Seurana Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita (keskellä) ja puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen
Pidin Vuokralaiset ry:n valtakunnallisilla Vuokralaispäivillä puheen hallituksen asuntopolitiikasta. Lue puhe kokonaisuudessaan alta.
—
Hyvät kuulijat,
lämmin kiitos kutsusta tulla puhumaan valtakunnallisille vuokralaispäiville. On hienoa, että vuokralla asujilla on oma järjestönsä, joka tarjoaa mahdollisuuden vuoropuheluun ja tuo aktiivisesti esiin vuokralla asumisen haasteita.
On ilo päästä kertomaan teille uuden hallituksen asuntopoliittisista linjauksista. Toimin hallitusneuvotteluissa asuntopolitiikka-alaryhmän puheenjohtajana.
Nyt eduskunnassa pääsen toimeenpanemaan hallitusohjelman kirjauksia ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana.
Hallitusohjelmaa tehtiin ensi kertaa ilmiöpohjaisesti. Ohjelman nimi “Osallistava ja osaava Suomi” kertoo siitä, että haluamme rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa yhdessä. Paremman Suomen rakentamiseen tarvitaan kaikki tahot mukaan.
Hallitusohjelma alkaa sanalla “ilmastonmuutos”. Ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin uhka ja Suomen on tehtävä osansa sen selättämiseksi.
Ilmastonmuutoksen torjunta näkyykin läpileikkaavana läpi hallitusohjelman. Ja niin kuuluu ollakin, koska päästöjen vähentäminen edellyttää mittavia toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja kaikilla tasoilla kotien energiankulutuksesta ja liikenteestä globaaleihin sopimuksiin ja velvoitteisiin.
Asuntopolitiikka löytyy hallitusohjelmassa otsikon “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” alla. Tämä johtuu siitä, että asuntoasiat ovat hallinnollisesti ympäristöministeriön alla.
Mutta tämä on luontevaa myös siksi, että rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Hallitus asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä halutaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
On tärkeää, että ilmastoviisaat valinnat eivät kuormita kenenkään kukkaroa kohtuuttomasti. Tämä pätee myös asumiseen.
Julkisuudessa on puhuttu paljon varsinkin nuorten ilmastoahdistuksesta. Paras keino ahdistuksen torjuntaan on toiminta. Hallitus ottaakin ensimmäiset konkreettiset askeleet päästöjen vähentämiseksi ensi vuoden talousarviossaan.
Panostuksia osoitetaan esimerkiksi asuinkerrostalojen energiaremontteihin, sähköautojen latausinfrastruktuuriin, puurakentamiseen ja kiertotalouden edistämiseen.
Liikenteen osalta rahaa laitetaan raiteisiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä kannustetaan siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.
Nämä ovat hyvä alku, mutta lisää toimia tarvitaan.
Hyvät kuulijat,
Mennään sitten tarkemmin asuntopolitiikkaan.
Meillä on isojan haasteita ratkottavana asuntopolitiikan saralla.
Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asuntopula vaikeuttavat jo työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuedellytyksiä. Kohtuuhintaisten asuntojen puute hankaloittaa työn perässä muuttamista. Ongelma kärjistyy erityisesti pienipalkkaisilla palvelualoilla.
Samaan aikaan moni muuttotappiokunta autioituu. Tyhjien valtion tukemien vuokra-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja kasvanut kuudetta vuotta peräkkäin. Vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olleita valtion tukemia vuokra-asuntoja oli vuoden 2017 lopulla 8 800.
Yhtä lailla ihmiset ovat jumissa muuttotappiokunnissa omistusasuntojen kanssa. On korkea kynnys lähteä töiden perään, jos omaisuus on kiinni asunnossa, jota et saa kaupaksi.
Tämä on suuri kansantaloudellinen ja inhimillinen haaste, johon etsitään kestäviä ratkaisuja.
Asuntopolitiikkaa lähdetään nyt tekemään pitkäjänteisesti. Hallituksen johdolla tullaan tekemään kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden asuntopolitiikan kehittämisohjelma.
Ohjelman pohjaksi tehdään kattava selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista. Ohjelma annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
Valmisteluun on tarkoitus koota parlamentaarinen ohjausryhmä. Aiheesta tullaan varmasti käymään myös laajaa julkista keskustelua.
Hyvät kuulijat,
Kun puhutaan asuntopolitiikasta, puhutaan meidän jokaisen mahdollisuudesta asua omaan elämäntilanteeseen sopivassa asunnossa.
Aivan liian monet ihmiset kärsivät asumisen kalleudesta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvavissa kaupungeissa. Aivan liian monilla asuminen vie tuloista liian suuren osan.
Vuonna 2018 15 prosenttia suomalaisista oli tilanteessa, jossa tulot eivät riitä kattamaan asumismenoja.
Suoraan asukkaille maksettavien asumistukien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja. Toimeentulotuki ei ole tarkoitettu arjen peruskulujen maksamiseen kuukaudesta toiseen.
Asumisen tukemisesta on käyty julkisuudessa laajaa keskustelua. Siis siitä, pitäisikö asumisen kohtuuhintaisuuteen pyrkiä tukemalla asuntojen rakentamista vai yksittäisten ihmisten asumista.
Uskon, että molempia tarvitaan.
Asumisen tukemisella on kiinteä yhteys asuntopolitiikkaan. Hallitusohjelman mukaan yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan.
Osana perusturvan kokonaisuutta asumistuen tulisi mahdollistaa kaikille kohtuuhintainen ja riittävän laadukas asuminen. Komitea selvittää yleisen asumistuen kehittämistarpeet erillisenä muista etuuksista.
Hallitus näkee valtion tukemien vuokra-asuntojen määrän kasvattamisen tärkeänä keinona lisätä kohtuuhintaista asumista.
Valtion tuella rakennettujen asuntojen vuokrat ovat Helsingissä keskimäärin puolet edullisempia kuin vapailla markkinoilla. Muissa suurissa kaupungeissa ero on noin 20 prosenttia verrattuna markkinahintoihin.
Valtion tukemien vuokra-asuntojen osuus vuosittaisesta asuntotuotannosta on 2010-luvulla ollut noin seitsemän prosenttia. Ero aikaisempiin vuosikymmeniin on merkittävä, sillä vuosina 1970–1990 osuus oli keskimäärin noin 21 prosenttia vuosittaisesta asuntotuotannosta.
Tavoitteena on, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotanto on vähintään 10 000 uutta asuntoa vuodessa siten, että yli puolet rakennetaan Helsingin seudulle.
Hallitus tavoittelee ARA-asuntotuotannon osuuden nostamista vähintään 35 prosenttiin, kuitenkin niin, ettei muodostu hallintamuodoltaan yksipuolisesti painottuneita alueita.
Erityisen tärkeää ARA-asuntotuotannon lisääminen on kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet säilytetään ennallaan.
Opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamisen osalta hallitus on jo pistänyt toimeksi. Niiden rakentamista vauhditetaan korottamalla erityisryhmien ARA-investointiavustuksen alinta tukiluokkaa 10 prosentista 15 prosenttiin.
Tämä lakimuutos on tulossa eduskunnan hyväksyttäväksi toivottavasti jo lokakuun aikana.
Asunnot tulevat todella tarpeeseen. Avustuksen nostolla on suuri merkitys, koska käytännössä kaikki Suomen opiskelija-asunnot rakennetaan ja peruskorjataan valtion korkotukemilla lainoilla ja investointiavustuksilla.
On tärkeää, että opiskelijoille ja nuorille rakennetaan lisää edullisia asuntoja, sillä heidän taloustilanteensa on usein hyvinkin tiukka.
Ja mitä suurempi osa opiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa, sitä enemmän vapaiden markkinoiden asuntoja vapautuu muille tarvitseville.
Hyvät kuulijat,
Vuokralla asuminen on yleistynyt, ja vuokrat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin. Vuonna 2017 kolmannes asuntokunnista asui vuokralla, mikä on lähes 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Eniten vuokrataan pieniä asuntoja. Alle 30 neliön kerrostaloasunnoissa asuvista vuokralla asui 86 prosenttia.
Vuokralaisten aseman vahvistamiseksi hallitus kiinnittää voimassa olevan lainsäädännön puitteissa huomiota keinoihin, joilla voidaan ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Vuokralaisten asemaa aiotaan vahvistaa uudistamalla yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä.
Keinoja korkean vuokratason suitsimiseen haetaan myös ulkomailta. Kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu tehdään osana kahdeksanvuotista asuntopoliittista kehittämisohjelmaa.
Vuokra-asumisen lisäksi valtion tuella rakennetaan myös asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusjärjestelmän ongelmista on puhuttu aika ajoin julkisuudessa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan siten, että vahvistetaan kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Myös asukasvalintaa on tarkoitus uudistaa.
Näiden uudistusten sisältö selviää uudistustyössä.
Hyvät kuulijat,
vielä nostan esiin tärkeän asuntopolitiikan haasteen: Asuinalueiden välisen eriytymisen eli segregaation pysäyttämisen.
Suomessa asuinalueiden välinen segregaatio on ollut perinteisesti verrattain pientä. On onnistuttu rakentamaan asuinalueita, joissa on sekaisin omistus- ja vuokra-asuntoja sekä niin kovan rahan kuin julkisesti tuettuja asuntoja.
Kuitenkin jakautuminen niin sanottuihin “hyviin” ja “huonoihin” asuinalueisiin on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin pääkaupunkiseudulla on selkeitä rikkaiden ja köyhien asuinalueita.
Maahanmuuttajat keskittyvät edullisille asuinalueille, mikä lisää varakkaan kantaväestön poismuuttoa entisestään. Tätä kehitystä vastaan kaupungit ponnekkaasti taistelevat, ja siinä valtio voi omilla toimillaan olla tukena.
Yhtenä tärkeänä keinona segregaation ehkäisyyn on täydennysrakentaminen. Täydennysrakentamisen esteeksi muodostuvat usein parkkipaikat. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle pitäisi voida rakentaa myös kevyemmillä parkkinormeilla. Tämä on myös tärkeä keino asuntojen rakentamiskustannusten alentamiseen.
Hallitusohjelmaan kirjattiin, että valtion ja suurten kaupunkien välisissä MAL-sopimuksissa edistetään täydennysrakentamista ja siirtymistä markkinaehtoiseen pysäköintiin.
Segregaatiota ehkäistään myös käynnistämällä poikkihallinnollinen lähiöohjelma, jolla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa.
Hallitus haluaa myös poistaa Suomesta asunnottomuuden. Asunnottomuus on määrä puolittaa tällä vaalikaudella ja poistaa kahdessa vaalikaudessa. Toimivaksi todetusta Asunto ensin -periaatteesta pidetään kiinni.
Asumisneuvonnan saatavuutta parannetaan asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Painopistealueena ovat nuoret ja maahanmuuttajat.
Myös asumisen sisäilmaongelmat ovat valtava ongelma heille, joiden kohdalle sisäilmaongelmainen koti osuu.
Haluamme selvittää, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Samoin selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.
Hyvät kuulijat,
palaan lopuksi vielä ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ilmastonmuutoksen torjunta on huomioitava niin rakentamisessa, asumisessa kuin rakennusten korjaamisessa.
Yhtenä keinona on puurakentamisen edistäminen, johon hallitusohjelmassa on useita keinoja.
On tärkeää, että asumisen ilmastopäästöjen vähentäminen ei käy liiaksi asukkaiden kukkarolle. Parhaimmillaan energiatehokkuusinvestoinnit ja investoinnit uusiutuvaan energiaan päinvastoin tuovat taloyhtiölle säästöjä.
Hallitus tukee ja kannustaa päästöjen vähentämiseen monin keinoin:
Taloyhtiöille suunnataan energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä.
Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. Hankkeiden tulee olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja.
Sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistukea jatketaan ja korotetaan.
Selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta.
Öljylämmitteisiä kiinteistöjä kannustetaan siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.
Hyvät kuulijat,
tässä oli katsaus hallitusohjelman keskeisiin asuntopolitiikan linjauksiin, joiden tavoitteena on se, että pystymme vastaamaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla nykyisten ja tulevien asukkaiden asumisen tarpeisiin.
Näillä sanoin toivotan teille kaikille oikein antoisia Vuokralaispäiviä!