Tällä viikolla normaalia valiokuntatyöskentelyä, ympäristövaliokunnan vierailu HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, yksi pitkä ilta täysistunnossa ja kaksi kokousiltaa Espoossa.
Maanantaina osallistuin Espoossa valtuuston neuvottelutoimikunnan kokoukseen ja johdin puhetta valtuustoryhmässä ryhmäpj. Jyrki Kasvin ollessa estynyt. Valtuuston 18.11. listalla on lähinnä vastauksia valtuutettujen kysymyksiin ja aloitteisiin. Kävimme myös hyvän keskustelun Espoon johtamisjärjestelmäuudistuksen tilanteesta.
Tiistaina puheenjohdin Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän kokousta pj. Habiba Alin (sd) ollessa estynyt. Työstimme eteenpäin Espoon osallisuusmallia, joka kulkee työnimellä “Osallistumisen kulmakivet ja linjaukset”. On korkea aika saada Espoolle koko kaupunkia koskeva toimintamalli, jolla varmistetaan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Se edellyttää muun muassa tiedon avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja saavutettavuutta, asukkaille merkityksellisten asioiden ennakoimista, vuorovaikutusprosessien ja -tilanteiden oikea-aikuisuutta ja huolellista suunnittelua sekä sen raportoimista, miten saatu palaute on otettu huomioon ja vaikuttanut. Osallisuusmalli on tarkoitus tuoda päätettäväksi ensi kevään aikana.
Hallintovaliokunnan talousarviolausunto
Hallintovaliokunta kuuli mittavaa määrää asiantuntijoita ja antoi lopulta yli 20-sivuisen lausunnon, johon perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen.
Lausunnon keskeisimmät huomiot koskevat sisäistä turvallisuutta (erityisesti poliisien riittävä määrä), maahanmuuttoa ja kototuttamista (erityisesti maahanmuuttovirasto Migrin toiminta ja resurssit) sekä kuntataloutta (kuntien talousahdinko).
Poliisien määrä on puhuttanut paljon. Tänä vuonna poliisin henkilötyövuosien määrä on kääntynyt nousuun ja hallitusohjelmassa määrä luvataan nostaa 7 500 poliisiin tämän vaalikauden aikana. Pitkän tähtäimen tavoite on pääseminen 7 850 henkilötyövuoteen vuonna 2025. Tähän tarvitaan vielä lisää rahaa, mutta suunta on oikea.
Esityksestäni lausuntoon lisättiin maininta poliisin tärkeästä ennaltaehkäisevästä työstä, johon on nyt paremmin mahdollisuus käyttää voimavaroja. Poliisin uuden ennalta estävän strategian tavoitteena on vahvistaa ihmisten turvallisuuden tunnetta sekä vähentää rikosten ja häiriöiden taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Ennalta estävässä toiminnassa on tärkeää, että esimerkiksi poliisi ja sosiaaliviranomaiset tekevät yhteystyötä ympärivuorokautisesti. Myös tehokas tiedonkulku sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen viranomaisilta poliisille hengen ja terveyden suojaamiseksi on tärkeää ennalta estävää toimintaa.
Paljon käytiin keskustelua myös Senaatin omistamien kiinteistöjen sisäilmaongelmista, joista muun muassa poliisit kärsivät. Lausuntoon kirjattiin, että ongelmaan on puututtava nopeasti, jotta henkilöstön terveys ja työhyvinvointi kyetään turvaamaan.
Maahanmuuttoviraston tehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja asiamäärät kasvaneet, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on selvästi pienempi kuin vuonna 2015. Maahanmuuttoviraston resurssit eivät tällä hetkellä riitä lakisääteisten käsittelyaikavelvoitteiden asianmukaiseen toteuttamiseen. Tähän hallitus onkin jo osoittanut lisäresursseja. Valiokunta korostaa, että viraston lupaprosessien tulee olla tehokkaita ja laadukkaita ja että niitä kehitettäessä ja nopeutettaessa on huolehdittava päätösten oikeusvarmuudesta ja laadusta. Tämä on nyt aivan erityisen tärkeää, kun Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan ratkaisun koskien Suomesta joulukuussa 2017 käännytettyä turvapaikanhakijaa.
Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat huolestuttavan heikot. Menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Kuntien menoja kasvattaa erityisesti sote-menojen kasvu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää valtion ja kuntien toimenpiteiden ohella rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi valtion tulee kunnille tehtäviä antaessaan huolehtia siitä, että kunnilla on riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseen.
Kuntatalouden osalta nostin esiin suurten kasvukaupunkien ongelmat. Lausunnossaan hallintovaliokunta tähdentää, että taloudelliset haasteet koskevat myös lähes kaikkia suuria kaupunkeja ja kasvukeskuksia, missä palvelu- ja investointitarve on nousussa. Lisäksi kirjattiin, että sote-uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen ja toimintaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että kunnilla säilyy kyky huolehtia vastuullaan olevista palveluista ja että kuntien erityispiirteet huomioidaan.
Vierailu HSY:n jätevedenpuhdistamolla
Ympäristövaliokunta vieraili keskiviikkona HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Todella mielenkiintoinen vierailu, vaikken ehtinyt mukaan itse jätevedenpuhdistusaltaille, kun piti kiirehtiä hallintovaliokunnan kokoukseen.
Kuulimme, että HSY:n jäteedenpuhdistamojen puhdistusteho on varsin hyvä. HSY tekee kehitystyötä, jotta typpi ja fosfori saataisiin eroteltua lannoitteeksi suoraan jätevedestä ennen kuin päätyvät lietteeseen. Yhtenä haasteena on hulevesien käsittely kaupunkiympäristössä. Uusille alueille rakennetaa eri viemärit jätevedelle ja hulevedelle, jotta laajenevan asfalttipinnan myötä kasvavat hulevesimäärät eivät päätyisi kuormittamaan jätevesiviemäreitä ja puhdistamoita.
Kiinnostavaa oli kuulla myös haitta-aineiden kuten lääkejäämien ja mikromuovien poistamisesta puhdustusprosessissa. Jätevesiprosessi on tarkoitettu kiintoaineen, ravinteiden ja bakteerien poistoon. Osa haitta-aineista hajoaa prosessissa, osa sitoutuu lietteeseen ja osa läpäisee prosessin sellaisenaan. Yksi ongelma on, että haitta-aineiden poistoon kuluu paljon energiaa (esim. otsonointi, aktiivihiili) verrattuna ravinteiden poistoon, mikä on ongelma ilmastotavoitteiden kannalta.
Mikromuovin primaarisia lähteitä ovat muoviteollisuuden raaka-aineet ja kosmetiikka. Sekundaarisista lähteistä suurin on liikenne (autonrenkaat). Mikromuovia irtoaa myös esimerkiksi urheilukentiltä ja tekonurmilta. Jätevedenpuhdistamoille tulee suuria määriä mikromuoveja kotitalouksista (mm. keinokuituvaatteiden pesu ja kosmetiikka). Yli 99% mikromuoveista poistuu puhdistusprosessissa.
Vierailu osui sikäli hyvään kohtaan, että valiokunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta mikormuovien kieltämisestä kosmetiikassa.
#Avohakkuut historiaan – lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta
Torstaina käytiin useampi tunti lähetekeskustelua Avohakkuut historiaan kansalaisaloitteesta, jossa esitetään avohakkuista luopumista valtion metsissä. Kannatin aloitetta ennen vaaleja ja kannatan edelleen.
Kansalaisaloitteen hyväksyminen tarkoittaisi sitä, että valtion omistamia metsiä hoidettaisiin jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Jatkuvalla kasvatuksella on monia etuja: metsät säilyisivät metsinä hyödyntämisestä huolimatta, virkistyskäyttö voisi jatkua ja mustikka- ja sienipaikat säästyisivät. Jatkuva kasvatus hyödyttää monia uhanalaisia lajeja.
Vihreiden ryhmä puolusti voimakkaimmin aloitetta, mutta jäimme asian kanssa melko yksin. Muista puolueista kritisoitiin jatkuvan kasvatuksen menetelmää ja oltiin huolissaan pohjoisen Suomen puuntuotannosta teollisuuden tarpeisiin.
Olin läsnä koko keskustelun ajan ja käytin kolme puheenvuoroa. Totesin, muun muassa, että sen sijaan, että jumiudumme eipäs-juupas väittelyyn avohakkuiden tai jatkuvan kasvatuksen eduista ja haitoista, tulisi meidän pystyä tarkastelemaan metsien käyttöä ja erilaisten hakkuumenetelmien kirjoa kokonaisvaltaisemmin. Metsien monimuotoisuuden vahvistamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän on noustava valtionmetsissä tasavertaisiksi tavoitteiksi puuntuotannon rinnalla. Jatkuvaan kasvatukseen voidaan siirtyä valtion mailla myös vaiheittain.
On tärkeää, että kansalaisaloite saa eduskunnassa perusteellisen ja monipuolisen käsittelyn ja että käsittely pohjautuu ajantasaisiin ja kattaviin metsävaratietoihin ja vaikutusarvioihin. Asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Toivottavasti myös ympäristövaliokunta saa lausua asiasta.
Koko puheenvuoro löytyy blogista.