Eilen täysistunnossa vietettiin hiljainen hetki kansanedustaja Antti Rantakankaan poismenon johdosta. Hänen kuolemansa oli järkytys, lämmin osanotto omaisilleen.
Salissa käytiin pitkä keskustelu valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020-2023. Siis taas yksi lähivuosien taloutta koskeva keskustelu. Mitään kovin uutta ei keskustelussa noussut esiin. Paljon puhuttiin hallituksen työllisyystoimien riittävyydestä ja kuntatalouden vaikeasta tilanteesta. Nyt on tärkeää päästä puheista tekoihin,
Käsittelyssä oli myös hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvion täydentämiseksi. Nostin omassa puheenvuorossani esiin tärkeät lisäpanostukset koulutukseen ja järjestöjen rahoitukseen.
Hallitus lisää 20 miljoonaa euroa jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää välittömien nopeavaikutteisten työllisyyttä edistävien toimien toteuttamiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa todetaan, että 80 % uusista syntyvistä työpaikoista edellyttää korkea-astetasoista osaamista, kun taas työtehtäviä katoaa sieltä, missä osaamisvaatimukset ovat matalia.
Tällä hetkellä työmarkkinoilla olevista 30-60-vuotiaista suomalaisista noin 300 000 on käynyt vain peruskoulun. Toisaalta monia aloja vaivaa työvoimapula. Täsmäkoulutuksille on siis suuri tarve.
Erityisen iloinen olen 400 000 euron lisärahoituksesta luonto- ja ympäristöjärjestöille. Tällä varmistamme, että saamme järjestöt entistä paremmin mukaan tekemään kanssamme töitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin torjumiseksi.
Tällä kaudella toteutamme useita laajoja ympäristöön vaikuttavia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita, muun muassa luonnonsuojelulain, ilmastolain ja kaivoslain uudistukset. Niissä tarvitaan myös ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta.
Lue koko puhe alta.
—
Arvoisa puhemies,
Tällä täydentävällä talousarvioesityksellä hallitus muun muassa panostaa lisää koulutukseen ja nostaa järjestöjen rahoitusta.
Molemmat todella tarpeellisia lisäyksiä ensi vuoden talousarvioon.
Täällä on käyty perusteellista keskustelua hallituksen työllisyyspolitiikasta. Jatkan sitä vielä hieman tämän lisätalousarvion näkökulmasta:
Työmarkkinat ovat murroksessa muun muassa teknologian kehittymisen, digitalisaation ja ilmastokriisin vuoksi. Meillä on kaikki mahdollisuudet toteuttaa rakennemuutos ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Se vaatii panoksia erityisesti koulutukseen sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.
Yhteiskunnassa, jossa työn murros on nopeaa ja pitkät työurat samoissa tehtävissä monille historiaa, tulee ratkottavaksi, miten saamme työt ja tekijät kohtaamaan nykyistä paremmin. Yksi avaintekijä tähän ovat joustavat koulutuspolut.
Arvoisa puhemies,
Tätä ongelmaa paikkaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Jotta työntekijät ja työpaikat saadaan kohtaamaan, on helpotettava uudelleenkouluttautumisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.
OECD:n arvion mukaan 21 prosenttia työtehtävistä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien 10-20 vuoden aikana. Ammatit muuttuvat korkeampaa osaamista edellyttäviksi.
Muutosvauhti on niin nopea, että yksinomaan nuorten ikäluokkien koulutuksella uuden osaamisen tarpeeseen ei kyetä vastaamaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen työryhmän väliraportissa todetaan, että 80 % uusista syntyvistä työpaikoista edellyttää korkea-astetasoista osaamista, kun taas työtehtäviä katoaa sieltä, missä osaamisvaatimukset ovat matalia.
Tällä hetkellä työmarkkinoilla olevista 30-60-vuotiaista suomalaisista noin 300 000 on käynyt vain peruskoulun. Uudelleenkouluttautumismahdollisuuksille on suuri tarve.
On siis luotava tilaisuuksia kouluttautua uudelleen ja kehittää omaa osaamistaan joustavasti ja helposti. Tähän hallitus nyt lisää rahoitusta.
Tämä edistää osaltaan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.
Määrärahaa on tarkoitus käyttää välittömien nopeavaikutteisten työllisyyttä edistävien toimien toteuttamiseen.
Arvoisa puhemies,
Tämä lisätalousarvio tuo arvokkaita resursseja myös kansalaisyhteiskunnalle.
Nostamme ympäristöjärjestöjen, rauhanjärjestöjen ja ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen avustuksia, mikä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja turvaa järjestöjen toimintaedellytyksiä niiden äärimmäisen tärkeässä työssä.
Olen todella iloinen 400 000 euron lisärahoituksesta luonto- ja ympäristöjärjestöille. Tällä varmistamme, että saamme järjestöt entistä paremmin mukaan tekemään kanssamme töitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin torjumiseksi.
Nyt kun olemme päättäneet tehdä Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ryhtyä pikaisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi, on tärkeää, että kansalaisyhteiskunta pidetään päätöksenteossa vahvasti mukana.
Tällä kaudella toteutamme useita laajoja ympäristöön vaikuttavia lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita, muun muassa luonnonsuojelulain, ilmastolain ja kaivoslain uudistukset.
Niissä tarvitaan myös ympäristöjärjestöjen asiantuntemusta.
Ja järjestöjen työpanosta tarvitaan paitsi päätöksenteon sparraajana, myös ympäristöasioista tiedottamisessa, ympäristökasvatuksessa ja kansalaisten neuvonnassa.
Arvoisa puhemies,
Luonnonvarakeskus on saamassa noin 1,2 miljoonan euroa lisää rahaa maatalouslaskennan 2020, ruokahävikkiseurannan ja päästökattodirektiivin kansalliseen toimeenpanoon.
Keväällä 2018 alkaneessa Luken kolmivuotisessa Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeessa rakennetaan elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa.
EU:ssa hyväksyttiin keväällä 2019 asetus, jonka mukaan jäsenmaiden on raportoitava elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien.
Tämä on tärkeä laki, sillä ruokahävikki on suurta tuhlausta, jota pitää pyrkiä tehokkaasti vähentämään.
Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.
Yksi suomalainen tuottaa kotona noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Se tarkoittaa noin 125 euron edestä ruokaa suoraan roskiin.
Ruokahävikkiä on kuitenkin tärkeä vähentää ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Siihen hankkeella löydetään toivottavasti uusia ratkaisuja.