Tämä viikko kului edelleen paljolti ensi vuoden talousarvion merkeissä. Edellisella viikolla käytiin lähetekeskustelut täysistunnoissa ja tällä viikolla alkoivat kuulemiset valiokunnissa. Prosessi etenee ymmärtääkseni niin, että kuulemisten pohjalta valiokunnat hyväksyvät omat lausuntonsa, valtiovarainvaliokunta tuottaa niiden ja omien kuulemistensa pohjalta yhtenäisen kannan ja se hyväksytään lopulta äänestysten jälkeen ennen joulua eduskunnassa.
Kuulemiset ovat hyödyllinen tapa koota asioihin eri tahojen näkemykset. Samalla ne ovat kuitenkin varsin intensiivisiä, kun muutamassa tunnissa tulee valtavan paljon tietoa tiiviissä paketissa.
Siksi on yleisesti ottaen hyvä, että asioita käsitellään useassa kokouksessa, jotta on myös aikaa näkemysten prosessoimiseen.
Talousarviokuulemisia ympäristövaliokunnassa
Ympäristövaliokunnassa kuulimme neljänä päivänä lukuisia asiantuntijoita asumisesta ja rakentamisesta, ilmastotoimista sekä luonnonsuojelusta.
Asuntopolitiikan osalta rakennuskustannusten nousu haaste kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle erityisesti pääkaupunkiseudulla. Talousarviossa lisätään erilaisia valtion tukia asuntojen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Toivottavasti ne osaltaan saavat hankkeita liikkeelle. MAL-sopimukset porkkanoineen ovat myös tärkeä väline asuntorakentamisen vauhdittamiseen kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Ilmastotoimien osalta varsin yhtenäinen näkemys on, että hallituksen ilmastotoimet ovat oikean suuntaisia, mutta ensi vuoden talouasrvion keinot eivät vielä riitä kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen. Se on minusta ymmärrettävää, koska hallitus on ollut toimessaan vasta muutaman kuukauden.
Nyt on kuitenkin pistettävä toimiin vauhtia. Lisätoimia onkin luvassa jo ensi keväänä energiaverotuksen uudistamisen myötä. Myös ympäristölle haitallisten tukien karsintaa jatketaan. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmalle on varattu ensi vuodelle 20 miljoonaa. On tärkeää löytää tehokkaimmat keinot hiilinielujen vahvistamiseksi ja hiilivarastojen suojelemiseksi.
Vaikka toimilla on kiire, olennaista on että esitykset perustuvat kunnollisiin vaikutusarvioihin. Työ siis jatkuu.
Luontopaneelin viesti luonnon monimuotoisuuden osalta on yksiselitteinen: nopeisiin toimiin on ryhdyttävä, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen voidaan pysäyttää. Globaalilla tasolla maailman selkärankaisten lajien populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 % vuosien 1970 ja 2014 välillä. Suomessa on jo viitteitä esimerkiksi siitä, että pölytys rajoittaa rypsin ja herukan satoja. 100 miljoonan euron lisäys luonnonsuojeluun tulee todella tarpeeseen.
On harmillista, että ympäristöjärjestöjen avustus on laskemassa 200 000 euroa viime vuodesta. Tämä on korjattava eduskunnan käsittelyssä. Jatkossa järjestöjen rahoitus saadaan toivottavasti turvattua jo hallituksen esityksessä.
Hallintovaliokunnan asioita haltuun
Hallintovaliokunnassa käsiteltävien asioiden määrä on merkittävästi suurempi kuin ympäristövaliokunnassa. Niiden haltuunotto vie aikaa. Myös hallintovaliokunta piti tällä viikolla neljä tiivistä kokousta.
Talousarviokuulemisten yhteydessä käytiin läpi tutumpaa asiaa: kuntien taloustilannetta. Se on todella huolestuttava. Kuntien menoja kasvattaa erityisesti sote-menojen kasvu. Siksi sote-uudistuksessa on onnistuttava.
Kuntien verotulokertymä on jäämässä tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa alhaisemmaksi kuin keväällä ennakoitiin. Huolestuttavaa on se, että verotulot vähentyneet, vaikka työllisyys on parantunut. Tätä selittää ainakin osittain pienemmät palkat.
Kuntien akuuttiin talousahdinkoon ja epävarmuuteen vaikuttavat myös verokorttiuudistuksen aiheuttamat häiriöt verotulojen tilityksessä sekä kansallisen tulorekisterin ongelmat. Kyse ei kuitenkaan valitettavasti ole vain valtion maksatusten ajoitusongelmasta.
On tärkeää, että ministeriössä on käynnistetty työ kokonaiskuvan muodostamiseksi kuntien tilanteesta. Työn ensivaihe valmistuu tammikuussa 2020.
On myös tärkeää, että hallitus vahvistaa kaupunkipolitiikkaa tekemällä kaupunkistrategian ja linjaamalla muista kaupunkipolitiikan toimenpiteistä. Sitä varten on perustettu useamman ministeriön välinen kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Näitä toimia tulen seuraamaan.
Hallintovaliokunnassa käsitellään varsin paljon EU-asioita. Tällä viikolla kuulimme esimerkiksi komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle koskien parempaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen sääntelyn täytäntöönpanoa.
Useimmiten EU-asiat tulevat valiokuntaan tiedoksi, mutta osasta annetaan suurelle valiokunnalle lausunto ja sitä varten kuullaan eri tahoja. Tämä tarkoittaa, että hallintovaliokunnan kokoukset ovat varsin täynnä asiantuntijakuulemisia.
Kaivoslaki NYT -kansalaisaloitteen lähetekeskustelu
Kansalaisaloitteesta käytiin pitkä evästyskeskustelu, johon itsekin osallistuin.
Keskustelussa kävi selväksi, että hallituspuolueista Vihreät ja Keskusta ovat osin aika eri linjoilla uudistuksen tarpeesta ja keskeisistä tavoitteista. Keskusta puhui lainsäädännön tarkistamisesta, vaikka hallitusohjelmassa lukee selvästi, että kaivoslaki uudistetaan. Vihreiden puheenvuoroissa korostuivat luonnonsuojelu ja kansalaisten oikeuksien turvaaminen. Keskusta korosti kuntien oikeutta päättää kaivoshankkeista.
Laaja yksimielisyys vaikuttaa keskustelun perusteella olevan siitä, että valtion pitää saada korvausta kaivannaisten hyödyntämisestä ja että ympäristövahinkoja pitää pystyä ennaltaehkäisemään ja valvomaan nykyistä paremmin. Ja ettei ympäristövahinkojen kustannukset saa kaatua veronmaksajien niskaan.
Olennaista on myös, että kaivoslainsäädäntöä tarkastellaan kokonaisuutena. Ainakin luonnonsuojelulailla sekä maankäyttö- ja rakennuslailla on yhtymäkohtia kaivostoiminnan säätelyyn.
Eduskunta lähetti kansalaisaloitteen talousvaliokuntaan. Saa nähdä, pyytääkö se lausuntoa ympäristövaliokunnalta.
Asunnottomien yö
Asunnottomien yö on tärkeä valtakunnallinen vuosittainen tapahtuma, joka antaa kasvot asunnottomuudelle numeroiden takana. Sain kunnian pitää juhlapuheen ja sytyttää asunnottomien yön tulet Espoon keskuksen tilaisuudessa. Pitämäni puhe löytyy täältä.
Hallitusohjelmaan kirjattiin asunnottomuuden puolittaminen tällä vaalikaudella ja poistaminen kahdessa vaalikaudessa. Siihen tarvitaan hyvää yhteistyötä suurten kaupunkien kanssa, joihin asunnottomuus keskittyy.
Keskeinen keino on se, että rakennetaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Lisäksi tarvitaan asumisneuvontaa häätöjen ehkäisyyn ja erilaisia kotiin tuotavia tukipalveluja. Niiden järjestämisessä järjestöillä on tärkeä rooli.
Maakuntapäivänä tapaamassa nimikkoyrittäjää
Maanantait ovat eduskunnassa niin kutsuttuja maakuntapäiviä. Kaupunkien ja kuntien valtuustot ja kaupunginhallitukset kokoontuvat useimmiten maanantaisin, meilläkin oli Espoossa valtuustoryhmän kokous.
Maanantait ovat hyviä päiviä sopia erilaisia tapaamisia. Kävin tapaamassa nimikkoyrittäjääni. Kiitos Suomen yrittäjille mainiosta konseptista tarjota kansanedustajille mahdollisuutta saada nimikkoyrittäjä.
Sain nimikkoyrittäjäkseni Janne Järvenojan, espoolaisen ICT-alan startup yrittäjän ja NordCheck Oy:n toimitusjohtajan. Tapasimme toista kertaa, kun kävin vieraana yrityksen toimitiloissa Keilaniemessä.
On todella hyödyllistä vaihtaa ajatuksia yritysten toimintaedellytyksistä ja hallituksen politiikasta yritysmaailman edustajan kanssa. Vastuullinen yrittäminen on nousussa ja siihen tarvitaan nyt selkeää ohjausta ja taloudellisia kannustimia. Lisäksi on tarvitaan läpinäkyvyyttä ja toimivat raportointikäytännöt, jotta vastuullisten tekojen vaikutukset voidaan todentaa esimerkiksi selkeinä päästövähennyksinä, eivätkä teot jää pelkäksi viherpesuksi.