti ajanvarauksessa (Kv-asia)
Ali Abdirahmanin (sd) ja 52 muun kysymys, jossa kysytään miten Espoon kaupunki helpottaa asiointia terveydenhuollossa, erityisesti ajanvarauksessa tai sen muuttamisessa. Takaisinsoittojärjestelmä on ongelmallinen asiakkaille, jotka eivät hallitse suomen kieltä.
Vastauksessa käydään läpi käytännöt erikseen terveysasematoiminnan ja suun terveydenhuollon osalta, joissa on on suurimmat asiakasmäärät. Terveysasemille saa yhteyden joko soittamalla, asioimalla verkkopalveluissa tai tulemalla suoraan paikan päälle. Palvelua tarjotaan Espoon kolmella asiointikielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Vastauksessa todetaan, että sähköisiä palveluja kehittämällä on tarkoitus lisätä mahdollisuuksia palvella henkilökohtaisesti paremmin niitä asiakkaita, jotka eniten hyötyvät henkilökohtaisesta palvelusta esimerkiksi sairauksiensa ja kielitaitonsa rajoitteiden vuoksi.
Vastaus on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti.
– Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuetun asumisen asiakasmaksu
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarjottavan tuetun asumisen asiakasmaksut poistetaan 7.1.2019 alkaen.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tarjotaan asumisen tukea keskitetyissä asumispalveluyksiköissä tai hajasijoitetuissa asunnoissa. Tukea tarjotaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, joilla on sairauden tai pitkäaikaisen päihteiden käytön aiheuttamia toimintarajoitteita.
Nykyisillä tuetun asumisen maksuperusteilla asukas maksaa vuokran vuokrasopimuksensa mukaisesti suoraan asumisyksikköön sekä asiakasmaksuperusteissa säädetyn kuukausimaksun kaupungille.
Tuetun asumisen palvelun sisältöä on tarkasteltu uudelleen ja todettu, ettei nykyisenkaltaisille asiakasmaksuille ole perusteita. Asiakkaan maksamaan vuokraan on jyvitetty korvaukset mm. asuinhuoneesta sekä yhteisten tilojen käytöstä. Henkilökunnan antama tuki ja ohjaus ovat sosiaalityötä, joka on asiakasmaksulain mukaisesti säädetty maksuttomaksi. Mahdollisesti asumisyksikössä toteutettava virkistystoiminta on vapaaehtoista. Asiakkaalta ei täten voida periä maksua käyttämättömästä palvelusta. Jatkossa asiakas maksaa vain tekemänsä vuokrasopimuksen mukaisen vuokran asumisyksikköön.
Perusteltu muutos, joka on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti.
– Tilapäisen etäkotipalvelun sekä etäkuntoutuksen asiakasmaksut 7.1.2019 lukien
Espoon kotihoidossa on meneillään videovälitteisten etäpalvelujen käyttöönotto. Käyttöönoton aikana videovälitteiset etäpalvelut kytketään osaksi kotihoidon tilapäisiä ja säännöllisiä palveluja. Etäkontakteilla korvataan osa kotikäynneistä ja/tai täydennetään asiakkaan päivittäisiä palveluja.
Esitettävät maksut ovat kohtuullisia ja sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt ne yksimielisesti. Perinteistä palvelua alemmilla maksuilla pyritään madaltamaan kynnystä etäpalvelun käyttöönottoon. Aika näyttää, miten palvelut toimivat käytännössä.
– Kirkkojärvenpuisto, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613500, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia)
Kaavahanke mahdollistaa Kirkkojärvenpuistoon monipuolisen viher- ja virkistysalueen, jonka keskeisenä elementtinä on uusi rakennettava vesialue.
Virkistysalueelle on osoitettu 120 k-m² uutta kerrosalaa puistokahvilaa varten. Paikalle voi rakentaa puistopaviljongin, jossa tarjotaan esimerkiksi kahvila- ja välinevuokrauspalveluita.
Tavoitteet Kirkkojärvenpuiston toteutukselle on asetettu kaupunginhallituksessa jo vuonna 2003. Suunnittelua ovat ohjanneet alueen luontoarvot sekä lähiympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot.
Vesialueen koko, muoto ja sijainti päätetään vasta puistosuunnitelmassa. Kaavan havainnekuvassa esitetty laajuus on arvioitu toteuttamiskelpoiseksi teknisesti sekä taloudellisesti. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että mitä laajempi vesialue rakennetaan, sitä suuremmat ovat kielteiset vaikutukset luontoarvoihin. Havainnekuvassa esitetty laajuus on mahdollista toteuttaa kuivatyönä ja Espoonjoen varren kasvillisuutta säästäen, jolloin Espoonjoen luontoarvot voidaan parhaiten huomioida. Kaavamerkinnät mahdollistavat myös laajemman tai suppeamman vesialueen muodostamisen.
Vihreät ovat olleet Kirkkojärven palauttamisen takana ja tämä kaava mahdollistaa sen. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kai Lintunen (kok) esitti kaavan hylkäämistä, koska vesiaiheen havainnekuvan mukainen toteuttaminen maksaisi 10,4 me, mutta ei tuottaisi maankäyttötuloja. Esitys hävisi äänin 8-5. Vihreät olivat tämän pohjaesityksen kannalla.
Pidän Kirkkojärvenpuistoa ja järven palautusta Espoon keskuksen elävöittämisen ja viihtyisyyden kannalta tärkeänä hankkeena. Kaavalla ei päätetä puiston ja vesiaiheen toteutuksesta, vaan ne tuodaan päätettäväksi erikseen.
– Määräalan ostaminen Kaupunginkalliosta (49-409-1-21)
Esitetään, että kaupunki ostaa Kaupunginkalliossa sijaitsevan noin 42,98 hehtaarin suuruisen määräalan hintaan 3,2 me.
Määräalalla ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Alueella on voimassa 1.8.2006 lainvoiman saanut KESKUSPUISTO II -niminen osayleiskaava, jossa ostettavan palstan käyttötarkoituksiksi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU-1), lähivirkistysalue (VL-1 ja VL-2) ja hautausmaa-alue (EH).
Määräala on lähes kokonaisuudessaan metsämaata, mutta noin viiden hehtaarin suuruinen osuus alueesta on viljelyskäytössä.
Määräala rajautuu Espoon kaupungin omistamiin maa-alueisiin ja Kaupunginkallion rakennettuun korttelialueeseen. Hankinta lisää merkittävästi kaupungin maanomistusta Espoon keskuksen välittömällä ja keskeisellä vaikutusalueella.
Tämä huolettaa. Rivien väleistä herää kysymys, hankitaanko maata rakennustarkoituksessa ja onko suunnitelmissa siis nakertaa keskuspuistoa. Keskuspuiston nakertamista en kannata.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kaupunginhallitukselle tuodaan selostus Esiopetuksen hallinnollisesta asemasta sivistystoimessa. Tämä asia on pyörinyt kaupunginhallituksen listalla aivan liian pitkään. Nyt sivistystoimen johtajana aloittanut Harri Rinta-aho on ottanut asian uuteen valmisteluun ja hyvä niin.
Tässä vielä selostus, jossa kiteytettynä mistä on kyse:
Kaupunginhallitus päätti 15.12.2009, että senhetkiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:n piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti kun ovat virassa. Ja uudet esiopetusryhmät perustetaan varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukaiset esiopettajat.
Tämä siis tarkoitti sitä, ettei uusia esiopetuksen viranhaltijoita enää OVTES:n piiriin palkata.
Tällä hetkellä OVTES:iin kuuluvia esiluokanopettajia on noin 30.
Lisäksi kaupunginhallituksen 2009 päätöksen selostusosassa todettiin, että kun esiopettaja luopuu virasta ja koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, voi syntyä tilanne, jossa osa esiopettajista on OVTES:n piirissä ja opetustoimen alaisuudessa ja osa KVTES:n piirissä ja varhaiskasvatuksen alaisuudessa. Tällaiset tilanteet ratkaistaan muuttamalla esiopettajan sijoituskoulua, sillä virassa olevat esiopettajat ovat kaupungin viroissa ja sijoituskoulua voidaan muuttaa.
Sivistystoimen johtaja on käynnistänyt selvityksen, miten em. kaupunginhallituksen linjaukset ovat toteutuneet käytännössä.
Aikaisemmin kaupunginhallituksen käsittelyssä ollutta esiopetuksen muutosesityksen valmistelua ei jatketa. OVTES:n piirissä olevien esiopetuksen viranhaltijoiden osalta jatketaan sitä menettelyä, josta kaupunginhallitus teki päätöksen 2009.