Eduskunta käsittelee tämän viikon täysistunnoissa valtion talousarviota vuodelle 2020. Hallituksen toiminnan keskeiset tavoitteet ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteeseen sekä työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Itse keskityin tänään 8.10. täysistunnossa pitämässäni puheenvuorossa budjetin ilmasto- ja ympäristökirjauksiin. Ei voi liikaa korostaa, että tarvitsemme nopeita ja tehokkaita ilmastotoimia sekä valtion tasolla että myös kunnissa ja EU:ssa. Vuoden 2020 talousarvio polkaisee tämän työn hyvin käyntiin, mutta tarvitsemme välittömässä lähitulevaisuudessa vielä lisätoimia päästäksemme Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen. Ensi keväälle jää esimerkiksi energiaverotuksen kokonaisuudistus, ja ympäristölle haitallisten yritystukien leikkauksia tullaan tekemään vielä lisää.
Lue koko puhe alta:
—
Arvoisa puhemies,
Nuorten maailmanlaajuisen ilmastoliikkeen ja tuhansien suomalaisten nuorten ilmastolakkolaisten ääni ei ole kaikunut kuuroille korville.
Hallitus laittaa ensi vuonna satoja miljoonia euroja lisää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja historialliset 100 miljoonaa euroa lisää luonnonsuojeluun.
Kiitos teille jokaiselle, jotka olette laittaneet itsenne likoon ja vaatineet sitkeästi tekoja, jotta Suomessa on tulevaisuudessakin lumitalvia ja saimaannorppia.
Myös yritysmaailman tahtotila on selkeä:
Yritykset odottavat meiltä tiukempia pitkän aikavälin tavoitteita, ennakoitavuutta sekä selkeyttä keinoihin, joilla päästöjä vähennetään.
Näin kiritämme markkinoita päästöjä vähentäville ratkaisuille.
Suomen teollisuus elää viennistä, ja tällä hetkellä ilmastoratkaisut ovat yksi merkittävimmistä globaaleista kasvualoista.
Tämä on suomalaisille yrityksille valtava mahdollisuus. Meillä on runsaasti osaamista muun muassa energia- ja älyteknologioissa sekä energiatehokkuusratkaisuissa.
Meidän vastuullamme täällä eduskunnassa on luoda toimintaympäristö, joka ohjaa ja kannustaa niin yrityksiä kuin kansalaisiakin ilmastotekoihin siten, että se on myös taloudellisesti kannattavaa.
Arvoisa puhemies,
IPCC:n raportit osoittavat, että ilmaston lämpeneminen voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se vaatii tehokkaita toimia viipymättä.
Talousarviossa hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä 2,0 miljardilla eurolla. Se on noin 350 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna.
Tämä on hyvä alku muttei riitä. Meidän on jatkettava ympäristölle haitallisten tukien karsimista ja suunnattava tuet vauhdittamaan vähäpäästöisiä ratkaisuja. Kyse on noin 3,6 miljardin euron potista.
Arvoisa puhemies,
Liikenne aiheuttaa noin viidenneksen Suomen ilmastopäästöistä. Siksi on tärkeää, että hallitus panostaa raiteisiin ja joukkoliikenteeseen.
Sen lisäksi olen iloinen, että hallitus tukee kävelyä ja pyöräilyä ensi vuonna 24,5 miljoonalla eurolla.
Sillä saadaan liikkeelle monia tärkeitä pyöräliikenneinfran parantamishankkeita, kun rahaa ohjataan investointiavustuksina kunnille.
Laadukkaat ja houkuttelevat hyvin opastetut pyörätiet sekä turvalliset pyöräparkit lisäävät tutkitusti pyöräliikennettä.
Arvoisa puhemies,
ilmastokriisin ratkaisemisen lisäksi luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kohtalon kysymys.
Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömällä vauhdilla myös meillä Suomessa. Joka yhdeksäs eliölaji ja puolet luontotyypeistä on uhanalaisia.
Tämä hallitus suojelee suomalaista luontoa. Ensi vuonna luonnonsuojelun määrärahat kasvavat sadalla miljoonalla eurolla. Se on voitto suomalaiselle luonnolle ja luonnonystäville.
Lisärahalla suojelemme meille rakkaita metsiä ja soita, parannamme vesistöjen tilaa, kunnostamme lintuvesiä, kosteikkoja ja perinneympäristöjä sekä elvytämme vaelluskalakantoja.
Lisärahalla kunnostamme ja kehitämme myös suosittuja kansallispuistojamme. Niiden kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Viime vuonna puistoissa vieraili yli kolme miljoonaa kävijää.
Ilman kunnollisia pitkospuita, nuotiopaikkoja ja muita retkeilyrakenteita arvokkaat luontoalueet kuluvat käytössä.
Kansallispuistoihin satsaaminen kannattaa myös taloudellisesti: euron panostus tuo tutkimusten mukaan keskimäärin 10 euroa takaisin, matkailualueilla summa on vieläkin suurempi.
Arvoisa puhemies,
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii perustavanlaatuista muutosta tapaamme elää. Siksi muutos on toteutettava reilusti ja hyvässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
Ilmastotoimia ei pidä maksattaa heillä, joilla on muutenkin arjessaan vaikeaa. Siksi hallitus kompensoi esimerkiksi polttoaineen veronkorotuksia keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta ja nostamalla perusturvaa.
Meillä on käsissämme ratkaisun avaimet, vaikka työ ei tule olemaan helppoa. Suomella on kaikki edellytykset toimia edelläkävijänä.
Kääritään siis hihat, otetaan tutkitusti parhaat ratkaisut käyttöön ja ryhdytään yhdessä rakentamaan hiilineutraalia Suomea ja Eurooppaa.