Maanantaina taas vuorossa kaupunginhallituksen kokous. Listalla mm. Hatsinanpuiston kaava Perkkaalla, jota saatiin merkittävästi parannettua kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Vastaus Mari Anthonin (vihr.) ja Ekim Özdemirin (vihr.) valtuustoaloitteeseen lasten ja nuorten sähköisestä aloitepalvelusta on ympäripyöreä. Kysymme tässä kohtaa myös miten etenee valmistelu nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuustoon. Tätä on valtuusto yksimielisesti toivonut asiaa käsitelleen Marin ja Ekimin aloitteen yhteydessä.
HSL:stä on kaksikin valtuustokysymystä: Inka Hopsun ja minun valtuustokysymys HSL:n vyöhykemallin B-vyöhykkeen laajentamisesta kehä III:lle (mitä maksaisi ja miten olisi toteutettavissa) ja Markku Sistosen (sd) valtuustokysymys HSL:n perussopimuksen uusimisesta. Saadaan näiden myötä perusteellinen joukkoliikennekeskustelu valtuustoon.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia)
Kaupunginhallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vihreiden kaupunginhallituspaikkoihin tulee muutoksia, kun luovun varapuheenjohtajan paikasta. Nämä menevät osaltamme viivana valtuustoon, jotta valtuustoryhmä ehtii rauhassa tehdä valinnat.
– Valtuustoaloite lasten ja nuorten sähköisestä aloitepalvelusta (Kv-asia)
Mari Anthonin (vihr), Ekim Özdemirin (vihr) ja 44 muun 10.12.2018 jättämä aloite, jossa toivotaan, että Espoossa selvitetään mahdollisuutta kokeilla lasten ja nuorten sähköistä aloitepalvelua.
Vastauksessa kuvataan kaupungin palautteenantokanavia. Sähköistä palautetta voi antaa kaupungin verkkosivujen tai paikkatietoja hyödyntävän mobiilisovelluksen kautta. Nuorisotiloilla käytetään aktiivisesti palautejärjestelmää ja nuorisotilojen ohjaajat tukevat palautteen antamista tarvittaessa. Kaupunki sitoutuu vastamaan lähetettyihin kysymyksiin, kommentteihin tai palautteisiin viiden vuorokauden (työpäivät) kuluessa lähetyspäivästä.
Aloitteita voi tehdä vapaamuotoisesti kuntalaisaloite.fi -palvelussa, sähköpostilla tai paperilla kirjaamoon. Aloitteen tekemistä ei ole sidottu ikään. Myös alle 18-vuotiaat voivat tehdä kuntalaisaloitteen.
Espoo on kokeillut erityisesti nuorille suunnattua valtakunnallista vaikuttamispalvelua aloitekanava.fi. Siitä luovuttiin, koska toiminnallisuus ja käyttäjäystävällisyys eivät täyttäneet odotuksia. Palvelu mm. vaati nuorelta rekisteröitymistä. Espoo oli myös kehittämässä aloitekanava.fi tilalle tullutta nuortenideat.fi palvelua, mutta senkin käyttö vaatii rekisteröitymistä.
Tämän keväisessä 9-luokkalaisten Vaikuttamo-tapahtumassa asiointiyksikön edustaja haastatteli nuoria palautteiden antamiseen ja aloitteiden tekemiseen liittyen. Haastatellut eivät tunteneet nykyistä palautejärjestelmää. Haastattelijan esitellessä sitä, suurin osa suhtautui positiivisesti. Nuorten kommenttien mukaan järjestelmä vaikuttaa helpolta ja he voisivat sitä käyttää. Palautteen antamiselle nuoret kokivat internetin ja mobiilien vaihtoehtojen olevan heille luontevimpia.
Lopuksi todetaan, että Espoo kehittää palvelujaan asukkaita kuunnellen. Palautteiden antamisessa on erityisesti mobiilin sovelluksen edelleen kehittäminen ajankohtaista ja suunnitteilla on osallistaa nuoria seuraavan käynnistyvän kehittämistyön aikana 2019-2020, jotta heidän olisi jatkossa yhä helpompi tuoda ajatuksiaan ja ideoitaan esille kaupungin toimijoille.
Vastaus on harmillisen ympäripyöreä sen osalta, miten nuorten vaikutusmahdollisuuksia tullaan parantamaan.
Aloitteessa viitataan Helsingin käytössä olevaan palveluun, joka on nuorten oma aloitekanava. Vastauksessa olisi hyvä viitata myös tähän palveluun ja arvioida siitä saatuja kokemuksia ja mahdollisuuksia vastaavan palvelun käyttöönottoon Espoossa. Palvelu on näyttää olleen Helsingissä käytössä neljä vuotta. Tämän vuoden aikana aloitteita näyttää tulleen noin 50. Aloitteet ja vastaukset löytyvät verkosta, jolloin kuka vaan pääsee niitä helposti katsomaan.
Olisi kyllä hienoa, että tämäntyyppinen nuorten oma aloitekanava saataisiin myös Espooseen. Nykyiset yleiset palautekanavat eivät suoraan tätä vastaa.
Vastauksessa olisi hyvä kertoa myös, miten etenee valmistelu nuorisovaltuuston aloitteiden tuomiseksi valtuustoon.
Valtuusto hyväksyi 11.6. 2018 yksimielisesti asiaa koskevan aloitteen yhteydessä seuraavan Mari Anthonin (vihr) tekemän toivomuksen:
”Valtuusto toivoo, että yhdessä nuorisovaltuuston kanssa kehitetään nuorisovaltuuston aloiteprosessia ja valmistellaan malli, jossa nuorisovaltuuston aloitteet tuodaan kaupungin valtuustolle vähintään kerran vuodessa.”
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanojen muuttaminen vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin
Hyväksytään joitakin muutoksia.
– Vammaisneuvoston täydennysvaali
Vammaisneuvoston varsinaisen jäsenen Anu Aution henkilökohtainen varajäsen Tiina Hannikainen on virkavapaalla 31.7.2019 saakka. Sosiaali- ja terveystoimi ehdottaa hänen tilalleen Riitta Eskolaa.
– Valtuustokysymys seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä Espoossa (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 44 muun 21.1.2019 jättämä valtuustokysymys, jossa kysytään:
1. Kuinka paljon Espoossa tapahtuu seksuaalirikoksia?
2. Mitä toimia Espoossa on tehty seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi?
3. Millaista apua Espoo tarjoaa seksuaalirikollisuuden uhriksi joutuvalle ja miten henkilöä ohjeistetaan ja kannustetaan, jotta hän pääsee, mutta myös löytää avun piiriin?
4. Miten Espoon kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa käsitellään seksuaalinen häirintä – teemaa?
Vastauksessa todetaan, että poliisin tilastojen mukaan raiskaukset ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset ovat jonkun verran lisääntyneet Espoossa viimeisen viiden vuoden aikana.
Ennaltaehkäisevää työtä tehdään neuvoloissa sekä kouluja opiskelijaterveydenhuollossa. Terveysasemilla ei yleisen valistuksen lisäksi ole käytössä seksuaalirikosten ehkäisyyn keinoja. Sen sijaan puheeksi ottamisen taitoja on henkilökunnan osalta lisätty.
Terveysasemilla seksuaalirikoksen kohteeksi joutuneelle tarjotaan numero Seri-tukikeskukseen (HUS), kriisipäivystykseen ja poliisille sekä varataan aika psykiatriselle sairaanhoitajalle. Mikäli kyseessä on alle 16-vuotias, tehdään ilmoitus lastensuojeluun ja poliisille sekä lähete lastenklinikalle. Lastensuojelu tekee yhteistyötä HUS:in oikeuspsykologisen yksikön kanssa.
Lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta aiheutuvan tuen tarpeessa olevien espoolaisten palvelut on keskitetty 2013 alkaen Perheasioiden yksikössä toimivaan Omatilaan. Omatilan tehtäviin kuuluu myös kaikkinainen hyvinvoinnin ja väkivallattomuuden edistäminen ja se tarjoaa konsultaatiota ja koulutusta yhteistyö tahoille. Espoossa on luotu ohjausmalli Omatilan palveluihin mm. neuvolatoiminnan ja poliisin kanssa. Lisäksi Omatila järjestää puheeksi ottamiskoulutuksia Espoon kaupungin eri toimijoille.
Omatilan lisäksi kaikissa kaupungin sosiaalityön toiminnoissa autetaan tarvittaessa myös seksuaalisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneita.
Koulujen osalta todetaan, että opetushallitus on vuonna 2018 laatinut oppaan seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistuksen pohjalta Espoon suomenkielinen opetus ja ruotsinkieliset sivistyspalvelut laativat elokuussa 2018 peruskoulujen ja lukioiden henkilöstön käyttöön Oppilas seksuaalisen häirinnän kohteena tai häirinnän aiheuttajana -toimintakortin, jossa kuvataan, miten tulee toimia, jos havaitsee tai saa tietoonsa seksuaalista häirintää. Lisäksi peruskoulujen ja lukioiden oppilaille/opiskelijoille laadittiin huoneentaulu, jossa kerrotaan, miten tulee toimia, jos kokee tai huomaa seksuaalista häirintää koulussa.
Mediassa esiin nousseiden tapausten perusteella Espoon suomenkielinen opetus ja ruotsinkieliset sivistyspalvelut pitivät tärkeänä, että kouluille ja toiselle asteelle laaditaan sosiaalisen median vaaroja ja seksuaalista häirintää koskeva materiaali. Materiaali on toimitettu kouluille ja oppilaitoksille tammi-helmikuussa 2019.
Vastaus on perusteellinen ja osoittaa, että Espoossa on asiaan tartuttu. Toivottavasti rikoksen uhreiksi joutuneet tai uhkaa kokevat myös löytävät tarvitsemansa avun.
– Jänismäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 150806, 62. kaupunginosa Lippajärvi (Kv-asia)
Uudenmaan ely-keskus on tehnyt kaupunginhallituksen 17.12.2018 tekemästä asemakaavamuutoksen hyväksymispäätöksestä maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen. Ely-keskus katsoo, etteivät asemakaavamääräykset ole melun osalta riittäviä.
Nyt meluselvitystä on päivitetty oikaisukehotuksen johdosta tutkimalla asuntojen pohjaratkaisuja, melukatveita ja tuuletusikkunoiden sijaintia siten, että tuuletusikkunoiden kohdalla päästään alle 55 dB päiväaikaiseen keskiäänitasoon. Tämän varmistamiseksi melumääräystä on täydennetty seuraavasti:
”Mikäli asunnon hiljaisempaan julkisivuun kohdistuu yli 55 dB päiväaikainen keskiäänitaso, tulee rakennuslupavaiheessa esittää ratkaisu, jolla asunnon tuuletusikkunan kohdalla alittuu 55 dB päiväaikainen keskiäänitaso.”
Oikaisukehotuksen takia päätös kaavan hyväksymisestä on tehtävä valtuustossa.
Harmillista, että kaava on päässyt eteenpäin puutteellisin merkinnöin. Hyvä että ely-keskus oli tarkkana.
– Perkkaa II B (Hatsinanpuisto), asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 113810, 51. kaupunginosa, Leppävaara (Kv-asia)
Tälle alueelle on ollut vuosien varrella varsin suurisuuntaisia suunnitelmia alkaen sisälaskettelukeskuksesta. Alueelle on tehty vuosien varrella useampikin kaava, jotka ovat kuitenkin jääneet toteutumatta. Nyt on lähdetty realistisemmalta pohjalta.
Kaavalla lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset Leppävaaran kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan myös korkeatasoista asuntorakentamista hyvien palveluiden välittömään läheisyyteen.
Monikonpuro kulkee kaava-alueen läpi. Tämä on kaupunkisuunnittelulautakunnan sinnikkään vaikuttamistyön tulos. Lännessä puro sijoittuu Hatsinanpuistoon, jossa puro voi virrata osin alkuperäisessä uomassaan. Monikonpuro rakennetaan Perkkaatien varteen osaksi kaupunkimiljöötä ainoastaan uusien katujen välisellä alueella. Suunnittelualueen itäosassa Monikonpuro jatkaa kulkuaan nykyisellä sijainnillaan Perkkaanpuronpuistossa.
Liikekeskukseen rakennetaan myymälätilojen lisäksi mm. liikuntatiloja ja -palveluita, ravintoloita ja muita palveluita. Alueelle voidaan rakentaa pieni päivittäistavaramyymälä. Toimistokortteleiden jalankulkutasoon voi myös sijoittua liiketiloja.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan vihreät jäsenet tekivät ansiokasta työtä, jonka tuloksena kaavaa saatiin kehitettyä parempaan suuntaan. Suuri saavutus oli Monikonpuron siirtäminen osin rakennettavan korttelin sisään puistomaiseksi vesi- ja virkistysaiheeksi. Myös asuntokorttelin viihtyisyyttä saatiin parannettua.
Hatsinanpuisto on perkkaalaisille tärkeä virkistysalue, joka rakentamisen myötä menetetään. Siksi on tärkeää, että alueen puistoihin panostetaan. Monikonpuro arvokas virtavesi, johon taimen on taas palannut kutemaan kiitos Pro Monikonpuro liikkeen arvokkaan suojelutyön. On tärkeää, että Monikonpuro saa virrata kaava-alueen läpi. https://www.lansivayla.fi/artikkeli/725442-leppavaara-sai-uuden-valopilkun-kutee-todistettavasti-monikonpurossa
– Maapallonkuja, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 322023, 22. kaupunginosa Olari
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalon rakentaminen liike- ja toimistorakennusten tontille. Tontilla sijaitsee vuonna 1985 valmistunut kaksikerroksinen liike- ja toimistorakennus, joka on tarkoitus purkaa.
Lautakuntavaiheessa Risto Nevanlinna teki seuraavan lisäysesityksen, joka valitettavasti hävisi niukimmalla mahdollisella tavalla äänin 6-6, 1 tyhjä pj:n äänen ratkaistessa: ”Kattopinta tulee toteuttaa hulevesiä viivyttävänä ja haihduttavana viherkattorakenteena.”
Viimeisessä lautakuntakäsittelyssä kaava hyväksyttiin yksimielisesti.
– Valtuustokysymys HSL:n vyöhykemallin B-vyöhykkeen laajentamisesta koko Kehä III:n sisäpuoliselle alueelle (Kv-asia)
Minun, Inka Hopsun ja 46 muun 25.2.2019 jättämä valtuustokysymys HSL:n vyöhykemallin B-vyöhykkeen laajentamisesta koko Kehä III:n sisäpuoliselle alueelle, jossa kysytään:
1.) Mikä on arvioitu vaikutus Espoon kuntaosuuteen, jos B-vyöhyke siirretään kulkemaan myös Espoossa Kehä III:sta pitkin?
2.) Mikä on vyöhykerajan siirron arvioitu vaikutus joukkoliikenteen houkuttelevuuteen?
3.) Koska aikaisintaan Espoon esittämä vyöhykerajan siirto voidaan toteuttaa ja mitä päätöksiä se edellyttää?
4.) Millä keinoin muutoksen aikataulua voidaan nopeuttaa niin, että vyöhykerajan siirto saataisiin voimaan mahdollisimman pian?
Vastauksessa todetaan, että ennusteiden perusteella joukkoliikennematkat tulevat vyöhykeuudistuksen myötä kasvamaan koko seudulla noin 1 %. Matkat pitenevät ja matkustajakilometrit kasvavat noin 5 % ja samalla ajoneuvomatkat vähenevät koko seudulla n. 0,5 %. Automatkat vähenevät erityisesti Helsingin suuntaan.
Vyöhykkeiden rajojen siirtojen vaikutusta liikkumiseen ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja sitä kautta lipputuloihin ja kuntaosuuksiin on mahdollista arvioida aikaisintaan syksyllä 2019, kun on kerääntynyt alustavaa tietoa siitä, miltä ihmisten matkustus- ja ostokäyttäytyminen näyttää uudessa vyöhykemallissa.
Vastauksen mukaan B-vyöhykkeen levittäminen Kehä III:lle tarkoittaisi käytännössä, että todennäköisesti myös Vantaa ja Helsinki haluaisivat muokata rajoja (esim. Tikkurilan ja Östersundomin alueiden osalta), jolloin C-vyöhyke lakkaisi olemasta. Mikäli Espoossa ja Vantaalla ei olisi C-vyöhykettä, olisi lippuhintojen tuloksena tasatariffi. Tällöin halvin lippu olisi kalliimpi kuin nykytilanteessa (kertalippu yli 4 euroa) ja lyhyet matkat kalliita, ellei lippuja subventoida nykyistä voimakkaammin. Samalla espoolaiset menettäisivät nyt vyöhykeuudistuksen myötä käyttöönotettavan mallin hyödyt ja edullisemman AB- tai BC-lipun sekä kertaluontoisen lisävyöhykelipun, jota on toivottu paljon vuosien mittaan.
Mahdolliset vyöhykerajojen muutokset ovat aina seudullisia päätöksiä, jotka edellyttävät kaikkien jäsenkuntien kuulemista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että HSL voisi aikaisintaan vuoden 2020 keväällä sisällyttää toiminta- ja taloussuunnitelmaan ehdotuksia vyöhykkeiden rajojen muutoksista ja kysyä linjauksista näkemyksiä eri kunnilta.
Lopuksi todetaan, että vyöhykerajojen mahdolliset muutokset vaativat perusteellista valmistelua ja tutkittua tietoa liikkumisen muutoksista. Asian käsittely mahdollisimman nopealla aikataululla edellyttää, että vaikutustarkastelut aloitetaan heti syksyllä 2019, jolloin on kerääntynyt alustavaa tietoa ihmisten matkustustottumuksista uudessa vyöhykemallissa.
Teimme tämän valtuustokysymyksen, koska kysymys vyöhykerajan siirrosta nousee aika ajoin esiin. Kun B-vyöhykkeen kaarta katsoo, huomaa että vyöhyke on leveämpi idässä kuin lännessä. Siksi en ihan ymmärrä perustetta, että vyöhykkeen siirtäminen kulkemaan Kehä III:sta automaattisesti tarkoittaisi tasatariffiin siirtymistä.
Espoon konsernijaosto on linjannut, että rajaa tulee siirtää länsimerton liikenteen käynnistyessä, jolloin kaikki viisi Espoon kaupunkikeskusta olisivat samalla vyöhykkeellä. On tärkeää, että vaikutustarkastelut aloitetaan syksyllä. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että C-vyöhykkeen joukkoliikenne saadaan sujuvaksi.
– Valtuustokysymys HSL:n liikennesuunnittelun periaatteista ja perussopimuksesta (Kv-asia)
Markku Sistosen (sd) ja 36 muun 30.1.2019 allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään:
– mihin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, jotta HSL toteuttaisi hyväksymäänsä strategiaa sekä liikennesuunnittelun periaatteita?
– mihin toimenpiteisiin kaupunki ryhtyy, jotta vuonna 1970 laadittu perussopimus saadaan vastaamaan nykyistä tilannetta?
Vastauksessa todetaan, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL on perustettu kesäkuussa 2009 ja se aloitti toimintansa 1.1.2010, jolloin sen vastuulle siirtyivät YTV:n liiketoiminnot. Perussopimusta on päivitetty ja voimassa oleva perussopimus on tullut voimaan 1.1.2018.
Yhtymäkokous hyväksyy hallituskausittain toiminnan kehittämistä ohjaavan strategian. Jokaisella jäsenkunnalla on yhtymäkokouksessa yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa, ja yhtymäkokouksessa jäsenkuntien äänivalta jakautuu asukaslukujen suhteessa kuitenkin siten, että yhden kunnan ääniosuus voi olla enintään 50 %. Tässä hiertää se, että Helsingillä on 50% paikoista + puheenjohtaja, jolloin Helsingin edustajat voivat ollessaan yksimielisiä saada aina tahtonsa läpi.
Kuntayhtymän hallitus päättää mm. toimialueensa joukkoliikenteen palvelutarjonnan määrästä ja laadusta. Hallituksen on ennen päätöstä kuultava kuntaa liikenteen määrästä ja laadusta, linjaston suunnittelusta ja hinnoittelusta tai muussa vastaavassa tapauksessa.
Espoossa Konsernijaosto ohjaa seudullista yhteistyötä koskevien asioiden valmistelua ja antaa toimiohjeet hallituksen jäsenille. Hallitustyöskentelyn lisäksi Espoon muut keskeisimmät vaikutuskanavat HSL:n toiminnan ohjaukseen ovat viranhaltijayhteistyö mm. eri suunnitteluprojekteissa sekä lausunnot, joista keskeisin on kaupungin vuotuinen lausunto HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta.
Lopuksi todetaan, että HSL seuraa jatkuvasti liikkumistottumuksia ja kulkutapaosuuksien kehittymistä. Espoolaisten ostamien seutulippujen ja etenkin Espoon sisäisten lippujen myynti kasvoi vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna, vaikka lippujen hintataso pysyi ennallaan. Metron liityntälinjasto on suunniteltu tukemaan varsinaisen metroliitynnän ohella myös Espoon aluekeskuksiin perustuvaa strategiaa. Länsimetroon liittyvää bussilinjastoa on parannettu 3/2018 – 1/2019 useaan otteeseen. Näiden parannusten kustannusvaikutus on 6 milj. euroa / v, josta suurimman osan maksaa Espoo HSL-kuntaosuudessaan.
Espoo on ollut varsin tyytymätön HSL:n valmisteluun ja päätöksentekoon koskien Espoon joukkoliikenteen palvelutasoa. Tärkeintä olisi päivittää HSL:n käyttämät palvelutasomäärittelyt vastaamaan Espoon kaupunkirakennetta. Tästä jatketaan keskustelua HSL:n ja kaupungin välillä. Konsernijaosto on luottamushenkilötasolla keskeinen toimija Espoossa ja siellä vihreiden Tiina Pursula on tehnyt asiassa sitkeää ja määrätietoista vaikuttamistyötä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan seuraavat selostukset:
– Maakuntakaavalausunto (Essi Leino)
– Tilannekatsaus johtamisen ja talousohjauksen järjestelmäkokonaisuuden valmisteluvaiheesta (Pia Ojavuo, Maarit Waskilampi-Kuikka)
– UNA-asiakastietojärjestelmähanke (Maarit Waskilampi-Kuikka)