Viikko kului tiiviisti eduskunnassa. Paljon kokouksia ja tapaamisia, päivystystä täysistunnossa ja yksi kirjallinen kysymys. Tässä viikkoraportissa kerron yhdestä normipäivästä, joka kului kiiruhtaessa kokouksesta toiseen. Onneksi lounastauolle jäi kuitenkin aikaa.

Kaivoshankkeita koskevan tiedon julkisuus

Kaivoshankkeiden ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon tulee lain mukaan olla julkista. Näin ei kuitenkaan aina ole. Esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on liikesalaisuuden suojaan vedoten kieltäytynyt julkistamasta kaivoshankkeeseen liittyvää, ympäristövaikutuksia koskevaa tietoa.

Jotta asiaan saadaan selvyys, jätin yhdessä neljän muun vihreän kansanedustajan kanssa kirjallisen kysymyksen aiheesta. Asiaa koskeva tiedote ja linkki itse kirjalliseen kysymykseen löytyy täältä.

Tiistai 5.11. yksi kansanedustajan normipäivä

Klo 8.30 päivä alkoi viikkotsekkauksella avustajan kanssa. Käytiin läpi kalenteria, kokouksiin valmistautumista ja viestintätoimia.

Klo 9.00 Vihreä ryhmä tapasi Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -hankkeen hankejohtaja Miimu Airaksista, joka esitteli hankkeen tuoretta raporttia. Kiinnostavaa tietoa rakennuksista, liikenneverkoista ja yhdyskuntateknisistä järjestelmistä yksiin kansiin koottuna. Rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia kansallisvarallisuudestamme (noin 500 miljardia euroa). Kun siihen liitetään infran osuus, 83 % kiinteästä pääomakannastamme on sidottu rakennettuun ympäristöön. Ei ole samantekevää millaisessa kunnossa se on ja miten sitä hoidetaan.

Klo 10.00 alkoi ympäristövaliokunnan kokous. Kokouksen pääasia oli asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain muuttamisesta. Tällä muutoksella mahdollistetaan se, että avustusta voi saada myös sisäilmaongelmien tutkimiseen ja korjaussuunnitelmien tekemiseen. Tarkoituksena on kannustaa taloyhtiöitä ja yksittäisiä kiinteistön omistajia pitämään huolta kiinteistöistään vakavien sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Asiantuntijoiden esitykset virittivät vilkkaan keskustelun ja esiin nousi tärkeitä näkökulmia. Onneksi kuuleminen saatiin kuitenkin päätökseen niin, että ehdin lounaalle ennen seuraavaa kokousta.

Klo 12.15 työ jatkui hallintovaliokunnan kokouksessa, jossa kuultiin vielä Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemeä ensi vuoden talousarvioon liittyen. Kuuleminen viritti perusteellisen keskustelun. Sen jälkeen käytiin valmistavaa keskustelua lausunnon sisällöstä.

Klo 14.00 kiiruhdettiin täysistuntoon, jossa kävin painamassa läsnäolonappia ja jatkoin vihreiden ympäristötiimin kokoukseen. Läsnäoloni siellä oli tärkeää, kun kävimme läpi maankäyttö- ja rakennuslain valmistelun etenemistä ja pohdimme vihreitä kantoja.

Klo 15.00 neuvoteltiin sitten hallitusryhmien valiokuntavastaavien kanssa.

Klo 15.30 oli tulevaisuusvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteinen tapaaminen Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kanssa. Luke on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee tutkimustyötä uusiutuvien luonnonvarojen parissa. Tutkivat muun muassa metsien ja maaperän hiilensidontaa, kestävää ruokajärjestelmää ja biotalouteen liittyviä innovaatioita. Todella tärkeää työtä ja tietoa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta.

Klo 17.30 Luken tapaamisen jälkeen menin takaisin täysistuntoon, jossa istuin loppuun asti. Puhuin kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevasta lakiesityksestä sekä kansalaisaloitteiden tärkeydestä.

Tarvitsemme luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa kuntien taloustiedoista päätöksenteon tueksi. Erityisen tärkeää se on nyt, kun kuntien talouskriisiin on löydettävä kestävät lääkkeet.

Kansalaisaloitteita koskien käsittelyssä oli teknisiä muutoksia, mutta salissa keskusteltiin asiasta laajemmin. Korostin, että kansalaisaloitteilla on tärkeä rooli asioiden nostamisessa julkiseen keskusteluun ja eduskunnan agendalle. Vaikka aloitteet eivät johtaisi suoraan lainsäädännön muutokseen, ne ansaitsevat huolellisen käsittelyn. Satu Hassi muistutti, että vihreän oikeusministeri Tuija Braxin johdolla valmisteltiin perustuslain pykälä, johon kansalaisaloite perustuu. Laki kansalaisaloitteista tuli voimaan 2012.

Klo 20.00 Hyppäsin pyörän selkään ja poljin kotiin. Työmatkapyöräily on tärkeä keino pitää huolta riittävästä viikottaisesta liikunnasta, kun työpäivät ovat pitkiä. Aamulla päivä alkaa reippaasti ja illalla on hyvä antaa ajatusten rauhoittua ja kirkastua päivän kokousrumban jälkeen.

Varjellaan kuutteja, suojellaan saimaannorppaa

Torstaina osallistuin keskusteluun, kun eduskunta kävi lähetekeskustelun kansalaisaloitteesta koskien verkkokalastuksen kieltämistä saimaannorpan levinneisyysalueella. Aloite keräsi heinäkuussa vaadittavan määrän allekirjoituksia vain kahdessa päivässä.

Aloitteessa esitetään verkkokalastuksen kieltämistä kokonaan saimaannorpan levinneisyysalueilla. Vihreiden kanta on, että norpille vaarallisten pyydysten käyttöä on rajoitettava koko norpan elinalueella ja näitä rajoituksia on laajennettava vähintään koko heinäkuun mittaiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on asettanut työryhmän valmistelemaan asiaa.
Olen itsekin nähnyt saimaannorpan livenä, kun olimme melontaretkellä Kolovedellä. Yksi unohtumattomista luontoelämyksestä, joka oli hienoa jakaa koko perheen kanssa.

Linkin takaa löytyy lähetekeskustelussa pitämäni puheenvuoro.