Julkaistu Länsiväylässä 3.4.2019

Espoo on nopeasti kasvavana kaupunkina jatkuvan rakentamisen kohteena. Rakennusbuumin keskellä on muistettava vaalia myös kulttuurihistoriaa. Sillä on merkitystä asukkaiden identiteetille ja juurtumiselle. Kauklahdessa alueen historialliset juuret ovat jatkuvasti ja näkyvästi läsnä. Tämä oli yksi peruste sille, miksi Suomen kotiseutuyhdistysten liitto valitsi viime elokuussa Kauklahden vuoden kaupunginosaksi.

Kauklahden Kurttilassa on useamman kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen keskittymä. Rakennukset omistaa Espoon kaupunki ja ne on suojeltu. Åminnen tilan päärakennus on rakennettu vuoden 1900 vaiheilla ja on mahdollista, että sen suunnitteluun on osallistunut Eliel Saarinen. Juppin maatilan päärakennus mainitaan rakennetuksi jo 1880-luvulla ja tilan juuret ulottuvat 1500-1600 luvuille. Juppissa on toiminut aiemmin Espoon kuvataidekoulu ja viime vuosina se on ollut vuokrattuna lasten taidetoimintaan sekä taiteilijoiden työtiloiksi.

Rakennukset tulivat kaupungin omistukseen 1970-luvulla. Kaupungilla ei ole ollut kokonaisvaltaista suunnitelmaa rakennusten käytölle. Ne on ollut jo vuosia tarkoitus myydä siten, että ehtona on rakennusten kunnostaminen. Juppin vuokrasopimukset on nyt irtisanottu ja huolena on, että rakennukset jäävät pitkäksi aikaa tyhjilleen. Suojeluvelvoite kuitenkin tarkoittaa, että rakennusten arvo on virallisesti tunnustettu. Siksi niitä ei kannata päästää rapistumaan.

Kurttilassa on myös ruotsinkielisenä kouluna toiminut Kungsgårdsskolan, joka sekin on kaupungin omistuksessa. Kun koulu saa uudet tilat, vanha rakennus jää vaille käyttöä. Kyseessä on hirsirakenteinen ja rakennustaiteellisesti arvokas jugend-vaikutteinen rakennus, joka valmistui 1910 vuoden paikkeilla. Myös tämä rakennus on suojeltu.

Espoon kaupungin on nyt pikaisesti arvioitava, miten Kurttilan arvokkaat rakennukset saadaan säilytettyä ja mitä käyttöä niihin voisi tulla. Kungsgårdskolanin tiloista saisi hienon kylätalon, jossa voisi olla harraste- ja kokoontumistiloja alueen asukkaille sekä vaikkapa vuokrattavia tiloja käsityöläisille ja taiteilijoille.

Espoossa on ennenkin pelastettu rakennuksia purkutuomioilta, mutta vasta kovan taistelun jälkeen. Villa Elfvik, Albergan kartano ja Karhusaaren huvila ovat tällaisia esimerkkejä. On kulttuuriteko, että nämä rakennukset ovat edelleen keskuudessamme ja asukkaiden ilona. Tehdään sama myös Kauklahdessa.

Tiina Elo, kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja (vihr)
Susanna Rahkonen, Kauklahti-seuran puheenjohtaja