Kokouksen merkittävin asia on Raide-Jokerin kustannusten nousun hyväksyminen ja hankkeen jatkamisesta päättäminen. Lopullisen päätöksen tekee toki valtuusto. Pidän Raide-Jokeria Espoon joukkoliikenteen kehittämisen ja liikenteen ilmastopäästöjen rajoittamisen kannalta tärkeänä hankkeena. Kustannusten nousu on todella ikävää, mutta säästöjä ei pidä tehdä käytettävyydestä tai laatutasosta leikkaamalla.
Ilahduttava asia on uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen Espooseen. Erityisesti nostan Elfvikin vanhan metsän, jonka suojelu on ollut vireillä vuosia ja joka suojelun myötä vihdoin varjellaa tulevaisuuden rakentamispaineilta.
Listalla on myös valtuustoaloite kasvisruokaan siirtymisestä kokoustarjoiluissa. Valtuustolle tehdyn kyselyn perusteella yli puolet vastanneista toivoo, että valtuustolle tarjotaan kasvis- ja kalaruokaa. Olisi ollut virkavalmistelulta linjakasta esittää, että näin toimitaan.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2018 (Kv-asia)
Neljä poikkihallinnollista ohjelmaa on perustettu toteuttamaan Espoo tarinan keskeisiä tavoitteita. Ohjelmat ovat:
– Hyvinvoiva Espoo
– Innostava elinvoimainen Espoo
– Kestävä Espoo
– Osallistuva Espoo
Tässä muutama poiminta ohjelmien tekemisistä:
Hyvinvoiva Espoo -ohjelma
Toteutettiin ”Päivän paras hetki” -kampanja, jolla kiinnitettiin espoolaisten huomiota siihen, että omalla ajattelulla voi vaikuttaa merkittävästi omaan mielialaan ja onnellisuuden kokemukseen. Henkilöstön mielenterveysosaamisen vahvistamiseksi järjestettiin Mielenterveys elämäntaitona -peruskoulutuksia ja ohjaajakoulutuksia. Yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa kehitettiin välineitä maahanmuuttajalasten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelma
Toteutettiin selvitykset alustatalouden merkityksestä Espoolle sekä kansainvälisten startup-osaajien palvelutarpeista, käynnistettiin Business Espoo -yrityspalveluverkoston toiminta, ratkottiin kaupungin haasteita hackathon-kilpailuissa, järjestettiin avoimia verkottumistapahtumia yrityksille, markkinoitiin kasvukäytävien kohteita kansainvälisesti, sekä kehitettiin malleja pop-up palveluiden järjestämiseen.
Kestävä Espoo -ohjelma
Edistetään uusien kaukolämmön tuotantotapojen käyttöönottoa. Uusien liikkumispalvelujen käytön lisäämiseksi ja kestävien liikkumistapojen edistämiseksi käynnistettiin Älykkäät liikkumispalvelut ja Fiksu Assa-projektit. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa valmisteltiin hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset Keran alueen kiertotalouspilotoinneille ja toiminnalliselle kehittämiselle. Vuonna 2019 laaditaan Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta sekä toimintamalli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä.
Osallistuva Espoo -ohjelma
Syksyn aikana on panostettu erityisesti asukkaiden omatoimisen tekemisen tukeen ja dialogitaitojen parantamiseen. Ympäristömuotoilutiimi on tavoittanut eri kanavia pitkin noin 2 000 espoolaista viikoittain. Asukkaita on tuettu noin 30 etupäässä fyysisen ympäristön kohentamiseen liittyvässä projektissa. Sitran tuella otettiin käyttöön rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun malli. Syksyllä järjestettiin asukkaille suunnattu keskustelu aiheesta Yhteinen kaupunkitila Leppävaarassa ja valmisteltiin kirjastojen kanssa säännöllisten dialogien aloittamista vuonna 2019.
– Valtuustoaloite kasvisruokaan siirtymisestä luottamushenkilöiden kokoustarjoilussa (Kv-asia) (Pöydälle 26.11.2018) (Palautettu 3.12.2018)
Jaana Wessmanin (vas) ja 23 muun allekirjoittama aloite, jossa toivotaan, että Espoossa siirrytään luottamushenkilöiden kokoustarjoiluissa ilmastoystävälliseen kasvisruokaan.
Kaupunginhallitus palautti asian värikkään keskustelun jälkeen uudelleen valmisteltavaksi ja samalla päätettiin lähettää valtuutetuille asiasta kysely.
Valtuutetuista 63 vastasi kyselyyn, tässä tulokset:
– 20,6 % toivoi vain kasvisruokaa
– 31,7% toivoi kasvis- ja kalaruokia
– 47,6% toivoi kasvis-, kala- ja liharuokia
Valtuuston hyväksymässä ilmasto-ohjelmassa yhtenä toimenpiteenä esitetään kasvis-, kausi- ja lähiruoan osuuden lisäämistä kaupungin ateriapalveluissa. Kestävä Espoo -ohjelmasuunnitelmassa puolestaan linjataan, että kaupunki vaikuttaa ruoan elinkaarivaikutusten pienentämiseen ja edistää kasvisruoan käyttöä.
Vastauksessa tyydytään kuitenkin edelleen toteamaan, että valtuutetuilla ja virkamiehillä on mahdollisuus itse ilmoittaa siirtymisestään kokonaan esimerkiksi kasvisruokavalioon. Uutta on se, että kasvisruokaa on tarjolla vaihtoehtona kaikissa valtuuston kokouksissa kaikille valtuutetuille ja virkamiehille.
Hyvä että kysely tehtiin. Olisin toivonut viranhaltijoilta kyselyn tulosten perustellaa johtopäätöstä, että kokoustarjoiluissa siirrytään vastanneiden enemmistön toiveiden mukaisesti kasvis- ja kalaruokien tarjoamiseen. Se että kasvisruokavaihtoehto on tarjolla kaikille on aiheuttaa vaan turhaa ruokahävikkiä.
– Ennakkotietoa tilinpäätöksestä 2018 (Kv-asia)
Varsinainen tilinpäätös käsitellään 25.3.2019 kaupunginhallituksessa ja 20.5.2019 valtuustossa, nyt tuodaan tiedoksi yhteenveto keskeisistä luvuista.
Vuonna 2018 nettotoimintamenot kasvoivat 2,8 %, kun verorahoitus kasvoi vain 0,8%. Nettotoimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 13 milj. eurolla. Vuosikate toteutui talousarviota parempana, mutta 39 milj. euroa edellisvuotta heikompana. Tilikauden tulos toteutuu vajaan 37 milj. euron tasolla, joka on 50 milj. euroa heikompi kuin 2017. Investointeja toteutettiin nettona 271 milj. eurolla, joista rahoitettiin tulorahoituksella noin 70 prosenttia.
Väkiluku kasvoi viime vuonna liki 5000 asukkaalla, mikä luo paineita palvelujen lisäämiselle. Kaupungin henkilöstö kasvoi 278 työntekijällä. Työttömyys on edelleen laskenut.
Verotulojen kasvun hitaus kulujen kasvuun nähden on huolestuttavaa. Paine talouden tasapainottamiseen on siis edellen kova, jotta tavoite velkaantumisen konsernitasoisesta taittumisesta saavutetaan.
– Valtuustokysymys Kuntaliiton jäsenyyden hyödyistä ja haitoista (Kv-asia)
Mikko Laakson (kok) ja 24 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa todetaan, että koska Kuntaliiton jäsenmaksu on suuri (883 202 euroa vuonna 2018), on syytä arvioida tarkasti mitä sen vastineeksi saadaan ja mitä muita mahdollisia vaihtoehtoja Kuntaliiton tuottamien palveluiden hankintaan olisi.
Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja. Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana kuntien lisäksi maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt.
Vastauksessa todetaan, että Kuntaliiton palveluiden käyttö Espoon kaupungin eri organisaatioissa on varsin laajaa ja osa palveluista on kaupungille kriittisiä ja täysin välttämättömiä. Lisäksi Kuntaliitto on yleensä aina mukana kuntasektoria koskevien lakien valmistelussa ja toimii kaikkien kuntien edunvalvojana valtionosuuksien määrittämisessä.
Jäsenmaksu määräytyy asukasluvun mukaan. Sitä kaupunki pitää epäreiluna, koska Kuntaliiton tarjoamat palvelut ovat yhtä lailla kaikkien jäsenten käytettävissä ja hyödynnettävissä. Espoon asukasluvun kasvaessa vuosittain, kasvaa maksuosuus myös automaattisesti, vaikka sillä ei ole vaikutusta saataviin palveluihin.
Kuntien edunvalvonnasta todetaan, että Kuntaliiton haasteena on toimia samaan aikaan kaikkien kuntien edunvalvojana, kun olosuhteet ja edunvalvonnan ja palveluiden tarpeet eri kokoisissa kunnissa ovat niin erilaiset. Lopuksi todetaan, että jos maakuntauudistus toteutuu, Kuntaliiton ja sen jäsenien toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Silloin on perusteltua arvioida, onko tarvetta purkaa nykyisen muotoinen toiminta.
Minusta vastaus on hyvin perusteltu. En pidä Espoon irtautumista Kuntaliitosta järkevänä, koska Kuntaliiton palvelut ovat kaupungille hyödyllisiä ja osin välttämättömiä. Kuntaliiton on kuitenkin petrattava erityisesti kaupunkien edunvalvonnassa. Jäsenmaksu on toki varsin suuri ja korostuu kaupunkien asukasmäärän kasvaessa suhteessa muihin kuntiin.
– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Joel Kiviniemen (PerusS) tilalle Erkki Kaarnama ja hänen varajäsenekseen Mait Mihhels.
– Valtuustokysymys kansallisen muistiohjelman 2012 – 2020 Kohti muistiystävällistä Suomea toteuttamisesta Espoossa (Kv-asia)
Olli Lehtosen (sd) ja 27 muun allekirjoittama kysymys, jossa kysytään, miten Espoon kaupunki oman organisaationsa toiminnalla sekä yhteistyössä espoolaisten yhteisöjen, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa edistää Kansallisen muistiohjelman 2012 – 2020 tavoitteiden toteutumista Espoossa.
Muistisairaus-diagnoosin saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut Espoossa. Tämä johtuu osaltaan ikääntyneiden määrän kasvusta, mutta mahdollisesti myös siitä, että yhä useampi muistisairas saa diagnoosin. Diagnoosi tehdään myös yhä useammin taudin varhaisemmassa vaiheessa, jonka seurauksena sairauden etenemisen seurannassa olevien muistiasiakkaiden määrä tulee kasvamaan ja muistisairauksiin liittyvä palvelutarpeen kasvu tulee Espoossa olemaan merkittävää.
Pitkässä ja varsin kattavassa vastauksessa käydään läpi kaupungin monet kehittämishankkeet ja toimet muistisairaiden palveluiden kehittämiseksi. Tämä on erittäin tärkeä asia, kun puhutaan vanhusten hyvän elämän ja kotona asumisen tukemisesta.
– Valtuustoaloitteet vammaisten työllistymisen parantamiseksi sekä edistämiseksi (Kv-asia)
samassa kokouksessa samasta asiasta jättivät aloitteet Mia Laiho (kok) ja Kristiina Mustakallio (kok) + 37 allekirjoittajaa sekä Mika-Erik Walls (vas) ja 25 muuta allekirjoittajaa.
Perusteellisen vastauksen yhteenvetona todetaan, että kaupungilla on parhaillaan käynnissä useita toimenpiteitä, joilla edistetään vammaisten henkilöiden työllistymistä kaupungin omiin toimintoihin sekä Espoossa toimiviin yrityksiin.
Suomen hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeessa on tuotettu vammaisten henkilöiden osallistamisen toimintamalleja, joita mahdollisesti voitaisiin pilotoida myös Espoossa. Osa vammaisista henkilöistä saattaisi hyötyä heille kohdennetusta työllisyyspalvelusta, jossa olisi osaamista muun muassa apuvälineistä ja kohtuullisista mukautuksista. Hankkeessa selvitettiin myös, että vammaisilla henkilöillä ei ole riittävästi tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista ja taloudellisista tuista. Myöskään TE-toimistolla ja muilla yrityspalveluiden tarjoajilla ei aina ole riittävästi tietoutta vammaisten yrittäjyyden erityispiirteistä.
Lopuksi todetaan, että mikäli kaupungin osuutta vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämisessä ja yrittäjyyden tukemisessa kasvatetaan, edellyttää se toiminnan lisäresursointia.
– Valtuustoaloite kattavan ja aktivoivan koulutuksen järjestämisestä tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi (Kv-asia)
Henna Kajavan (ps) ja 35 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että Espoon kaupunki huolehtii siitä, että ammattihenkilöt, jotka ovat tekemisissä sellaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, joissa tyttöjen ympärileikkausta harjoitetaan, saavat käytännönläheiset ja velvoittavat toimintaohjeet tyttöjen ympärileikkausten ehkäisemiseksi.
Vastauksessa todetaan, että Espoossa toimii tyttöjen ympärileikkauksen estämisen moniammatillinen työryhmä, jonka työtä ohjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä. Toiminta tyttöjen sukuelinten silpomisen estämiseksi on kiinteä osa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyötä, johon Espoossa on käytössä selkeä toimintaohjelma. Tyttöjen ympärileikkauksen puheeksi ottoon ja maahanmuuttajataustaisten perheiden informointiin tyttöjen sukuelinten silpomisen laittomuudesta ja terveysvaikutuksista on laadittu selkeät toimintaohjeet.
Koulutuksia järjestetään säännöllisesti kaikille maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kohtaaville kaupungin työntekijöille. Lisäksi järjestetään erikseen kohdennettuja koulutuksia eri toimialojen ammattilaisille.
Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa ympärileikkauksesta kysyminen sekä informaation antaminen ja tarvittaessa hoitoon ohjaaminen sisällytetään keväällä uudistettavaan terveystarkastusohjelmaan. Myös varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökunta ohjeistetaan ja koulutetaan havaitsemaan ennalta ympärileikkauksen mahdollinen uhka, samoin kuin tunnistamaan jo tehtyyn ympärileikkaukseen viittaavat oireet.
Tärkeää, että tyttöjen sukupuolielinten silpomisen estäminen on kattavasti otettu osaksi kaupungin toimintaa ja että koulutusta järjestetään säännöllisesti kaikille maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kohtaaville kaupungin työntekijöille.
– Valtuustoaloite espoolaisen köyhyyden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä (Kv-asia)
Tiina Ahlforsin (vas), Inka Silvennoisen (vas) ja 23 allekirjoittama aloite, jossa edellytetään että Espoo selvittää köyhyyden erityispiirteet kaupungissa ja valmistelee toimenpide-ehdotukset espoolaisen köyhyyden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Vastauksessa käydään läpi köyhyydessä eläviä ihmisryhmiä ja espoolaisen köyhyyden erityispiirteitä. Espoossa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien osuus kaikista alueella asuvista henkilöistä on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 5 %:sta 9 % :iin.
Joka kymmenes espoolainen on joutunut tinkimään terveydenhoidosta rahapulan vuoksi ja yhtä usean kouluttautumista rahapula vaikeuttaa. Joka kuudennella espoolaisella rahat eivät riitä harrastuksiin.
Kuten muissakin suurissa kunnissa on asuinalueiden eriytyminen ollut nopeaa 2000-luvulla. Espoon pienalueet, joissa esiintyy suhteellisesti eniten sairastavuutta ja pienituloisuutta ovat myös pienalueita, joissa asuu eniten maahanmuuttajia ja yksinhuoltajaperheitä. Segregaation torjunnan kannalta ongelmaksi nousee se, kun tietyn asuinalueen heikko sosioekonominen kehitys ja maahanmuuttajien asumisen keskittyminen yhdistyvät vähäiseen sosiaaliseen liikkuvuuteen.
Toimeentulotukea saaneiden ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden henkilöiden osuus kaikista espoolaisista asukkaista on kasvanut vuosien 2010 – 2016 välisenä aikana. Pitkäaikaisesti viimesijaisesta toimeentulotuesta riippuvaiseksi jääneille kasautuu ajan myötä helposti myös muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Kasautuvien ongelmien tilanteessa asiakkaan kokonaisvaltaisen palvelun järjestäminen ontuu. Palveluiden integraatio ei toimi juuri niiden ihmisten kohdalla, jotka sitä erityisesti tarvitsisivat.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa oli 24.1.2019 käsittelyssä lapsiperheköyhyyden toimenpideohjelma, missä esitetään useita toimenpiteitä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Erityisenä piirteenä tästä voi nostaa esiin espoolaisten pientuloisten yksinhuoltajaperheiden tilanteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan Espoossa alle 20 000 euroa ansaitsevien yksinhuoltajien määrä on kasvanut noin 20 % vuodesta 2014. Pienituloisten yksinhuoltajaperheiden taloudellista tilannetta rasittavat erityisesti asumisen kalleus ja palkkatyön epävarmuus mm. pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden yleistyttyä.
Yli 65-vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Espoossa kuten muissakin vertailukunnissa kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleisenä ilmiönä näkyy maksuhäiriöiden määrän kasvu yli 65-vuotiailla.
Ratkaisujen osalta todetaan, että kaikkien edellä esiin nostettujen ryhmien osalta on paikallisella tasolla mahdollisuus laatia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää köyhyyttä. Sosiaaliturvan tasoon ei kunnallisella tasolla pystytä vaikuttamaan, mutta on muita keinoja etsiä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja. Sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluiden paremman integraation lisäksi tulee erityistä huomiota kiinnittää palveluiden vaikuttavuuteen siten, että ne kannustavat aina ihmisen toimintakyvyn paranemiseen.
Espoolaisen väestön köyhyyden erityispiirteitä selvitetään vielä niiltä osin, joita ei tämän vastauksen yhteydessä ole pystytty tarkemmin analysoimaan. Selvitystyön yhteydessä esitetään toimenpide-ehdotukset espoolaisen köyhyyden vähentämiseksi. Toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on jo valmisteltu ja on osa tätä köyhyyden vähentämistä.
Todella tärkeää, että köyhyys nostetaan myös Espoossa vahvemmin julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen edellytys.
– Lausunto hallinto-oikeudelle kunnallisvalitukseen irtisanomisasiassa
Tämä liittyy Saunalahden rehtorin erottamispäätökseen. Kaupunginhallitus hylkäsi jo asiaa koskevan oikaisuvaatimuksen, mistä on nyt valitettu hallinto-oikeuteen.
– Gräsantulli, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen ja katualueen korvaamista koskevan sopimuksen hyväksyminen, alue 321610, 22. kaupunginosa Olari (Kv-asia)
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa rakentamattomat opetustoimintaa palvelevien rakennusten ja toimistorakennusten korttelialueet asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja lähivirkistysalueeksi hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä, ja lähellä tulevia Niittykummun ja Matinkylän metroasemia. Rakennusten kerroskorkeudet vaihtelevat kansipihalta laskettuna 4 – 10 kerroksen välillä.
– Raide-Jokerin kokonaiskustannuksen hyväksyminen
Tämä asian onkin jo ollut julkisuudessa. Kun valtuusto päätti Raide-Jokerista, päätettiin samalla että mikäli hankkeen kustannukset nousevat, asia tuodaan uudelleen päätettäväksi.
Niin siinä sitten valitettavasti kävi: hankkeen kustannus on noussut 275 me -> 386 me. Espoon osuuuden nousu 66 me -> 92,5 me. Kun verrataan summia vuoden 2015 kustannustasossa, on Espoon osuuden kustannusnousu 17% eli 16 me.
Aikataulun osalta hankesuunnitelmavaiheessa arvioitiin, että rakentaminen voisi käynnistyä vuonna 2017 ja valmista olisi elokuussa 2021. Nyt arvio on, että rakentaminen voidaan aloittaa kesäkuun alussa 2019 (mikäli päätöksenteko ei viivästy) ja valmista olisi kesäkuussa 2024.
Varikon osalta suunnitelmat ovat muuttuneet siten, että Espoon puolelle (Laajalahteen) ei tehdäkään varikko, vaan se tulee Roihupeltoon. Espoon osuus varikon kustannuksista on 7,1 me (34% varikon kokonaiskustannuksesta). Varikko Laajalahteen olisi maksanut Espoolle 14,9 me.
Hankkeen rajausta on tarkennettu Espoossa joltain osin, jotta kustannusten nousua suhteessa hankesuunnitelmaan on saatu hillittyä.
Laajuudesta karsittuja kohteita tai hankesuunnitelman tarkennuksia ovat olleet mm:
– Lahdenpohjan raition pyöräilyn laatureitin poisto
– Impilahdensillan jalankulku- ja pyörätien poisto
– Radan päällysmateriaalien muutokset, kuten Lahdenpohjan osuudelle valittu sepelirata
– Linjaustarkennus Otaniementiellä
– Pysäkin lisääminen Vermonniittyyn
Selostuksessa todetaan, että laajuudesta karsitut jalankulku- ja pyöräreitit on mahdollista toteuttaa myöhemmin erillishankkeina.
Kustannusten nousua selittävät mm. seuraavat asiat:
Kustannusarvion suurimmat muutokset johtuvat olevien katujen muutosten aiheuttamista kustannuksista. Suurin osa kaduille tehtävistä muutoksista aiheutuu raitiotien tarvitsemasta tilasta katualueella tai kadulla tehtävistä johtosiirroista. Näiden muutosten kustannuksia ei ole osattu edellisessä vaiheessa arvioida tarpeeksi suuriksi.
Kustannusarviossa on varauduttu riskeihin ja mahdollisuuksiin allianssin laatiman riskienhallintaprosessin mukaisesti. Riskivaraukset ovat yhteensä 4,1 % kokonaiskustannuksista.
Raide-Jokeri-allianssissa toteutusvaiheen kustannusylityksen riski jakautuu tilaajan sekä palveluntuottajien kesken suhteessa 50 % / 50 %. Kustannusalituksen hyöty jakautuu tilaajan, bonuspoolin ja palveluntuottajien kesken suhteessa 25 % / 25 % / 50 %. Jos kustannusalitus on suurempi kuin 4 % palveluntuottajien osuus siitä pienenee ja yli 8 % alituksesta palveluntuottajat eivät enää saa lisähyötyä. Palveluntuottajien sanktiolle on asetettu yläraja, joka on noin 30 milj. euroa. Tilaajan asettamien laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan avaintulosaluemittareilla.
Lisäksi on katsottu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä Raide-Jokeri-allianssin toimesta joitain Raide-Jokeriin rajautuvia töitä, jotta rakentamisen aiheuttamat haitat asukkaille ja katujen käyttäjille saadaan minimoitua. Espoon puolella näiden niin sanottujen liittyvien hankkeiden kustannusarvio on 14,4 me (mm. Ravitien rakentaminen ja katujen korottaminen meritulvariskin yläpuolelle Otaniemessä). Myös kevyen liikenteen yhteyksien laatua parannetaan samalla rakentamalla pyöräilyn laatureittejä radan varteen. Nämä eivät sisälly Raide-Jokerin kustannusarvioon.
Samaan aikaan Raide-Jokerin kanssa toteutetaan myös Kehä I:n parantaminen Laajalahden kohdalla. Hankkeen kustannusarvio on 25,8 me ja valtion kustannusvaraus 30 me, josta Espoon kaupungin osuudeksi on sovittu 33,3 % eli enintään 10 me.
HSL on alustavasti arvioinut Raide-Jokerin vaikutuksia HSL:n infra -ja operointikustannuksiin, lipputuloihin sekä kuntaosuuksiin ja lippujen hintojen korotuspaineisiin. Taustalla on HSL:n jäsenkuntien tavoite pitää joukkoliikenteen subventointiaste keskimäärin 50 %:ssa. Nykysysteemillä Raide-Jokerilla on noin 4,1 %:n korotusvaikutus matkalippujen hintoihin. Korotustarve perustuu HSL jäsenkunnille kohdistuvaan infrakustannusten kasvuun.
Jokerin kustannuksia on tarkoitus rahoittaa maankäyttöhyödyillä. Raide-Jokerin välittömällä vaikutusalueella (800 m pysäkiltä) Espoossa on uutta asumista tulossa noin 1,1 milj.kem2 (22 000 asukasta) ja työpaikkarakentamista lähes 400 000 kem2 (20 000 työpaikkaa).
Karkeasti arvioiden noin puolet näistä volyymeistä liittyy suoraan Raide-Jokeriin ja muun kerrosalan osalta Raide-Jokeri merkitsee maan arvon nousua. Lisäksi Raide-Jokeri lisää alueiden houkuttelevuutta ja nopeuttaa niiden toteutumista.
On ikävää, että hankkeen kustannukset ovat nousseet näinkin paljon, varsinkin kun odotukset olivat suuret sen suhteen, että metron virheistä on opittu. Pidän kuitenkin hanketta tärkeänä joukkoliikenneinvestointina ja alkuna Espoon pikaratikkaverkoston rakentamiselle ja kannatan siis hankkeen jatkamista.
Tieto Raide-Jokerin vaikutuksesta (4,1% nousupaine) lipunhintoihin on huolestuttava. Investointikustannusten jyvittäminen lipunhintoihin ja subventioasteen rajaaminen 50 prosenttiin on kestämätön periaate, kun investointeja tehdään paljon. Joukkoliikenteen laatutasosta muualla ei voida tämän hankkeen varjolla karsia.
Toinen huoli on pyöräteistä karsiminen. Aineistoista ei käy ilmi, paljonko Lahdenpohjan raition pyöräilyn laatureitin tai Impilahdensillan jalankulku- ja pyörätien poistosta tulisi säästöä. Karsiminen ei ole linjassa pyöräilyn edistämistavoitteen kanssa. Kysyn tästä.
– Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintaloa koskevasta suojeluesityksestä
Pro Espoo ry on tehnyt ELY-keskukselle 12.4.2018 suojeluesityksen Espoon kaupungintalon suojelemisesta rakennusperintölailla. ELY-keskus on antanut kohteelle 24.4.2018 vaarantamiskiellon.
ELY-keskus jätti 7.5.2018 suojeluesityksen tutkimatta, mutta ympäristöministeriö palautti asian 11.1.2019 ELY-keskuksen uuteen käsittelyyn. Uudenmaan ELY-keskus pyytää 16.1.2019 päivätyllä kirjeellä Espoon kaupungin lausuntoa suojeluesityksestä. Lausunto tulee antaa 15.2.2019 mennessä.
Lausunnossa lähdetään siitä, että suojeluesityksessä esitetyt vaatimukset ovat perusteettomina. Kaupungin näkemyksen mukaan kaupungintalon suojelukysymys on jo aiemmin lainvoimaisesti ratkaistu virastokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Näin ollen kaupungintalon suojelemiseksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) säännösten nojalla ei ole perusteita, ja suojeluesitys tulisi hylätä.
Vaikka olen kannattanut kaupungintalon säilyttämistä, ajattelen että se taistelu hävittiin valtuustossa. Nyt ELY-keskuksen on osaltaan tutkittava suojeluesitys. On valitettavaa, että ELY-keskus on jättänyt sen väärin perustein tutkimatta. Ympäristöministeriö ei siis palauttaessaan asian ottanut kantaa suojeluesityksen sisältöön vaan siihen, että ELY-keskuksen olisi pitänyt se tutkia.
Espoon keskuksen kehittämisen kannalta on kurjaa, että asian käsittelyyn tuli tällainen ylimääräinen mutka viranomaistoiminnan takia.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä 22.10.2018 § 138 vuokrata 66 omakotitonttia Laaksolahdesta
Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli tätä asiaa perusteellisesti monta kertaa, kuuli asukkaita ja teki sen pohjalta esittelijän esityksestä poikkeavan asukkaiden näkemyksiä paremmin huomioivan esityksen. Nyt kuitenkin Veinin omakotiyhdistys on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Pysyisin tässä ekyn perusteellisesti työstämän kompromissin takana.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Honkaportinrinne – Furuportsbrinken, asemakaavan muutoksesta (alue 613004) koskevasta valituksesta
Asukas on valittanut kaavasta. Taustalla se, että kerrostalokaavaa pidetään liian massiivisena suhteessa läheisiin pientaloihin.
– Lausunnon antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta päätöksiä virkoja, toimia ja nimikkeitä koskevista muutoksista
Tämä on valitettava pitkällinen prosessi, jota on käsitelty niin tila- ja asuntojaostossa kuin kaupunginhallituksessa useaan kertaan. Nyt haetaan päätöstä korkeimmasta oikeudesta.
– Lausunnon antaminen ympäristöministeriölle Espooseen perustettavista valtion luonnonsuojelualueista
Tämä on hieno asia! Erityisen iloinen olen siitä, että Elfvikin vanha metsä vihdoin suojellaan.
Uudellemaalle on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 32 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 21 747 hehtaaria. Omalla erillisellä valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa Porkkalaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 12 777 hehtaaria. Lisäksi ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 67 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala olisi noin 2 299 hehtaaria. Kaikista perustettavista luonnonsuojelualueista vesialueita olisi noin 29 364 hehtaaria. Alueet sijaitsevat Espoon lisäksi 22 muun kunnan tai kaupungin alueella. Yksi suojelualueista sijaitsisi osin Lopen kunnassa Hämeen maakunnassa.
Espoossa suojeltaviin alueisiin kuuluisi viisi kohdetta: Vestran soiden, lehtojen ja vanhojen metsien luonnonsuojelualue (Espoon puolella n. 53 ha), Elfvikin metsän luonnonsuojelualue (n. 20 ha), Hällkärrin luonnonsuojelualue (5,7 ha), Tammimäen luonnonsuojelualue (1,8 ha) sekä Tattarinmäen luonnonsuojelualue (2,7 ha).
Espoon lausunto on näille myönteinen. Espoo-tarinaassa valtuustokaudelle asetettujen tavoitteiden mukaan mukaan (meidän vihreiden neuvottelema tavoite!) kaupungin kasvaessa huolehditaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä mm. selvittämällä mahdollisuudet täydentää Espoon luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.
Tämä on tosiaan hieno asia. Elfvikin metsän suojelu on erityisen tärkeää, koska se torppaa lopullisesti aikanaan metsään kohdistuneet rakennuspaineet.
– Postipuun lastensuojelupalveluiden uudisrakennuksen rakentamisen käynnistäminen
Hanke on ollut pitkään vireillä, viime vaiheessa sitä ovat viivyttäneet kilpailutuksen ongelmat. Tila- ja asuntojaostssa olemme hyväksyneet hankkeen tavoitekustannukseksi 7,45 me. Investointiohjelmaan on budjetoitu hankkeelle 4,735 me.
Nyt hankkeelle esitetään käynnistämislupaa vuoden 2019 alussa, koska urakkatarjoukset ovat voimassa 19.3.2019 saakka. Mahdollinen vuoden 2019 lisämäärärahatarve tullaan esittämään vuoden 2019 seurantojen yhteydessä päätöksentekoon ja vuoden 2020 osalta määrärahat liitetään investointiohjelmaan.
Tämä hanke on nyt tärkeää saada liikkeelle kustannusten noususta huolimatta. Töitä on sen eteen tehty, että olisi saatu edullisempia tarjouksia.
– Vanbronniitty, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 330503, 21. kaupunginosa Henttaa (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on muuttaa Suurpellon eteläosassa oleva toteutumattomaksi jäänyt toimistorakennusten korttelialue tiiviiksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kortteliin osoitetaan myös tilat pienelle kivijalkapäiväkodille. Nykyinen asemakaava on ollut voimassa yli kymmenen vuotta, eikä alue ole rakentunut.