Valtuusto päätti Bergön osayleiskaavasta, joka on ollut vireillä yli 10 vuotta. Osayleiskaavalla mahdollistetaan Bergön alueen maltillinen lisärakentaminen pääosin ympärivuotista asumista varten. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamaan siis pääsee ilman asemakaavoitusta.
Asia, josta kaupunkisuunnittelulautakunta ei päässyt yhteisymmärrykseen oli, missä määrin muille kuin maanomistajille pitäisi turvata vapaa kulku rantaan ja pitäisikö rakentamattomia rantoja osoittaa virkistyskäyttöön. Laajempien rantaan ulottuvien virkistysyhteyksien ja -alueiden saaminen oli vihreille kynnyskysymys kaavan hyväksymiselle. Ehdotusvaiheessa niitä lisättiin, mutta maanomistajien palautteen myötä taas karsittiin.
Siksi esitin kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Esitys hävisi äänin 49-26. Sen jälkeen äänestettiin vielä Henna Partasen (vihr) tekemästä hylkäysesityksestä, joka kaatui äänin 55-19, 1 tyhjä.
Alla valtuustossa pitämäni puhe, jossa perustelen palautusesitystä.
* * *
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Bergön alue, jota olemme nyt kaavoittamassa, on todella hienoa ja arvokasta saaristoluontoa. Alueen keskiosa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, eivätkä ranta-alueen metsät poikkea olennaisesti luonnonsuojelualueen metsistä.
Kaava on ollut vireillä yli kymmenen vuotta ja sitä on tehty huolella tontti ja rakennus kerrallaan maanomistajien kanssa neuvotellen.
Asia, josta kaupunkisuunnittelulautakunta jäi erimieliseksi on, missä määrin muille kuin maanomistajille pitäisi turvata Bergössä kulku rannassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään vaatimus jättää rakentamisesta vapaaksi jäävää rantaviivaa.
Meillä on Espoossa rantaraitin myötä hyväksytty hieno ja tärkeä periaate jättää rannat julkiseen käyttöön. Suvisaaristossa on kuitenkin hyvin harvoja paikkoja, joista muut kuin maanomistajat tai veneilijät pääsevät nauttimaan merimaisemista.
Kaavaehdotusvaiheessa edellinen lautakunta laajensi yksimielisesti virkistysyhteyksiä rantaan. Nähtävilläolon jälkeen nykyinen lautakunta kuitenkin poisti lisäykset maanomistajien vastustuksen takia. Merkittävin muutos oli, että Flakaholmeniin kulkeva yhteys ja sinne osoitettu viheralue poistettiin kokonaan.
Vihreille laajempien virkistysyhteyksien saaminen on ollut kynnyskysymys kaavan hyväksymiselle. Myös Uudenmaan liitto on lausunnossaan huomauttanut, että rakentamattomat rannat olisi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Tällaista erityistä tarvetta ei nähdäksemme ole esitetty.
Viheryhteyksien ja -alueiden poistamista perusteltiin sillä, että osayleiskaava ei anna oikeutta maan lunastuksiin, jolloin yksityisen maille osoitetut viheralueet eivät käytännössä toteutuisi. Alueiden tulevan käytön ja mahdollisen asemakaavoituksen kannalta sillä on kuitenkin merkitystä, onko alueet merkitty viheralueiksi vai ei.
Siksi teen samansisältöisen palautusesityksen, joka on tehty kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja joka on jaettu teille numerolla 5:
”Osayleiskaavaehdotus palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten että virkistysyhteyksiä rantaan parannetaan sekä lisätään virkistyskäyttöön osoitettuja rannan osia kaupunkisuunnittelulautakunnan 9.5.2017 päätöksen mukaisesti, esimerkiksi Flakaholmeniin osoitettu ja sinne johtava VL-merkintä. Uudenmaan liiton mukaan rakentamattomat rannat olisi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava yleiseen virkistykseen, jollei erityinen tarve edellytä alueen osoittamista muuhun käyttöön. Tällaista erityistä tarvetta ei ole esitetty.”
Kiitos!