Kaupunginhallituksen listalla isoimpina asioina selvitys viranhaltijoiden kaksoisrooleista yhtiöiden hallituksissa (case Tiera), peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen, kaupungin lausunto MAL 2019 suunnitelmaluonnoksesta sekä Kiviruukin osayleiskaavan tavoitteet.
MAL 2019 suunnitelma on tärkeä paperi, koska siinä linjataan Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä pitkälle tulevaisuuteen. Siis paljonko asuntoja pitää rakentaa ja missä järjestyksessä liikennehankkeet etenevät. Espoon kannalta aivan olennaista on saada kaupunkiradan jatko Leppävaarasta Espoon keskukseen tai mieluiten Kauklahteen asti vihdoin liikkeelle.
Viranhaltijoiden kaksoisrooleihin on tarpeen palata, kun apulaisoikeuskansleri on antanut päätöksensä. Nyt esityslistan liitteistä löytyvät kaupungin apulaisoikeuskanslerille antamat selvitykset.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Espoon kaupunkia edustavien henkilöiden toimiminen yhtiöiden hallitustehtävissä
Tämä liittyy siis paljon julkisuudessa olleeseen Kuntien Tieraan ja rahoitusjohtaja Ari Konttaksen rooliin Tieran hallituksen jäsenenä.
Kaupunginhallitus päätti 12.11.2018 pyytää viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asemaa tarkentavan selvityksen keskustelussa esille nousseista kysymyksistä.
Selvitys, jota tarkennetaan on se, jonka kaupunki pyysi Länsimetroon liittyen keväällä 2018. Nyt saatava tarkentava selvitys on hankittu samoilta yritysoikeuden ja yritysjuridiikan professoreilta: Janne Ruohoselta ja Veikko Vahteralta. Lisäksi lausunnon on antanut hallinto-oikeuden emeritusprofessori Heikki Kulla.
Tässä muutamia poimintoja:
– Selvityksissä todetaan, että lainsäädännössä ei säädetä yleisestä kaksoisroolien kiellosta, vaan esteellisyysarviointi on aina tehtävä lainsäädännön perusteella tapauskohtaisesti.
– Lähtökohta on, että konserniyhtiön hallitukseen ei pidä valita henkilöä silloin, kun esteellisyys toistuisi työtehtävissä etukäteen arvioiden varsin usein.
– Kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoista viranhaltijoiden osalta ei ole säännelty minkäänlaista eroa sen suhteen, onko kyse Espoon konserniyhtiöstä vai muusta kuin konserniyhtiöstä (eli ei ole eroa siinä minkä suuruisen osan yhtiöstä kaupunki omistaa).
– Yhtiöiden hallitusnimitysten soveliaisuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon yhtäältä kaksoisroolien synnyttämät mahdolliset haitat ja toisaalta kaupungin velvollisuus omistajaohjauksen avulla huolehtia oman ja kuntalaistensa edun toteutumisesta kestävällä ja vastuullisella tavalla kaikissa omistamissaan yhtiöissä. Usein julkisessa keskustelussa kaksoisrooleista huomio kiinnitetään ainoastaan haittoihin, vaikka hallitusnimitysten arviointi tulisi aina tehdä kokonaisuutena.
– Espoon kaupungilla on kuntalain omistajaohjaussäännöksistä seuraava velvollisuus nimittää konserniyhtiöihin myös sellaisia hallituksen jäseniä, jotka varmistavat kaupunkikonsernin sekä kuntalaisten kokonaisedun, ja vastuullisten sekä kestävien toimintatapojen toteutumisen konserniyhtiön toiminnassa. Espoon viranhaltijat sekä luottamushenkilöt ovat yleisesti henkilöitä, jotka yhtiöiden hallitusten jäseninä pystyvät huolehtimaan Espoo-kaupunkikonsernin ja kuntalaisten kokonaisedusta.
– Edellä todetun perusteella kuntalain säännösten tarkoituksen kannalta Espoon on soveliasta ja tarkoituksenmukaista nimittää omistamiensa yhtiöiden hallituksen jäseniksi omia viranhaltijoitaan sekä luottamushenkilöitään selvityksessä mainituin rajoituksin.
Esityslistan liitteenä on myös kaupunginjohtajan ja rahoitusjohtaja Ari Konttaksen antamat vastaukset apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntöön. Kaupunginjohtajan vastaus on ote kaupunginhallituksen 12.11.2018 saamasta selvityksestä, joka löytyy täältä.
Selvityksissä ja lausunnossa siis korostetaan, että lainsäädännössä ei säädetä yleisestä kaksoisroolien kiellosta, vaan esteellisyysarviointi on aina tehtävä lainsäädännön perusteella tapauskohtaisesti. Kyse Tieran tapauksessa on lainsäädännön lisäksi hyvästä hallinnosta ja kaupungin hallintokäytännöistä, joilla varmistetaan ettei epäilyksiä herättäviä tilanteita synny. Tätä korostimme jo asian edellisessä käsittelyssä.
Pohdinnan arvioinen kysymys on myös, pitäisikö lainsäädäntöä Suomessa muuttaa julkisomisteisten yhtiöiden osalta Ruotsin mallin suuntaan. Ruotsissa julkisomisteisten yhtiöiden on mahdollista toimia kunnan edun mukaisesti, esteellisyyskriteerit ovat erilaiset, samoin yhtiöitä koskevien asiakirjojen julkisuus ja tiedonsaantioikeudet.
Ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä on olennaista saada myös apulaisoikeuskanslerin päätös ja näkemys asiaan.
– Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa
Edessä on kaksien vaalien kevät: Eduskuntavaalit 14.4. ja europarlamenttivaalit 26.5. Keskusvaalilautakunnan esityksen mukaiset 99 äänestyspaikkaa ovat pääosin tuttuja ja vakiintuneita.
– Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa
Keskusvaalilautakunnan esitys on, että ennakkoäänestys järjestetään yhdessä postissa (Tapiolan posti) ja kymmenessä muussa toimipaikassa.
Kahdeksan ennakkoäänestyspaikkaa olisi kaupungin omia toimipaikkoja: Espoonlahden, Kalajärven, Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Matinkylän asiointipisteet, Soukan elä ja asu -seniorikeskus sekä Viherlaakson ja Kauklahden kirjastot. Lisäksi olisi Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus ja Olarin Prisma.
Kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen aukioloajoiksi ehdotetaan arkipäivien osalta pääsääntöisesti klo 9 – 20. Viikonloppuna ennakkoäänestys olisi lauantaisin pääsääntöisesti klo 10-16. Sunnuntaisin ennakkoäänestys toimitettaisiin klo 12 – 16 välisenä aikana.
Otaniemessä Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksessa ennakkoäänestys toimitettaisiin kaikkina muina päivinä paitsi perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina, jolloin sama henkilökunta toimittaisi ennakkoäänestyksen Kauklahdessa. Tätä perustellaan sillä, että varsinkin Kauklahdessa äänestysaktiivisuus on ollut alhainen, eikä siellä ole ollut tarvetta laajempaan aukioloon.
Ennakkoäänestyspaikkojen määrä on sama kuin on oli viime vuoden presidentinvaaleissa. Huolta herättää se, että Otaniemessä ennakkoäänestysmahdollisuutta ei ole pe-su. Harald Herlin -oppimiskeskus on kuitenkin auki pe klo 8-18 ja la klo 10-15. Otaniemi on merkittävästi kehittynyt ja kehittyvä alue, joten sikälikin äänestyspaikan aukipitäminen siellä useampana päivänä olisi perusteltua..
Äänestysaktiivisuuden lasku ja erityisesti nuorten alhainen äänestysaktiivisuus on huolestuttavaa ja siihen pitää kaikin keinoin puuttua. On myös ongelmallista, että henkilökunta siirretään heikon äänestysaktiivisuuden alueelta toiselle.
Kysyn mikä olisi kustannus sille, että Otaniemessä tarjotaan ennakkoäänestysmahdollisuus myös pe-la ja Kauklahdessa kaikkina ennakkoäänestyspäivinä.
– Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusperiaatteiden tarkistaminen
Rahasto on perustettu vuonna 2006. Rahaston sijoitusperiaatteita tarkistettiin 3.12.2012.
Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusten markkina-arvo 30.11.2018 oli 605,7 me ja tuotto vuoden alusta -1,19 %. Rahaston sijoitustoiminnan vuosituotto 30.10.2006 -30.11.2018 on ollut + 4,5 %.
Tätä rahastoa ei ole saanut purkaa niin kauan kun käytössä oli toisen rahaston (peruspalvelujen kehittämisrahasto) varoja. Nyt se on käytetty loppuun.
Rahaston tuottojen käytöstä päätetään talousarvion yhteydessä. Seuraavassa talousarviossa on siis ensimmäistä kertaa mahdollista päättää tämän rahaston tuottojen käytöstä, kuitenkin niin, että rahaston pääoma säilytetään inflaatio huomioon ottaen vähintään alkuperäisen suuruisena.
Sijoitusperiaatteissa otetaan kantaa myös sijoitusten vastuullisuuteen. Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden eli ns. ESG-asioiden (Environment, Social and Governance) huomioon ottamista sijoitustoiminnassa siten, että salkun tuotto- ja riskiprofiili paranevat.
Kaupunki noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja kaikki kaupungin käyttämät salkunhoitajat ja varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n periaatteet. Lisäksi kaupunki kuuluu suomalaiseen vastuullisen sijoittamisen foorumiin (FINSIF), joka tekee yhteistyötä vastaaavien pohjoismaisten yhdistysten kanssa sekä suomalaisen yritysvastuuverkoston FIBS ry:n kanssa.
Tällä hetkellä yksi kaupungin täyden valtakirjan salkunhoitajista tuottaa Espoon sijoitussalkusta puolivuosittain vastuullisuus (ESG) -raportin. Salkun raportilla on esim. ESG-arvosana, sijoitusten jakautuminen ESG-arvosanaluokittain, sijoitusten luokittelu suhteessa YK Global Compactin periaatteiden noudattamiseen sekä rahastokohtaiset ESG-arvosanat. Samankaltainen raportti tullaan vaatimaan myös kahdelta muulta varinhoitajalta vuoden 2019 alusta alkaen.
Sijoitusten ilmastoriskistä on alettu puhua yhä enemmän, mutta sitä ei mainita sijoitusperiaatteissa lainkaan. Kysyn, onko kaupungin sijoitusten ilmastoriskiä millään lailla arvioitu. Jos ei ole, se olisi syytä tehdä. Kysyn myös, vaikuttaako Espoo noihin kriteereihin, joilla sijoituksia suljetaan salkun ulkopuolelle. Ja onko poissuljettavissa muuta kuin aseet, jotka periaatteissa mainitaan (maamiinat, rypäleaseet, köyhdytetty uraani, kemialliset ja biologiset aseet). Olisi tärkeää, että Espoo toimisi tässäkin asiassa edelläkävijänä ja myös kertoisi siitä avoimesti.
– Edustajan nimeäminen Energy Globe Days Sustainable towns and cities -konferenssiin ja Energy Globe World Award Yazd-tilaisuuteen Iranin Yazdiin 27.1.-30.1.2019
Esitetään edustajaksi kaupunginhallituksen pj. Markku Markkulaa (kok).
Energy Globe Award on nykyään yksi maailman arvostetuimmista ympäristöalan palkinnoista. Palkinnon ja konferenssin tavoitteena on esitellä menestyksekkäitä kestävän kehityksen projekteja.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajalta on pyydetty tilaisuuteen esitys aiheena Espoon energiayhteistyö. Teema kohdentuu vahvasti sekä Espoo-tarinan tavoitteisiin, kaupungin hiilineutraaliustavoitteeseen, Kestävä Espoo -ohjelmatyön tavoitteisiin sekä kaupungin edelläkävijärooliin kestävän kehityksen tavoitetyössä YK:n SDG Citynä.
– Bellintie, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 634200, 64. kaupunginosa Karvasmäki, 63. kaupunginosa, Järvenperä ja 72. kaupunginosa, Karhusuo
Kaava mahdollistaa lisää liike- ja toimitilarakentamista Turuntien, Kunnarlantien, Espoontien ja Nupurintien risteykseen alueelle, jolla sijaitsee nyt hajanaisesti varasto- ja toimitilarakennuksia, kylmä huoltoasema, suojeltu rakennus sekä sen yhteydessä ravintolarakennus (Bembölen kahvitupa). Lisäksi parannetaan Turuntien liikenneyhteyksiä.
Kaava tuo alueelle päivittäistavarakaupan palveluita. Kaupan tilojen määrässä on huomioitu Lommilan tulevan kauppakeskuksen sisältämät päivittäistavarakaupan ja muun vähittäiskaupan enimmäismäärät. Myymälätilojen määrää on ohjannut myös alueelle laadittu kaupallinen selvitys.
Suunnittelualue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella, jonka vuoksi kaupunkikuvaan on kiinnitetty erityishuomiota. Kaupat parkkipaikkoineen eivät kyllä ole varsinainen alueen kaunistus, mutta ruokakaupoille on alueella selkeä tarve.
– Kiviruukin osayleiskaavan tavoitteet ja alueen suunnitteluperiaatteet, alue 840400
Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 75 hehtaaria. Kopioin tähän suunnitteluperiaatteet kokonaisuudessaan:
1.) osayleiskaavalla mahdollistetaan Länsimetron kehittämisvyöhykkeellä sijaitsevan Kiviruukin pienteollisuus- ja varastoalueen muuttuminen monipuoliseksi ja viihtyisäksi kaupunkiympäristöksi. Alueelle kaavoitetaan asumisen lisäksi alueita myös ilmastotyötä edistävälle elinkeino-, koulutus- ja tutkimustoiminnalle kuten cleantech-, bio- ja kiertotaloustoimijoiden innovaatiokeskittymälle,
2.) Kiviruukin osayleiskaava mitoitetaan 9 000 – 12 000 uutta asukasta ja tarvittavia palveluita varten. Työpaikkamitoitus on noin 1 000 – 2 000 työpaikkaa. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa siten, että se tukee Länsimetron jatkeen vyöhykkeelle asetettujen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista,
3.) liikkuminen alueella perustuu ensisijaisesti joukkoliikenteen käyttöön sekä hyviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin. Keskeisenä liikenteen solmukohtana on Kivenlahden metroasema. Kauklahdenväylän ja Länsiväylän estevaikutuksia pyritään lieventämään ja eri alueiden kytkeytymistä Kivenlahden metrokeskukseen vahvistamaan. Alueella varaudutaan lisäksi uuteen raideyhteyteen,
4.) alueelle toteutetaan lähivirkistysalueet, varmistetaan viherrakenteen monipuolisuus ja kytkeytyneisyys sekä viheryhteydet ympäröiviin kaupunkimetsiin. Näihin tukeutuvilla ekosysteemipalveluilla edistetään asukkaiden hyvinvointia. Alueen luontoarvot tunnistetaan ja turvataan,
5.) alueen suunnittelussa huomioidaan kestävän kehityksen kysymykset liittyen mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen,
6.) osayleiskaavassa sovitetaan yhteen häiriötä aiheuttavat toiminnot ja tuleva maankäyttö.
Tämä on tärkeä alue Espoonlahden työpaikkaomavaraisuuden ja kaupungin asuntotuotantotavoitteiden kannalta. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin pidettävä huoli, että alueesta tulee oikeasti viihtyisä. Kaavassa varaudutaan poikittaiseen pikaratikkayhteyteen Kivenlahdesta Kauklahden juna-asemalle. On tärkeää, että alueen joukkoliikennesuunnittelu ja toteutus tehdään saman aikaisesti kaavojen kanssa. Myös alueen halki kulkeva viher- ja virkistysyhteys on turvattava. Kun Kivenlahden metroaseman ympäristöstä tulee varsin tiivis, on huolehdittava siitä että alueelle jää riittävästi vihreää ja virkistysalueita.
– Lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja MAL 2019 -arviointiselostusluonnoksesta
Tämä on iso asia, joka on syytä jättää pöydälle ryhmien käsittelyä varten.
Lausuntopohjan mukaan Espoon keskeiset huomiot ja muutostarpeet suunnitelmaan ovat seuraavat:
– Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen on Espoon maankäytön ja
liikennejärjestelmän kannalta hyvin tärkeä hanke, joka tulisi toteuttaa ensitilassa. Ratasuunnitelma on valmis, ja valmius toteutukseen heti.
– Espoo edellyttää, että Espoo-Salo -oikorata /Länsirata nostetaan jakson 2030 hankkeisiin Raskaan
raideliikenteen listalle kirjauksella: Valmius aloittaa Länsiradan rakentaminen. Väylävirasto edistää (Espoo–Salo- oikorata / Länsirata) yleissuunnittelua ja valmius sen toteutukseen siten on jo ennen vuotta 2030.
– Suunnitelmaluonnoksen vyöhykkeet eivät vastaa Espoon näkemystä. Kalajärvi-Viiskorpi-Leppävaaran vyöhyke tulee liittää Maankäytön ensisijaisiin vyöhykkeisiin ja Länsiradan uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvä ensisijainen vyöhyke tulee tarkistaa koskemaan vain Histan ja Myntinmäen asemaympäristöä.
– Espoon mielestä MAL liikenneinvestointeihin tulee sisällyttää metron kapasiteetin kasvattaminen, joka pitää sisällään myös mahdollisen kääntöraideinvestoinnin länsimetron alueella. Kääntöraiteen toteuttaminen nyt Matinkylään ei ole mahdollista, koska se haittaa Länsimetron käynnissä olevaa rakentamista.
– Espoo ei hyväksy alueensa houkuttelevuutta heikentävää ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Erityisesti porttimallilla toteutetut vyöhykerajat ovat ongelmallisia ja hinnoittelujärjestelmää tulee selvittää lisää ennen siitä päättämistä.
Espoon näkökulmasta suuri kysymys on, miten Pohjois- ja Keski-Espoon alueiden rakentamiseen suhtaudutaan, kun ne eivät kytkeydy olemassa olevaan raideliikenteeseen. Vihreästä näkökulmasta erityisen ongelmallinen on kaupungin suhtautuminen Histan rakentamiseen. Kaupunki haluaisi ryhtyä toimeen ennen sitovaa päätöstä Länsiradasta. Me emme pidä sitä kestävänä.
Valmisteluprosessin aikana ehdottomasti eniten keskustelua on herättänyt ajoneuvoliikenteen hinnoittelu. Pidän sitä perusteltuna liikenteen ilmastopäästöjen rajoittamiseksi. Malli ei kuitenkaan ole vielä valmis ja MAL-suunnitelmaan tavoitetila on kirjattu minusta hyvin:
”Käynnistetään seudullisen tiemaksujärjestelmän suunnittelu ja arviointi. Kehitetään seudulle sen eri osien erilaiset olosuhteet huomioon ottava tieliikenteen hinnoittelujärjestelmä, jonka vaikutukset ovat päästövähennystavoitteiden ja ruuhkautumisen vähentämisen kannalta riittävät, mutta maksut eivät ole tienkäyttäjille kohtuuttomat.”
On tärkeää, että tiemaksujärjestelmän suunnittelua jatketaan, eikä Espoon pitäisi minusta suhtautua asiaan yksioikoisen kielteisesti, vaan osallistua aktiivisesti toimivan mallin rakentamiseen joukkoliikenteen parantamisen rinnalla.