Eduskunnan viimeinen viikko käytetään tulevan vuoden talousarvion käsittelyyn. Käytäntö on, että ensin käydään yleiskeskustelu ja sen jälkeen käsitellään kaikki pääluokat yksi kerrallaan. Täysistuntojen kestolla ei ole iltaisin takarajaa.
Eilen käsittelyssä oli muun muassa ympäristöministeriön pääluokka. Debattipuheenvuorossa kiitin hallitusta, joka on vihreän ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen johdolla lähtenyt ripeästi toimeenpanemaan hallituksen historiallisia panostuksia luonnonsuojeluun. Totesin, että tärkeät tavoitteemme, hiilineutraali Suomi 2035 ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen pysäyttäminen, edellyttävät poikkihallinnollisia toimia useilla hallinnonaloilla. Ympäristöministeriöllä on tässä työssä kokoaan suurempi koordinoiva rooli.
Ministeri Mikkonen kertoi omassa esittelypuheenvuorossaan, että ensi vuonna käynnistetään keskustelu uuden kansallispuiston perustamisesta. Muistutin, että Porkkala Kirkkonummella on jo pitkään ollut valmis kansallispuistoksi ja toivoin, että se pidetään keskusteluissa mukana. Pidempi puheenvuoroni löytyy blogista.
Eilen ilta venyi pitkäksi, koska käsittelyssä oli myös opposition välikysymys al-Holin leirillä olevien suomalaislasten ja äitien kohtalosta. Lähdin kotiin iltayhdentoista jälkeen, mutta keskustelu jatkui yli aamukolmen. Kiitos Inka Hopsulle ja Saara Hyrökölle, jotka jaksoivat sinnikkäästi puolustaa ihmisoikeuksia ulkoministeri Pekka Haaviston tukena keskustelun loppuun asti.
Tänään ministeri Haavisto sai äänestyksessä eduskunnan luottamuksen äänin 110-79.
Alla puheeni ympäristöministeriön pääluokan käsittelystä.
—
Arvoisa puhemies,
Ympäristön- ja luonnonsuojeluun osoitetut lisärahat ovat yksi ensi vuoden talousarvion suurista ilonaiheista. 100 miljoonaa on iso raha suomalaiselle luonnolle.
Jo ensi vuonna kunnostamme, hoidamme ja suojelemme kymmenillä miljoonilla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, kosteikkoja, perinneympäristöjä ja arvokasta metsäluontoa.
Tämä tapahtuu juuri käynnistetyn kymmenvuotisen Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa.
Hallitus panostaa edeltäjiään merkittävästi enemmän myös kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden kehittämiseen.
Kävijämäärät niissä ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti, mikä on hieno asia.
Alueiden kestävä käyttö ja luontoarvojen turvaaminen edellyttää kuitenkin, että kävijöiden ohjaaminen ja retkeilyä palvelevat rakenteet ovat kunnossa.
Korjausvelka on päässyt edellisten hallitusten aikana kasvamaan. Nyt sitä kurotaan umpeen.
Olen iloinen, että Nuuksion kansallispuisto ja siellä sijaitseva luontokeskus Haltia saavat 200 000 euron lisärahoituksen. Se tulee todella tarpeeseen.
Nuuksioon pääsee HSL:n bussilla ja se palvelee koko pääkaupunkiseudun retkeilijöitä. Erämaiseen metsään päästäkseen ei täällä tarvitse omaa autoa.
Nuuksio on helposti myös turistien saavutettavissa.
****
Tärkeää on myös se, että panostamme ensi vuonna kymmeniä miljoonia euroja Itämeren ja vesiensuojeluun.
Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä, haitallisten aineiden päästöjä sekä edistetään pohjavesien sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua.
Arvoisa puhemies,
Luonnonsuojelun edistysaskelista iloitessa on muistettava, että ilmastokriisin torjunta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen edellyttävät suuria rakenteellisia uudistuksia ja toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä.
- Metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja on vaalittava myös talousmetsissä.
- Energiantuotanto ja liikenne on muutettava nopealla tahdilla päästöttömäksi.
- Ympäristölle haitallisen yritys- ja muun toiminnan tukemisesta on siirryttävä ohjaamaan kaikkea toimintaa ekologisesti kestäväksi.
Ympäristöministeriöllä on tässä työssä kokoaan suurempi koordinoiva rooli.
Kaiken kaikkiaan talousarviossa edistetään hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita yli 2 miljardilla eurolla. Se on paljon, mutta vasta hyvä alku.
Suomen hallitus tekee maailman mittakaavassa esimerkillisen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Meillä on tarvittava osaaminen ja resurssit rakentaa hyvät toimintamallit, joista muut maat voivat ottaa esimerkkiä.
Tämä hallitus panostaa kiertotalouteen, ja haluaa rakentaa siitä pohjan Suomen uudelle taloudelle. Hallituskaudella toteutetaan poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen.
On hienoa, että myös kaupungit ja kunnat ovat niin Suomessa kuin maailmalla ottaneet kestävän kehityksen ja ilmastokriisin torjumisen tosissaan. Tätä työtä meidän kannattaa tukea.
Hallitus vauhdittaakin kuntien ja alueiden ilmastotyötä miljoonalla eurolla vuosina 2020-2021.
Vielä haluan mainita tärkeinä lisäyksinä viime vuoteen verrattuna ilmastopaneelin rahoituksen kaksinkertaistamisen 0,75 miljoonaan euroon, luontopaneelin työn vahvistamisen myöhemmin varmistuvalla summalla sekä järjestöjen rahoituksen nostamisen 300 000 eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen.
Arvoisa puhemies,
Ensi vuoden talousarviossa hallitus tekee merkittäviä panostuksia kestävään asuntopolitiikkaan.
Hallitus edistää kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa ja parantaa eri väestöryhmien asunto-oloja sekä edistää rakennuskannan energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta.
Energiatehokkuusremontteja tuetaan ensi vuonna 20 miljoonalla eurolla.
Kaupungeissa tärkeä työkalu ovat MAL-sopimukset.
Kuuden suurimman kaupungin kanssa tehdyt sopimukset päättyvät vuoden vaihteessa. Nyt on tärkeää varmistaa, että uudet sopimukset saadaan pian neuvoteltua ja voimaan.
Pidän tärkeänä valtiovarainvaliokunnan lausumaehdotusta, jossa edellytetään, että MAL-sopimusten osalta varmistetaan panostukset kaupunkiseutujen ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä kaupunkiseutujen liityntäpysäköinnin kehittämiseen.
Pallo on tämän osalta nyt liikenne- ja viestintäministeriöllä.
Ja vielä lopuksi totean, että Kunnille ja kuntayhtymille osoitetaan 3 miljoonaa asunnottomuuden poistamistyöhön. Tämä on tärkeää, jotta asunnottomuus saadaan puolitettua tämän hallituskauden aikana, kuten hallitusohjelmaan tavoitteeksi kirjasimme.