Kaupunginhallituksessa isoimpina asioina lainantakaus uudelle urheiluhallille Leppävaaran urheilupuistoon ja kauapungin lausunto MAL-suunnitelmasta.
Urheiluhalli on hankkeena tärkeä, liikuntatiloille onkasvavalla pääkaupunkiseudulla kova tarve. Kun urheiluhallit eivät mahdu kaupungin valtavaan investointiohjelmaan, on halleja toteutettu kumppaneiden toimesta. Huolta on herättänyt Nuorisoseura Logenin omarahoitusosuuden liittyminen nykyisen Logenin tontin myyntiin ja ennen kaikkea tontille suunnitellun rakentamisen määrään. Rakentaminen tontille edellyttää kaavamuutosta.
Lausunto jätettiin pöydälle, jotta ryhmät ehtivät käsitellä asiaa. Lausuntoon on ryhmien kannanottojen pohjalta tehty joitakin muutoksia. MAL-suunnitelma on tärkeä siksi, että sen pohjalta käydään valtion ja Helsingin seudun väliset neuvottelut asuntorakentamisen määristä ja liikennehankkeiden rahoituksesta. Espoon kannalta tärkein asia on kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti painokas kiirehtiminen. Suunnitelmat on jo tehty ja hankkeen käynnistys odottaa vain valtion rahoituspäätöstä.
Lausunnossa on muutamia vihreille ongelmallisia kohtia, joihin teemme vielä muutosehdotuksia.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Varavaltuutetun ja liikuntalautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Harri Sane (kok) eroaa paikkakunnalta muuton vuoksi.
– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan varsinaisen jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Juhani Saari (vas) eroaa paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Tilalle Iiro Arola.
– Käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Timo Lahtinen-Mäkelä eroaa. Tämä on vihreiden mandaatilla jaettava paikka, seuraaja valitaan seuraavassa ryhmäkokouksessa.
– Käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Aki Luukkainen eroaa tehtävästä. Seuraaja ei vielä tiedossa.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kameleonten Ab:lle Leppävaaran urheilupuistoon rakennettavaa yleisurheilupainoitteista monitoimihallia varten otettavalle lainalle (Kv-asia)
Nuorisoseura Logenin hallihanketta varten perustama yleishyödyllinen osakeyhtiö Kameleonten Ab hakee kaupungilta takausta 23 me lainalle, joka tarvitaan Kameleonten-hallin rakentamiseen. Laina-aika 20 vuotta.
Nuorisoseura Logenin on tarkoitus rahoittaa hanketta myymällä omistamansa kiinteistö Viherlaaksosta (nykyisen Logenin nuorisoseuraintalon tontti). Lisäksi hankkeelle haetaan valtion liikuntapaikka-avustusta sekä kerätään rahaa säätiöiltä ja muilta urheilun tukijoilta.
Hanketta varten on vireillä asemakaava, jonka myötä tämä uusi halli tulisi nykyisen Leppävaaran urheilustadionin eteläpuoleisen tekonurmikentän ja asfalttipohjaisen tenniskentän tilalle. Mikäli asemakaava valmistuu hyvissä ajoin ennen vuoden loppua, olisi rakentaminen mahdollista aloittaa huhtikuussa 2020. Tällöin halli olisi valmis alkusyksystä 2021.
Halli paikkaisi pääkaupunkiseudun pulaa yleisurheilun. Otahalli on siirtymässä pääosin Aalto-yliopiston käyttöön, jolloin Helsingin Myllypurossa sijaitseva Liikuntamylly on jäämässä ainoaksi yleisurheilun harjoitushalliksi koko pääkaupunkiseudulla.
Kameleonten-halli koostuu isosta urheilusalista sekä neljän urheilukentän salikokonaisuudesta. Urheilusalissa on tilaa yleisurheilulle ja/tai kahdelle palloilukentälle. Urheilukentät on suunnattu sisäpallolajien (salibandy, käsipallo, koripallo, futsal) sekä voimistelijoiden käyttöön. Yhteisiä tiloja jakamalla saavutetaan korkea käyttöaste. Hallin kokonaislaajuus on noin 17 000 brm².
Kameleonten-hallihankkeen kokonaiskustannukseksi on budjetoitu 26,9 me, joka on tarkoitus rahoittaa seuraavalla tavalla:
– oma pääoma (Logen ry:n tontin myyntituotto) 3,0 me
– opetusministeriö 0,75 me
– yksityiset säätiöt 0,20 me
– pankkilaina 22,95 me
Halli on suunniteltu taloudellisesti omavaraiseksi. Tämä varmistetaan suunnittelemalla hallin käyttötarkoituksesta mahdollisimman muuntojoustava siten, että siellä voidaan urheilun harrastamisen lisäksi järjestää myös monenlaisia muita tapahtumia, kuten messuja, näyttelyjä ja konsertteja.
Hallia hyödyntämään haluavien urheiluseurojen määrä on 50-60, joista pelkästään yleisurheiluseuroja noin 20.
Kameleonten-halliin on yhdistetty aiemmin kaupungin investointiohjelmassa ollut Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilahanke. Nyt nämä tilat on tarkoitus toteuttaa vuokrahankkeena Kameleonten-hallin yhteyteen.
Monitoimihallin tarjoamien liikuntatilojen hyödyntäminen voidaan huomioida Leppävaaran lukion peruskorjauksen suunnittelussa. Halli tulee vahvistamaan Leppävaaran lukion asemaa kilpailussa saada urheilulukion status.
Kaupungin rooli hankkeessa: Kaupunki varautuu huoltotilojen pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen, tontin vuokraamiseen, lainan takaukseen, koulujen käytön tilavuokriin sekä vuokra-avustuksiin tiloja käyttäville urheiluseuroille.
Tämä on sinänsä perusteltu hanke, liikuntatiloille on kova tarve. Kun urheiluhallit eivät mahdu kaupungin valtavaan investointiohjelmaan, on halleja toteutettu kumppaneiden toimesta.
Huolta on herättänyt Logenin omarahoitusosuuden liittyminen nykyisen Logenin tontin myyntiin ja ennen kaikkea tontille suunnitellun rakentamisen määrään. Rakentaminen tontille edellyttää kaavamuutosta. Kysymme mihin tuo 3 me tontinmyyntihinta perustuu.
– Asunto Oy Espoon Kulopolku -nimisen yhtiön huoneiston A4 myyminen
Esitetään huoneiston myymistä 158 000 euron velattomaan kauppahintaan Y-Säätiölle. Huoneisto on ollut ryhmäperhepäivähoidon käytössä 30.6.2017 asti, jonka jälkeen sivistystoimi on luopunut siitä eikä kaupungilla ole huoneistolle enää tarvetta.
– Asunto Oy Espoon Kulopolku -nimisen yhtiön huoneiston A3 myyminen
Esitetään huoneiston myymistä 210 000 euron velattomaan kauppahintaan yksityishenkilöille. Tämäkin on ollut ryhmäperhepäivähoidon käytössä, eikä tarvetta huoneistolle enää ole.
– Valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta sekä valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti (Kv-asia)
Käsittelyssä ovat:
– Johanna Värmälän (sd) ja 29 muun allekirjoittama valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta
– Mikki Kausteen (vihr), Tiina Ahlforsin (vas) ja 39 muun allekirjoittama valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti.
Aiemmin päätimme kaupunginhallituksessa, että nämä käsitellään saman sisältöisinä yhdessä.
Vastauksessa käydään läpi kaupungin laskujen perintää. Espoon kaupungilla laskuja syntyy vuosittain noin 570 000 kpl ja niistä perintätoimenpiteitä vaativien saatavien osuus on vuosittain noin 64 000 kpl.
Laskuille on mahdollista saada maksuaikaa ottamalla yhteyttä Espoon kaupungin Talouspalvelujen puhelinpalveluun. Mikäli laskua ei makseta edes toisen maksuvaatimuksen jälkeen, siirtyvät kaikki lain sallimat laskut suoraan ulosottoon ilman velalliselle lisäkustannuksia kasvattavaa käräjäoikeuskäsittelyä.
Espoo ulkoisti perintäpalvelut vuonna 2003. Perinnän ulkoistaminen todettiin tuolloin tarpeelliseksi koska Espoon kaupungilla ei löytynyt riittävästi osaamista eikä resursseja perinnän hoitamiseen. Taloudellisin ja asiakasystävällisin vaihtoehto hoitaa perintä on käyttää perintään erikoistunutta kumppania. Viimeksi perintätoimi kilpailutettiin vuonna 2017, jolloin kilpailun voitti Svea Perintä Oy.
Perinnän vaikutus on tehostunut huomattavasti ulkoistuksen jälkeen. Ulkoistetun perinnän onnistumisprosentti tällä hetkellä on 83,87%. Espoon kaupunki maksaa perintää hoitaville yrityksille vuositasolla noin 70 000 e perintäkuluina. Tämä perintäkulukorvaus sisältää mm. perintään liittyvän asiakaspalvelun, muistutus- ja maksuvaatimuskirjeiden lähettämisen, tietojärjestelmäkulut liittymineen, saatavien valvonnan sekä raportoinnin. Espoon kaupungin kulut ovat olleet keskimäärin 0,26 % onnistuneesti peritystä pääomasta.
Perintätoimen sosiaalisen kestävyyden osalta todetaan, että Svea Perintä Oy on kehittänyt ensimmäisenä suomalaisena perintäalan yrityksenä yhteiskuntavastuullisen perinnän toimintamallin. Erityisesti julkiselle sektorille suunnatun toimintamallin tarkoituksena on tunnistaa talousvaikeuksissa oleva asiakas ja ohjata hänet ajoissa avun piiriin, kuten esimerkiksi kunnan velkaneuvontaan. Tavoitteena on lopettaa velkaantuminen jo vapaaehtoisen perinnän vaiheessa, jotta asiakas säästyy ylimääräisiltä kuluilta, maksuhäiriömerkinnöiltä sekä velkaantumiskierteeltä.
Yhteiskuntavastuullinen perintä -toimintamalli on osa Svea Perintä Oy:n yritys- ja yhteiskuntavastuuohjelmaa, joten palvelumalli on maksuton heidän toimeksiantaja-asiakkailleen. Varhaisessa vaiheessa tunnistettu velkaantumisriski sekä siihen puuttuminen vaikuttavat merkittävästi niin kuluttajan, kuin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.
Svea Perintä Oy ei harjoita verosuunnittelua. Svea Perintä Oy maksaa yhteisöverot Suomeen ja toiminta on läpinäkyvää. Svea Perintä Oy:n talous kestää eettisen tarkastelun.
Vastaus on perusteellinen, mutta kyselemme vielä joitain tarkennuksia. Vastuullisen perintätoimen lisäksi tärkeää on, että kaupungin resurssit matalan kynnyksen talous- ja velkaneuvontaan ovat riittävät. Mutta siitä ei näissä kysytty.
– Valtuustoaloite joukkoistamisen mallin käyttöönotosta Espoossa (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 30 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoossa otettaisiin käyttöön joukkoistamisen malli. Joukkoistaminen on uusin tapa kerätä kansalaisilta ratkaisu- ja kehitysideoita.
Vastauksessa todetaan, että joukkoistamisen lisäksi muita keinoja asukaspalautteen keräämiseen ovat mm. kyselyt, asiakaspalautteet, asiakasraateihin osallistuminen ja kuntalaispalautteet. Asiakastyytyväisyyttä mitataan laajasti ja kuntalaispalautteiden määrä on lisääntynyt vuosittain. Vuonna 2018 kuntalaispalautteita saatiin yli 24 000 (vuonna 2017 15 000 kpl), joista 42 % oli toimenpide-ehdotuksia.
Lisäksi vastauksessa kuvataan useita esimerkkejä siitä, miten joukkoistamista on jo hyödynnetty Espoossa. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman (2017-2021) yhtenä hyötytavoitteena on lisätä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallistumista yhteisten haasteiden ratkaisemiseen ja tätä työtä ohjelmaryhmä on tehnyt. Parhaillaan selvitetään olemassa olevien ohjelmistoalustojen käyttökelpoisuutta osallistuvan demokratian laajentamisen tarpeisiin.
Lopuksi todetaan, että joukkoistamista on jo käytetty monissa yhteyksissä asukkaiden osallistamiseksi ja saamiseksi mukaan kehittämistyöhön. Joukkoistamiset on suunniteltu tapauskohtaisesti ja saadun kokemuksen mukaan ei ole perusteltua laatia vain yhtä joukkoistamisen mallia, vaan menettely on parempi suunnitella tapauskohtaisesti. Joukkoistaminen on hyvä tapa osallistaa ja sitä tullaan jatkamaan.
Tärkeä asia. Hyvä että on tehty kokeiluja ja Osallistuva Espoo -ryhmä tekee hyvää työtä asukkaiden osallistamisen lisäämiseksi. Tämänkin aloitevastauksen olisi voinut koota vielä vahvemmin ohjelmaryhmän näkökulmasta. Mari ja Timo katsotteko onko tämä puolestanne ok, vai olisiko ohjelmatyön näkökulmasta jotain lisättävää.
– Elinkaarihankkeena toteutettavien Tuomarilan ja Laajalahden koulujen tavoitekustannuksen muuttaminen (Kv-asia)
Esitetään Tuomarilan ja Laajalahden koulun hankkeiden tavoitekustannusten nosto yhteensä 43,44 me → 46 me (yhteishinta molemmista kouluista).
Hankkeet on kilpailutettu marras – joulukuussa 2018. Hankkeista saadut tarjoukset ylittivät investointibudjetin, mutta olivat hyvin linjassa aiempien elinkaarikohteiden kanssa. Syynä investointibudjetin ylittymiseen on muun muassa kustannustason nousu ja tarjoajien arvioitua suurempi riskilisä.
Molemmat ovat peruskorjauskohteina haastavia, koska vanhoilla koulurakennuksilla on suojeluarvoja. Laajalahden koulun kaavasta on tehty valitus.
Tämä osoittaa peruskorjauskohteiden ongelmallisuuden elinkaarikohteina. Tarjoajat eivät halua kantaa elinkaarivastuuta peruskorjauskohteista, joiden todellinen kunto selviää vasta kun työhön ryhdytään. Näihin on räätälöity malli, jossa elinkaarivastuu on rajattu uudisrakennusosaan. Näin hintaa saatiin järkevämmäksi.
Tämä käytiin läpi tila- ja asuntojaostossa ja hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.
– Elinkaarihankkeena toteutettavien Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion tavoitekustannuksen muuttaminen (Kv-asia)
Esitetään Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion hankkeiden tavoitekustannuksen nostoa 62 me → 69 me (yhteishinta molemmista kouluista).
Yleisinä syinä kustannusten nousuun ovat rakennusindeksin muutos sekä rakennusbuumi. Viherlaaksossa yksi peruskorjattavista rakennuksista osoittautui ennakoitua huonokuntoisemmaksi ja lisäksi valitukset ovat viivästyttäneet hanketta.
Kirstin koulun osalta ovat realisoituneet liki kaikki peruskorjauksen riskit (korjattavaa enemmän kuin ennakkoon arvioitiin). Lisäksi viivästystä ja kustannuksia aiheutti ilkivaltainen tulipalo.
Valmistumisajankohdat tämän hetkisen arvion mukaan ovat Kirstin koulun osalta 6/2019 ja Viherlaakson koulun osalta 7/2020. Viherlaakson koulun liikuntasalirakennus ja kenttä valmistuvat alkusyksyksi 2021.
Myös tämä käytiin läpi tila- ja asuntojaostossa ja hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.
– Valtuustokysymys Finnoon satama-altaan ruoppauksista ja täytöistä (Kv-asia)
Tähän Kari Uotilan (vas) ja Helka Hosian (vihr) kysymykseen ei vielä ole vastausta. Asiakokonaisuus on laaja ja kattavan vastauksen antaminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.
Vihreiden ryhmä on suhtautunut ruoppauksiin ja meren täyttöön alusta asti varsin kriittisesti. Kysytään mihin tutkimuksiin perustelussa viitataan sekä koska ja millä prosessilla Finnoon sataman ranta-alueen osayleiskaava on tulossa luottamushenkilökäsittelyyn.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Tiedoksi merkittäväksi tuodaan suunnitelma Palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpano vuosina 2019-2020.
Tämä suunnitelma on osa eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toimeenpanoa. Peruskirja on hyväksytty kaupunginvaltuustossa2008.
Tämä asiakirja toimeenpanee kaupunginhallituksen 16.1.2017 hyväksymää Reilu meininki työssä ja elämän muilla alueilla -suunnitelmaa, joka toimii tausta-asiakirjana. Toimeenpanosuunnitelmassa painotetaan vahvan perustan luomista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle. Tässä, 2019 – 2020 toteutettavassa työssä painottuvat tietotuotanto, rakenteiden luominen, tietoisuuden lisääminen ja osaamisen kehittäminen. Tavoitteena on saavuttaa konkreettisia tekoja ja vaikuttavuutta, sekä löytää asioita ja ilmiöitä, joista emme vielä tässä vaiheessa ole tietoisia. Toimeenpanosuunnitelma on kirjoitettu taulukkomuotoon, josta ilmenevät tavoitteet, toimenpiteet, mittarit, seuranta ja vastuut.
Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa on hyödynnetty laajasti eri tahojen asiantuntemusta. Kokonaisuus on valmisteltu yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa vuoden 2018 aikana. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on käsitellyt suunnitelmaluonnosta kahdessa kokouksessaan ja evästänyt työtä kommenteillaan.
– Lausunto MAL 2019 -suunnitelmaluonnoksesta ja MAL 2019 -arviointiselostusluonnoksesta (Pöydälle 14.1.2019)
Lausunto jätettiin pöydälle, jotta ryhmät ehtivät käsitellä asiaa. Lausuntoon on ryhmien kannanottojen pohjalta tehty joitakin muutoksia. MAL-suunnitelma on tärkeä siksi, että sen pohjalta käydään valtion ja Helsingin seudun väliset neuvottelut asuntorakentamisen määristä ja liikennehankkeiden rahoituksesta. Espoon kannalta tärkein asia on kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti painokas kiirehtiminen. Suunnitelmat on jo tehty ja hankkeen käynnistys odottaa vain valtion rahoituspäätöstä.
Lausunnossa on muutamia vihreille ongelmallisia kohtia, joihin teemme vielä muutosehdotuksia:
– Vihreiden ryhmä kannattaa MAL-suunnitelmaluonnoksen mukaista rajausta Kalajärvi-Viiskorpi-Leppävaara vyöhykkeen osalta. Kalajärven alueen joukkoliikenneyhteyksiä tulee kehittää kehäradan ja Vihdintien suuntaan osana seudullista suunnittelua.
– Vihreiden ryhmä ei kannata Länsiradan uuteen liikenneinvestointiin kytkeytyvän ensisijaisen vyöhykkeen tarkistamista. Histan alueen rakentamisen kytkeminen sitovaan päätökseen radasta on Espoon ilmastotavoitteiden mukaista.
– Lausunnossa otetaan tiukka kielteinen kanta Matinkylän kääntöraiteeseen. Lausunnossa on yksiselitteisesti edellytettävä, että Matinkylän kääntöraiteen sijaan on etsittävä korvaavat investointivaihtoehdot metron kapasiteetin varmistamiseksi Matinkylästä länteen.
– MAL-suunnitelmaluonnoksessa yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi on nostettu ajoneuvoliikenteen hinnoittelu. Vihreiden ryhmä pitää tätä perusteltuna, koska tienkäyttömaksut ovat selvitysten perusteella osoittautuneet vaikuttavaksi keinoksi tehostaa liikenneverkon käyttöä, ohjata kulkutapavalintoja, vähentää päästöjä ja saada lisärahoitusta joukkoliikennehankkeisiin. Esitämme lausunnon muuttamista ajoneuvoliikenteen hinnoittelulle myönteisemmäksi siten, että ajoneuvoliikenteen hinnoitteluun otetaan myönteinen kanta, mutta edellytetään, että vaikutusalueiden joukkoliikennettä vastaavasti kehitetään, ja että tienkäyttömaksut eivät saa vähentää valtion rahoitusta seudun liikenteeseen.
– Vihreiden ryhmä ei kannata kehä II:n jatkoa. Pidämme siis MAL-suunnitelmaluonnoksen ratkaisua varauksen poistamisesta perusteltuna. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että poikittaisen joukkoliikenteen kokonaisuutta selvitetään ja kehitetään.