Valtuusto hyväksyi talousarvion laajalla enemmistöllä. Puolueiden välisissä neuvotteluissa lisättiin kaupunginjohtajan esitykseen noin 5 miljoonaa euroa.
Jälleen kerran saimme torjuttua lyhytnäköiset koulutussäästöt ja turvattua kakkosluokkalaisten turvalliset iltapäivät sekä tärkeitä lisäyksiä perheiden palveluihin ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Pyöräilyn edistämisen osalta talousarvio ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungissa olla. Työ jatkuu, jotta ensi vuonna olisi paremmin.
Lisäksi muistutin toisessa puheenvuorossa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tarpeesta. Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että seuraavaan talousarvioon valmistellaan tiekartta ja toimenpiteet siitä, miten hiilineutraali Espoo vuonna 2030 saavutetaan.
Vihreät on näitä molempia asioita vääntäneet sitkeästi eteenpäin ja sitä työtä jatkamme.
Alla varsinainen puheenvuoroni pyöräilystä.
Tein seuraavan toivomuksen, joka hyväksytään toivottavasti maanantain kokouksessa:
“Valtuusto toivoo, että vuoden 2020 aikana tekniselle lautakunnalle tuodaan esitys konkreettisista toimista, joilla saavutetaan pyöräilyn edistämisohjelmassa asetettu tavoite nostaa pyörämatkojen kulkumuoto-osuus 15 prosenttiin vuonna 2024.”
* * *
Arvoisa puheenjohtaja,
Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja talousarvion kokonaisuudesta.
Käytän oman kolmeminuuttiseni asiaan, joka on olennainen viihtyisän kaupungin rakentamiseksi, liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja asukkaiden terveyden ylläpitämiseksi: Pyöräilyyn.
Pyöräilyn edistämisen kannalta ensi vuoden talousarvio ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungissa. Ollaksemme moderni pyöräilykaupunki, tarvitsemme yksinkertaisesti merkittävän tason noston.
Valoa on kuitenkin näkyvissä pyörätunnelin päässä.
Vihreiden kovan väännön tuloksena saimme vuosi sitten vihdoin tähän kaupunkiin pyöräilykoordinaattorin – henkilön, joka voi kokopäivätoimisesti keskittyä paremman pyöräilyinfran suunnitteluun.
Espoon pääpyöräreittien toteuttamisohjelma valmistuu ensi vuonna. Sen jälkeen saamme vihdoin pyöräilyn näkökulmasta tärkeät reitit ja yhteyspuutteet suunnitteluun.
Kun suunnitelmat ovat valmiina, ei ole enää yhtään hyvää syytä sille, ettemme nosta merkittävästi vuosittaisia panostuksia laadukkaisiin pyöräteihin.
Vertailukohdaksi voidaan ottaa Helsinki, joka laittaa ensi vuonna normaalien kadunrakennushankkeiden lisäksi erillisiin pyörätiehankkeisiin 19,5 miljoonaa euroa.
Espoon budjetissa on ensi vuodelle kevyen liikenteen väyliin 300 000 e.
Arvoisa puheenjohtaja,
Vielä nostan esiin kaupunkipyöräverkoston laajentamisen.
Esitimme laajentamista ensisijaisesti Espoonlahden alueelle. Tästä valtuutetut Tiina Pursula ja Pinja Nieminen tekivät myös valtuustoaloitteen.
Tähänkään ei valitettavasti löytynyt tukea. Kaupunkipyörät ovat osoittautuneet suosituiksi ja mahdollistavat joustavat matkaketjujen yhdistelmät.
Jatkamme työtä, jotta kaupunkipyörät saadaan kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin.
Pöytäkirjamerkintä laadukkaiden pyöräpysäköintipaikkojen lisäämisestä liityntäpysäköintialueille ja erityisesti juna-asemille kannatan lämpimästi.
Arvoisa puheenjohtaja,
Olemme asettaneet tavoitteeksi nostaa pyöräilun kulkumuoto-osuudetn 15 prosenttiin vuonna 2024. Aikaa on viisi vuotta
Kysyimme neuvotteluja varten, kuinka suuri vuosittainen lisärahoitus tarvitaan, jotta tavoitteeseen päästään.
Koska vastaus oli yhden rivin mittainen, esitän toivomuksen, joka on jaettu teille numerolla 10:
“Valtuusto toivoo, että vuoden 2020 aikana tekniselle lautakunnalle tuodaan esitys konkreettisista toimista, joilla saavutetaan pyöräilyn edistämisohjelmassa asetettu tavoite nostaa pyörämatkojen kulkumuoto-osuus 15 prosenttiin vuonna 2024.”
Kannatin myös Jyrki Kasvin (vihr.) toivomusta:
“Valtuusto toivoo, että Espoon pyörätieverkkoa suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena erillisten pätkien asemesta.”