Syysistuntokauden viimeinen viikko käynnistyi keskustelulla uuden pääministeri Sanna Marinin ohjelmasta. Vähän tuntui keskustelu saman toistolta, kun mitään muutoksia Rinteen hallitusohjelmaan ei tehty. Nostin omassa puheenvuorossani esiin ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnonsuojelun lisäksi koulutuksen merkitystä.

Uuden hallituksen tulikoe oli opposition välikysymys hallituksen ja ulkoministeri Pekka Haaviston toimista koskien al-Holin leirillä olevien suomalaislasten tuomista Suomeen. Välikysymyskeskustelu jatkui tiistain ja keskiviikon välisenä yönä yli kolmeen. Hallituksen maanantaina tekemä päätös toimintalinjasta, että lapset pyritään saamaan mahdollisimman pian turvaan, raamitti käytyä keskustelua. Keskiviikkona äänestettiin hallituksen luottamuksesta ja eduskunnan enemmistö oli sen takana.

On todella valitettavaa, että äärimmäisen vakava ja monimutkainen – ja vieläpä lapsia koskeva – asia on otettu vastenmielisen ja ihmisoikeuksia polkevan politikoinnin välineeksi. Tänään olemme saaneet kuulla kahden orpolapsen pelastamisesta Suomeen. Toivon todella, että heille ja turvataan rauha ja mahdollisuudet uuden elämän alkuun.

Viimeisen viikon varsinainen asia oli ensi vuoden talousarvion hyväksyminen. Istuntosalissa istuttiin pitkiä iltoja ja käytiin satoja äänestyksiä opposition esityksistä. Koska hallituksella on eduskunnassa enemmistö, ei yksikään muutosesityksistä menestynyt.

Vihreät ovat lopputulokseen varsin tyytyväisiä. Talousarviossa panostetaan muun muassa varhaiskasvatukseen, koulutukseen, työllisyyden edistämiseen, kestävään liikkumiseen sekä luonnonsuojeluun. Hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä 2 miljardilla eurolla. Luonnonsuojelun rahoitukseen tulee historiallinen 100 miljoonan euron tasokorotus. Viheiden kädenjälki näkyy myös muun muassa siinä, että pyöräilyyn satsataan merkittävästi enemmän kuin ennen.

Näin on ensimmäinen istuntokausi saatu päätökseen ja on aika hengähtää hetki. Jatkan raportointia taas helmikuun alussa, kun kevätistuntokausi alkaa.

Vuoden 2019 talousarvio saatiin pakettiin

Vaikka meille oli kerrottu, että viimeisellä viikolla budjettia käsitellään yötä myöten, yllätti käsittely silti. Käytäntö on, että ensin talousarviosta käydään yleiskeskustelu, ja sen jälkeen käsitellään kaikki pääluokat yksi kerrallaan. Täysistuntojen kestolla ei ole iltaisin takarajaa.

Olin varautunut käyttämään puheenvuoroja useammastakin aiheesta, mutta en lopulta kokenut mielekkääksi roikkua eduskunnassa yötä myöten odottamassa omaa vuoroa. Monella edustajalla tuntui olevan paljon sanottavaa – tai ainakin tarve käyttää useita puheenvuoroja per käsiteltävä kokonaisuus.

Olin kuitenkin aktiivinen debattiosioissa ja sainkin puheenvuorot liittyen omiin lautakuntavastuisiini: ympäristövaliokunnan varapuheenujohtajana ympäristöministeriön asioista, sekä hallintovaliokunnan jäsenenä kunta-asioista ja sisäministeriön asioista. Yleiskeskustelussa puhuin lisäksi ympäristöasioista laajemmin.

Kiitin hallitusta, joka on vihreän ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen johdolla lähtenyt ripeästi toimeenpanemaan hallituksen historiallisia panostuksia luonnonsuojeluun. Totesin, että tärkeät tavoitteemme, hiilineutraali Suomi 2035 ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen pysäyttäminen, edellyttävät poikkihallinnollisia toimia useilla hallinnonaloilla. Ympäristöministeriöllä on tässä työssä kokoaan suurempi koordinoiva rooli.

Muistutin myös, että Porkkala Kirkkonummella on jo pitkään ollut valmis kansallispuistoksi ja toivoin, että se pidetään mukana, kun ensi vuonna aloitetaan keskustelut uuden kansallistpuiston paikasta. Pidempi puheenvuoroni löytyy blogista.

Kuntatalouden osalta totesin, että monessa kunnassa on tehty tänä syksynä kipeitä päätöksiä, kun on hyväksytty ensi vuoden talousarvioita. Kuntatalous on ahdingossa ja se tarkoittaa karuja leikkauksia asukkaille tärkeistä palveluista.

Uusi huolestuttava ilmiö on, että myös elinvoimaiset kasvukaupungit tekevät negatiivista tulosta.
Esimerkiksi voimakkaasti kasvavassa Espoossa väestön kasvu ei tarkoita enää samalla tavalla verotulojen kasvua kuin ennen. Kun investointipaineet ovat kovat, kaupunki velkaantuu.

Korostin sen tärkeyttä, että kuntien tilannekuva arvioidaan ja että se tehdään kuntien erilaisuus huomioiden. Myös sote-uudistus vaikuttaa hyvin eri tavalla kaupunkien kuin pienten kuntien talouteen. Painotin myös, että osana kuntien talouden arviointia myös valtionosuuksia on tarkasteltava uudelleen, jotta niissä huomioitaisiin nykyistä paremmin kasvukaupunkien haasteet.

Sisäministeriön hallinnonalan osalta kiitin hallitusta siitä, että poliisien määrää saadaan nyt lisättyä. Painotin, että poliisin perustyön ohella on tärkeää vahvistaa ennalta estävää ja lähiöpoliisitoimintaa. Siihen onkin nyt panostettu.

Myös maahanmuuttoviraston rahoitus on ollut paljon julkisuudessa. Ensi vuoden talousarvioon on tehty tarpeellisia lisäyksiä, mutta edelleen on huoli siitä, miten rahat riittävät jonojen purkuun niin, että turvaamme kaikissa tilanteissa turvapaikkahakemusten yksilöllisen ja oikeusturvan takaavan käsittelyn. Tähän palaamme varmasti ensi vuonna hallintovaliokunnassa.

Niissä valmistelluissa puheenvuoroissa, jotka jäivät pitämättä, olisin puhunut muun muassa pyöräilyinvestoinneista, suurten kaupunkien joukkoliikenne-investointien tukemisesta osana MAL-sopimuksia (tästä ei ole vielä sovittu) sekä tarkemmin kuntatalouden haasteista ja maahanmuuttoviraston resursseista.

Onneksi tämä ei ollut viimeinen mahdollisuus puhua näistä asioista. Puheille tulee varmasti käyttöä myös ensi vuonna. Sen kuitenkin opin, että jatkossa jokaisesta puheesta pitää olla valmiina minuutin kiteytys debatteja varten.