Vaaleihin on kaksi viikkoa mutta kuntapolitiikka pyörii normaalisti. Kokouksessa päätösasioina mm. Kivenlahden metrokeskuksen kaava ja lausunto Vantaan yleiskaavaluonnoksesta. Lisäksi annetaan vastaus Henna Partasen (vihr) valtuustoaloitteeseen kaupungin lentomatkojen CO2-päästöjen kompensoimisesta. Vastaus on hyvä, mutta jättää auki sen, ryhdytäänkö toimenpiteisiin.
Raide-Jokeri tulee tähän kokoukseen info-asiaksi. Seuraavaan sitten listalle ja edelleen tarkoitus tehdä päätös huhtikuun valtuustossa.
Alla lista-asiat avattuna tällä kertaa varsin napakasti vaalikiireiden takia. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Teknisen lautakunnan, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston ja Kestävä Espoo -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Birgitta Johansson (vihr/sit) eroaa varavaltuutetun ja teknisen lautakunnan jäsenen tehtävistä lähdettyään Rkp:n eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsinkiin. Lautakuntapaikka tulee täytettäväksi huhtikuun valtuustossa, tilalle pitää valita nainen. Varavaltuutetuksi nousee Jani Helenius.
– Teknisen lautakunnan, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston ja Kestävä Espoo -kehitysohjelman ohjausryhmän jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Ville Lehtola (kok) eroaa, koska työskentelee ulkomailla.
– Valtuustokysymys asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta sekä valtuustoaloite asiakasmaksujen perinnän toteuttamisesta kestävän kehityksen mukaisesti (Kv-asia) (Pöydälle 28.1.2019)
Johanna Värmälä (sd) ja 29 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 16.10.2017 valtuustokysymyksen asiakasmaksujen perinnästä ja ulosotosta.
Valtuustokysymystä käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 14.12.2017 ja kaupunginhallitus palautti sen uudelleen valmisteltavaksi niin, että käsittelyyn yhdistetään Mikki Kausteen ja Tiina Ahlforsin tekemä valtuustoaloite samasta aiheesta.
Tämä asia on kertaalleen palautettu kaupunginhallituksessa ja jätettiin tammikuussa pöydälle lisäselvityksiä varten. Toivottavasti nyt saadaan vietyä eteenpäin.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanojen muuttaminen vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin
Vielä muutamia vaihdoksia.
– Valtuustoaloite kaupungin edustus-, virka- ja ekskursiomatkojen lentomatkojen CO2 -päästöjen kompensoinnista (Kv-asia)
Henna Partasen (vihr) ja 25 muun valtuutetun 21.1.2019 allekirjoittama aloite, jossa esitetään että Espoon kaupunki alkaisi osana edustus-, virka- ja ekskursiomatkojen matkakuluja kompensoida työntekijöiden ja luottamushenkilöiden lentomatkojen C02 -päästöt. Kompensointi tulisi tehdä tavalla, joka todennetusti vähentää maailmanlaajuisesti C02 -päästöjä eikä ole osa Espoon olemassa olevaa ilmasto- tai ympäristönsuojelutyötä.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin henkilökunta ja vieraat tekivät yhteensä 789 lentoa vuoden 2018 aikana (223 kotimaan, 504 Euroopan sisäistä ja 56 mannerten välistä lentoa). Lennot maksoivat yhteensä 269 380 euroa ja lentokilometrejä kertyi 2 584 486 km. Lentokilometrien määrä on kasvanut 57,4% vuodesta 2016.
Kokonaisuudessaan Espoon kaupungin lentomatkustuksesta syntyi vuonna 2018 kaupungin käyttämän HRG-matkatoimiston raportin mukaan 427 892 CO2-kg. Todellinen ilmastoon vaikuttavien päästöjen määrä on tätä suurempi.
Vastauksessa käydään perusteellisesti läpi olemassaolevia malleja päästöjen kompensoimiseen. Lopuksi todetaan, että yhteistyö kotimaisen toimijan kanssa ja/tai päästöhyvitysten sijoittaminen kotimaisiin hankkeisiin on yksi tapa varmistaa hyvitystoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus. Kompensaatiomallia valittaessa tulisi myös huomioida sen potentiaali toimia selkeänä ja helposti omaksuttavana esimerkkinä päästöjen hyvittämiselle sekä kuvastaa Espoon asemaa Euroopan kestävimpänä edelläkävijäkaupunkina.
Muuten hyvä vastaus, mutta siinä jätetään johtopäätökset tekemättä sen suhteen, onko tarkoitus ryhtyä kompensoimaan päästöjä vai ei. Tähän esitämme lisäystä, että käynnistetään vastauksen pohjalta valmistelu sopivan menetelmän valinnasta kaupungin lentomatkojen CO2-päästöjen kompensoimiseksi.
– Tynnyripuiston yhteisväestönsuojan rakentamisen aloittaminen
Väestönsuojapaikkojen sijoittuminen Tynnyripuiston yhteisväestönsuojaan on mahdollistettu valtuuston hyväksymissä silloisen Meri-Matin koulurakennuksen ja Matinkylän uimahallin hankesuunnitelmissa.
Investointiohjelman valmisteluvaiheessa hankkeen muuttunut toteutusmalli jäi huomioimatta ja investointiohjelmassa yhtiöhankkeisiin osoitettu määräraha jäi siirtämättä investointihankkeiden osioon.
Hanke on kuitenkin maksettava kaupungin investointirahoista, koska Espoon kaupungin ja Länsimetro Oy:n välillä on tehty yhteisväestönsuojan käyttöoikeussopimus. Kustannusvaikutus kaupungille olisi ollut sama, vaikka olisi päädytty toteutusmalliin, jossa yhtiö olisi toteuttanut väestönsuojien rakentamisen.
Tila- ja asuntojaosto hyväksyi Tynnyripuiston yhteisväestönsuojan hankesuunnitelman ja käyttöoikeussopimuksen 9.4.2018. Väestönsuojan kustannus oli 29.9.2017 laaditun kustannusarvion mukaan 3 469 144 euroa.
Uuden 12.2.2019 laaditun kustannusarvion mukaan väestönsuojan rakentamiskustannukset ovat nousseet 4 040 000 euroon. Hinnan nousun syitä ovat mm. rakennuskustannusindeksin kohoaminen, pelastuslaitoksen vaatimat ylimääräiset yhteiskäyttötestit metron läheisyyden vuoksi ja VSS-laitteiden hinnan nousu yritysoston aiheuttaman markkinatilanteen muutoksen vuoksi.
– Länsikorkee asemakaavan muutoksen, alue 210900, määrääminen osittain voimaan
Valtuusto hyväksyi Länsikorkee asemakaavan muutoksen 20.8.2018. Päätöksestä on valitettu. Asunto-osakeyhtiö vaatii, että valtuuston päätöstä muutetaan siten, että poistettu asuinrakennusoikeus palautetaan, suojelumääräyksiä muutetaan hissien rakentamisen mahdollistamiseksi ja Espoon kaupungin omistama alue, joka tulee yhtiön hoitovastuulle, luovutetaan yhtiölle vastikkeetta. Kaupunki pyytää lausunnossaan hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen.
Kaava-alueella sijaitsee Metsolan päiväkoti, joka on suljettu sisäilmaongelmien takia. Uudelle päiväkodille on alueella suuri tarve. Siksi esitetään, että kaava määrätään voimaan päiväkodin tontin ja piha-alueen osalta.
Päiväkotia on todella odotettu, hyvä että näin kiirehditään.
– Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille Vantaan yleiskaava 2020 -luonnoksesta
Vantaan yleiskaavassa varaudutaan 335 000 asukkaaseen sekä 185 000 työpaikkaan vuonna 2050. Kaavan keskeisin ratkaisu on sisäänpäin kasvu olemassa olevassa kaupunkirakenteessa.
Espoon lausunnon keskeiset pointit:
– Suunnittelun seudulliseen kokonaisuuteen ja seudullisiin vaikutuksiin on hyvä kiinnittää yhä tarkemmin huomiota sekä korjata Espoota koskevaa lähtötietoa.
– Espoo pitää tärkeänä, että kaavaluonnos mahdollistaa hyvät liikenneyhteydet Vantaalta Pohjois-Espooseen Tikkurilantien jatketta pitkin.
– Myyrmäen asema tulisi osoittaa seudullisesti merkittävänä liityntäpysäköintipaikkana.
– Espoo edellyttää, että Kehä II:n varaus tulee säilyttää tai sille tulee esittää korvaava suunnitelma, jottei tulevaa, korvaavaa ratkaisua tehdä toteuttamiskelvottomaksi.
– Yleiskaavalla tulee varmistaa valtakunnallisesti merkittävän Tallinnan tunnelin toteuttamisedellytykset, mutta tunnelin linjausvaihtoehtoja ei tule keskeneräisessä suunnittelutilanteessa lukita muilta osin, kuin että se osoitetaan kulkemaan lentokentän kautta.
– Espoo pitää seudun kannalta tärkeänä, että kaavassa on osoitettu aluevaraus uudelle täyttömäelle Kiilan alueelle.
Kehä II:sta todetaan lausunnossa seuraavaa:
Espoo, Vantaa, Helsinki ja Uudenmaan ELY-keskus teettävät parhaillaan Vihdintien kehittämisselvitystä, josta saadaan lisätietoa Kehä II:n roolista ja tarpeesta seudun liikenneverkossa. Vihdintien kehittämisselvityksestä saatujen alustavien tietojen perusteella Kehä II:n jatkeen toteuttaminen yleissuunnitelmaa kevyemmällä ratkaisulla 1+1 -kaistaisena pääkatuna 50 km/h nopeustasolla parantaa autoliikenneyhteyksiä erityisesti Espoon etelä- ja keskiosista Vihdintien käytävän pohjoisosiin sekä Vantaan länsiosiin, vähentää liikennettä erityisesti kokoojakatuverkolla sekä vähentää liikennesuoritetta ja liikenteessä kuluvaa aikaa. Selvitystyö on kuitenkin vielä kesken.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Työllisyysasioiden tilannekatsaus (Heidi Nihtilä)
– Yhteenveto ja raportit asukasfoorumien toiminnasta 2018 (Mari Immonen)
– Raide-Jokeri /Allianssin toimintamalli (Olli Isotalo)
– MAL-suunnitelman ajankohtaiskatsaus (Olli Isotalo)
Tässäpä onkin painavaa asiaa selostusten muodossa
– Kivenlahden metrokeskus, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 412500, 34. kaupunginosa Espoonlahti (osittain Kv-asia)
Tavoitteena on luoda edellytykset kaupunkimaisen ja toiminnallisesti monipuolisen paikalliskeskuksen toteuttamiselle Kivenlahdessa metron läntisen pääteaseman lähiympäristössä. Lisäämällä ja uudistamalla kulkuyhteyksiä Länsiväylän alitse kaavan ratkaisuilla huomioidaan myös Kiviruukin alueen kehittäminen ja kytkeytyminen metron kehityskäytävään tulevaisuudessa. Asemakaavalla tavoitellaan Kivenlahden luonnetta täydentävää keskustamaista aluetta, jolle korkea rakentaminen ja julkisten kaupunkitilojen muodostama paikkojen verkosto luovat identiteetin.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.11.2018 kaupunginhallitukselle hyväksymästä asemakaavan muutosehdotuksesta on rajattu pois Merivirta 3-5:n kortteli sopimusneuvotteluiden keskeneräisyyden vuoksi. Tämä osa etenee kaupunginhallitukselle myöhemmin erillisenä asemakaavan muutoksena.
Lautakunnan hyväksymiin kaavamääräyksiin esitetään kahta muutosta:
– metron liityntäpysäköinnin autopaikkojen vähimmäismäärä muutetaan 600 autopaikasta 400 autopaikkaan
– Sallitaan keskustatoimintojen korttelialueella (C-1) esitettyjen käyttötarkoitusten lisäksi myös opetustoimintaa palvelevat tilat
Liityntäpysäköintipaikkojen vähentämistä perustellaan tehdyllä selvityksellä, tästä pyydämme tarkempaa tietoa. Opetustoiminnan salliminen herättää myös kysymyksiä. Selostuksesta ei käy ilmi, onko tähän jo jokin hanke vireillä.