Täysistunnossa oli eilen käsittelyssä kansalaisaloite Mikromuovien kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä. Mikromuovit ovat globaali ympäristöongelma. Niitä irtoaa kaikenlaisista muovituotteista, ja niistä myös lisätään tuotteisiin, esimerkiksi kosmetiikkaan. Mikromuovin lisääminen tuotteisiin tulee Vihreiden mielestä kieltää.

Euroopan kemikaalivirasto valmistelee parhaillaan rajoitusehdotusta, joka kieltäisi mikromuovit kosmetiikan lisäksi laajasti myös pesuaineissa, lannoitteissa, kasvinsuojeluaineissa ja biosideissa. Rajoituksen arvioidaan astuvan voimaan vuonna 2021. Ympäristövaliokunta pitää kansalaisaloitetta hyvänä keskustelun herättäjänä mikromuovien terveys- ja ympäristöhaitoista. Koska kansalaisaloitteen tavoite kuitenkin on toteutumassa EU:n kautta, valiokunta katsoi mietinnössään, ettei kansallista lainsäädäntöä tässä vaiheessa tarvita.

Lainsäädännössä on helppo lähteä liikkeelle niistä tuotteista, joihin mikromuovia on lisätty erikseen, koska niissä mikromuoveille voidaan kehittää korvaavia vaihtoehtoja. Suurempi ongelma on muovituotteista käytössä irtoava ja ympäristöön pääsevä mikromuovi, jonka suuria lähteitä ovat esimerkiksi autonrenkaat ja tekstiilit. Tähän pitää etsiä ratkaisuja.

Mikromuovien vaikutuksesta terveyteen on toistaiseksi saatavilla vain vähän tutkittua tietoa. Tämä on syytä tulkita niin, että emme tiedä kaikista mikromuoviin liittyvistä ongelmista vielä. Ympäristövaliokunta peräänkuuluttaa tarvetta lisätä tutkimus- ja seurantatietoa mikromuovien lähteistä ja reiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Lue koko puhe alta.

Arvoisa puhemies,

Muovista ja siihen liittyvistä ympäristö- ja terveysongelmista on viime vuosien aikana käyty laajaa julkista keskustelua. 

Keskustelu muovista kytkeytyy vahvasti kertakäyttökulttuuriin ja liikakulutukseen, jotka ovat keskeisiä ongelmia myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Yksi kasvava huolenaihe myös Suomessa on mikromuovi eli hyvin pienet muovipartikkelit. 

Mikromuovia lisätään useisiin tuotteisiin, esimerkiksi kosmetiikkaan, lääkkeisiin ja maaleihin. 

Ympäristövaliokunnan kuulemisissa nousivat esiin myös erilaiset askarteluun tarkoitetut muovihileet, kuten glitter-liimat ja kimalteet.

Mikromuoveja myös irtoaa kaikenlaisista muovituotteista, kuten tekokuituvaatteista, astioista, autonrenkaista ja jalkapallokentän tekonurmesta. 

Nyt käsittelyssämme on kansalaisaloite, jolla halutaan kieltää mikromuovia sisältävien kosmetiikkatuotteiden maahantuonti,  myynti ja valmistaminen Suomessa.

Haluan vielä kerran kiittää  aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita tärkeästä aloitteesta, joka on osaltaan lisännyt tietoisuutta mikromuoveista ja vienyt eteenpäin toimenpiteitä niistä luopumiseksi kosmetiikassa.

Kansalaisaloite sai ympäristövaliokunnassa perusteellisen käsittelyn. Asiasta järjestettiin julkinen kuuleminen, ja valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita. Kansalaisaloitteen huoliin yhtyvä mietintö hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeä vaikuttamisen väline kansalaisaloite on.

Arvoisa puhemies,

Mikromuovi on globaali ympäristöongelma. Mikromuovia kulkeutuu luontoon ja vesistöihin muun muassa pölyn mukana ilmassa sekä jäte- ja hulevesien seassa, jopa Suomessa, jossa jätevedenpuhdistus on tehokasta. 

Mikromuovia syntyy myös, kun luontoon päätynyt muoviroska hajoaa. Luonnosta mikromuovia ei pysty keräämään pois, vaan sen kertyminen ympäristöön on kumuloituvaa.

Mikromuovia päätyy etenkin kalaruokien mukana mutta myös pakkauksista ja jopa juomavedestä myös ihmiskehoon.

Mikromuovien vaikutuksesta ihmisten terveyteen on toistaiseksi saatavilla vain vähän tutkittua tietoa. 

Tähän valiokunta kiinnitti huomiota ja peräänkuuluttaa tarvetta lisätä tutkimus- ja seurantatietoa mikromuovien lähteistä ja reiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Arvoisa puhemies,

Mikromuoviongelman ratkaisu ei onneksi ole vain oman kansallisen lainsäädäntömme varassa, vaan asiaan on tartuttu myös EU:ssa. 

Euroopan kemikaalivirasto valmistelee parhaillaan komission muovistrategian ja niin sanotun REACH-asetuksen puitteissa rajoitusehdotusta, joka koskee tarkoituksellisesti lisättyjä mikromuoveja. 

Ehdotus kattaa kosmetiikan lisäksi laajasti myös pesuaineet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja biosidit.

Rajoitusehdotus pitää sisällään kiellon tuoda markkinoille tuotteita, joissa mikromuovin määrä on enemmän kuin 0,01 % painoprosenttia. Lisäksi mikromuoville ja mikrohelmille ehdotetaan yhdenmukaista määritelmää, jota niillä ei tällä hetkellä ole.

Rajoitus tulee voimaan arvion mukaan vuoden 2021 aikana. Hankaavina ainesosina käytettyjen mikromuovien osalta rajoitus tulisi voimaan heti. Poishuuhdeltavien kosmetiikkatuotteiden kohdalla siirtymäaika olisi neljä vuotta ja hiuksiin jätettävän kosmetiikan osalta kuusi vuotta.

Arvoisa puhemies,

Suomella on myös oma kansallinen muovitiekartta, jonka toimeenpano käynnistyi vuonna 2018 ja jatkuu yhä ympäristöministeriön ja eri tahojen yhteistyönä. 

Muovitiekartta sisältää toimenpide-ehdotukset muoveja – myös mikromuoveja –  koskevien haasteiden, ratkaisemiseksi ja muoveista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi.

Tiekartassa luvataan käynnistää tutkimushankekokonaisuus ja vahvistaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä muovin ja erityisesti mikromuovien haitallisista vaikutuksista, sekä kehittää ratkaisuja hule- ja jätevesien mikromuovien talteenottoon sekä mikromuoveja sisältävien lietteiden hyödyntämiseen.

On tärkeää, että seuraamme näiden toimien etenemistä ja tuloksia myös ympäristövaliokunnassa.

Arvoisa puhemies,

kuten alussa totesin, kansalaisaloitteella on ollut tärkeä merkitys keskustelun herättäjänä mikromuovien ympäristö- ja terveyshaitoista. 

On hienoa, että asia on edennyt samaan aikaan EU:n tasolla, jolloin saamme voimaan kosmetiikkaa kattavamman mikromuoveja rajoittavan säätelyn. On tärkeää varmistua siitä, että Kemikaaliviraston rajoitusehdotus pysyy tiukkana.

Näin voidaan todeta, että kansalaisaloitteen tavoite on toteutumassa EU:n kautta, eikä kansallista lainsäädäntöä tässä vaiheessa tarvita.

Keskustelu mikromuoveista ei varmasti kuitenkaan lopu tähän, ja kuten sanottu, tutkimustietoa tarvitaan lisää.

Kosmetiikkaan ja muihin tuotteisiin lisätyt mikromuovit ovat vain pieni osa globaalia mikromuoviongelmaa. 

Lainsäädännössä on kuitenkin helppo lähteä liikkeelle niistä tuotteista, joihin mikromuovia on lisätty erikseen, koska niissä mikromuoveille voidaan kehittää korvaavia vaihtoehtoja.  

Suurempi ongelma on muovituotteista käytössä irtoava ja ympäristöön pääsevä mikromuovi, jonka suuria lähteitä ovat esimerkiksi autonrenkaat ja tekstiilit. 

Niin EU:n komission muovistrategialla kuin Suomen muovitiekartalla haetaan ratkaisuja myös näihin ongelmiin.