Viime päivät ovat olleet varsin poikkeuksellisia ja dramaattisia ja jäävät Suomen politiikan historiaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään myöntänyt eron pääministeri Antti Rinteen hallitukselle. Hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uusi on nimetty.
Toivottavasti tähän maahan saadaan pian toimintakykyinen hallitus, jotta pääsemme taas keskittymään siihen työhön, jota varten meidät on tänne eduskuntaan valittu.
Tänään täysistunnossa oli varsin rauhallista, kun välikysymyskeskustelu siirtyi eteenpäin pääministerin erottua. Nuijankopautusta vaille olevia lakiesityksiä kuitenkin hyväksyttiin. Käytin puheenvuoron koskien valitusoikeuden muutoksia ympäristöhallinnon alalla. Lakiesitys ja sitä koskeva ympäristövaliokunnan mietintö hyväksyttiin yksimielisesti, mutta halusin nostaa esiin muutamissa lausunnoissa esiin nostettuja huolia.
—
Arvoisa puhemies,
Tämän lakimuutoksen tarkoituksena on, että lakien muutoksenhakusäännökset erityisesti valitusluvan osalta olisivat myös ympäristöhallinnon osalta yhdenmukaiset vuoden 2020 alussa voimaantulevan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain kanssa.
Kyse on siitä, että valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen rajoitetaan vain asioihin, joiden osalta siihen on erityiset perusteet.
Valituslupajärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa korkeimman hallinto-oikeuden keskittyminen nykyistä paremmin vaativiin oikeuskysymyksiin ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseen.
Ymmärrän tarpeen lainsäädännön yhdenmukaistamiseen, ja sikäli esitetyt lakimuutokset ovat perusteltuja.
Mutta ymmärrän myös Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuntaliiton näkemyksen ja huolen siitä, että valitusoikeuden rajoittamisella voi olla vaikutuksia oikeusturvaan, osallistumisoikeuteen tai ympäristön tilaan.
Miksi valitusluvan rajaaminen sitten koetaan ongelmalliseksi? Muun muassa siksi, että korkein hallinto-oikeus perustelee päätöksensä vain silloin kun se käsittelee valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei siis perustele päätöstään silloin, kun valituslupaa ei myönnetä. Näin vain osa valituksen tehneistä saa perustelut asiaansa koskevalle päätökselle.
Arvoisa puhemies,
Kannan huolta myös siitä, millaisia yhteisvaikutuksia ympäristölainsäädännön osallistumismenettelyihin tehdyillä muutoksilla on.
Valitusoikeuden rajaamisen lisäksi esimerkiksi oikeudenkäyntimaksuja on korotettu. Sillä on merkitystä vähävaraisille kansalaisille ja pienille järjestöille.
Siksi pidän tärkeänä, että ympäristövaliokunnan mietintöön kirjattiin tarve arvioida ympäristölainsäädännön osallistumismenettelyihin tehtyjen muutosten yhteisvaikutukset sen varmistamiseksi, ettei lainmuutoksilla ole myöskään kokonaisuutena arvioiden merkittävää haitallista vaikutusta asianosaisten oikeusturvaan, osallistumisoikeuteen tai ympäristöön.
Ja jos haitallisia vaikutuksia ilmenee, on järjestelmää niiltä osin korjattava. Yksi valitusoikeuksien kattavuuden ja tarkastelun paikka on myös hallitusohjelmaan kirjatun luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä.
Olennaista on varmistaa hallinto-oikeuksien riittävä asiantuntemus ja resurssit, jotta virheellisten tulkintojen määrä eri asiaryhmissä vähenee.
Riittävät resurssit ja sujuvat prosessit auttavat myös siihen, että perusteettomat valitukset saadaan nopeasti käsiteltyä ilman, että se heikentää osallisten mahdollisuuksia hakea oikeutta silloin kun kokevat jonkin päätöksen lainvastaiseksi.
Nämä huolet halusin nyt vielä tuoda julki, vaikka hallituksen esitys ja ympäristövaliokunnan mietintö ovat perusteltuja ja yksimielisiä.