Monille tuttu tammikuinen Vegaanihaaste on jälleen käynnissä. Oikeutta eläimille ja Vegaaniliitto käynnistivät Vegaanihaasteen seitsemän vuotta sitten. Tänä vuonna haaste on kerännyt yli 20 000 osallistujaa. Viime vuonna haasteen otti vastaan 13 000 suomalaista.
Olen iloinen Vegaanihaasteen saamasta huomiosta ja suosiosta. Haaste tuo positiivisella tavalla esiin kasvisruoan hyötyjä ja madaltaa kynnystä kokeilla, miltä lihan ja maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla tuntuu. Tarkoituksena ei ole tehdä kaikista kerralla vegaaneja, vaan rohkaista ottamaan askelia kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota.
Itse olen ollut vegaani nyt neljä vuotta. Päätökseen ryhtyä vegaaniksi vaikuttivat ympäristö- ja eläinsuojelukysymysten lisäksi oma hyvinvointi ja terveys. Minulle ruokavalio toimii, ja vegaanivaihtoehtojen tarjonta niin kaupoissa kuin ravintoloissa tekee sen noudattamisen helpoksi.
Vegaanihaaste liittyy suurempaan ruokakulttuurin muutokseen. Suomalaisten ruokatottumukset ovat murroksessa. Kasvipohjaisen ruoan suosio on viime vuosina kasvanut ympäristö- ja terveyssyistä. Myös tuotantoeläinten oikeudet ovat yhä useammalle peruste eläinperäisten tuotteiden välttämiseen. Ilmastokriisi on havahduttanut siihen, että kasvipohjaisen ruoan lisääminen on tehokkaimpia tapoja pienentää omaa hiilijalanjälkeä.
Suvi Auvinen kuvaa tuoreessa kirjassaan Lihan loppu suomalaisen kasvissyönnin historiaa ja ruokamurrosta suomalaisissa ruokapöydissä. Ihmisen ruokavalio on muuttunut aikojen saatossa ja tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Tämän ymmärtäminen tuo perspektiiviä ruoan ympärillä käytävään keskusteluun.
Ruokakeskustelun tekee Auvisen mukaan hankalaksi se, että ihmiset kokevat syömisen olevan yksityisasia. Näin ei kuitenkaan ole.
Yksilön ja yhteiskunnan ruokavalinnat vaikuttavat ihmisiin, tuotantoeläimiin ja ympäristöön niin paikallisesti kuin globaalisti. Ruoantuotantoa ohjataan ja tuetaan julkisilla varoilla. Esimerkiksi Suomessa maataloustuista noin puolet menee suoraan eläintuotannon tukiin. Se mahdollistaa edullisen liharuoan tarjonnan.
Ympäristön lisäksi kyse on myös ihmisten terveydestä. Se, mitä syömme, on kansanterveydellinen kysymys. Punaisella lihalla on tutkitusti haitallisia terveysvaikutuksia, kasvisten syönnillä puolestaan positiivisia.
Markkinat ovat jo vastanneet kasvipohjaisen ruoan kysyntään. Uusia vegaanisia tuotteita lanseerataan jatkuvasti. Tätä kehitystä meidän on vauhditettava kehittämällä kotimaisia kasviproteiinin lähteitä ja ohjaamalla maataloutta kasvinviljelyn suuntaan muun muassa verotuksen ja tukipolitiikan keinoin. Ilmastokestävät ruokavalinnat on tehtävä ihmisille helpoiksi ja houkutteleviksi. Suomalaisilla kasvipohjaisilla ruokainnovaatioilla, kuten Nyhtökauralla ja Härkiksellä, on myös vientipotentiaalia.
Julkinen sektori ja joukkoruokailu voivat olla merkittäviä edelläkävijöitä ruokamurroksessa. Suuri joukko suomalaisia syö lämpimän aterian päivittäin päiväkodissa, koulussa, oppilaitoksessa, varuskunnassa tai työpaikkaruokailussa.
Eduskunnan ravintoloissa olen pannut ilolla merkille panostukset kasvisruokailun edistämiseen: kasvisruokavaihtoehto on aina linjastossa ensimmäisenä ja hinnaltaan edullisempi, vegaaniruoat ovat monipuolisia, salaattipöytä runsas ja kotimaisia juureksia käytetään paljon.
Vegaanihaasteen suosio osoittaa, että tavalliset ihmiset saadaan mukaan muutokseen, kun se tehdään innostavasti kannustaen, ei syyllistäen. Tämä on aivan olennaista, koska suurimman ruokamuutoksen saavat aikaan vegaanien sijaan sekasyöjät, jotka vähentävät lihan ja maitotuotteiden kulutusta.
Meidän tehtävämme eduskunnassa on varmistaa, että ilmastokestävää hyvää ruokaa on tarjolla kohtuuhintaan ja että maatalouden murros kohti kasvipainotteista tuotantoa tapahtuu kestävällä ja reilulla tavalla.