Maantantait ovat eduskunnassa maakuntapäiviä. Tuurasin valtuustoryhmämme puheenjohtajaa Jyrki Kasvia ryhmien välisissä neuvotteluissa ja vedin valtuustoryhmän kokouksen.
Ryhmäkokouksessa kävimme kulttuurijohtaja Susanna Tommilan johdolla hyvän keskustelun kulttuuritoimen ajankohtaisista asioista sekä julkisen taiteen periaatteiden jalkauttamisesta. Espoossa kulttuurityön johtoajatuksena on, että kulttuuri kuuluu kaikille. Tavoitteena on lisätä kulttuuripalveluiden saatavuutta siten, että asukkaat kokevat kulttuuripalvelut itselleen tärkeinä ja haluavat osallistua myös toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Erityisesti halutaan mahdollistaa lasten ja nuorten osallistuminen kulttuuritoimintaan.
Ilahduttava tieto oli, että 4/5 espoolaisista haluaa nähdä taidetta. Julkisen taiteen periaatteiden toteuttaminen tarkoittaa esimerkiksi taiteen osuutta rakennushankkeissa tai kaupunginosan yhteisöllisiä tapahtumia. Toimeenpanoon tarvitaan nykyistä enemmän poikkihallinnollista yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa. Tätä työtä kulttuuritoimessa nyt tehdään ja siihen kannustimme.
Keskiviikkona osallistuin liikenne- ja viestintävaliokunnan varajäsenen ominaisuudessa liikenne- ja viestintäministerin tapaamiseen. Nostin esiin MAL-sopimusten kiirreellisyyden ja kysyin ruuhkamaksujen valmistelun aikataulusta.
Ministeri Harakka vastasi, että MAL-sopimusten neuvottelut etenevät ja kiire on tiedossa. Ruuhkamaksujen valmistelu on valtiovarainministeriön vastuulla, eikä liikenne- ja viestintäministeriö kuulemma voi siihen vaikuttaa.
Toivottavasti asia kuitenkin etenee tämän hallitusohjelman selkeän kirjauksen mukaisesti: “Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.” On tärkeä huomata, että lainsäädäntö vain mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton. Päätösvalta asiassa on kaupungeilla itsellään.
Torstaina ympäristövaliokunta vieraili SItrassa. Sitra tekee paljon tärkeää selvitystyötä keinojen ja ratkaisujen löytämiseksi ekologisen rakennemuutoksen hallittuun toteuttamiseen. Esillä oli muun muassa EU:n päästökaupan tiukentaminen, reilu siirtymä turpeen energiakäytöstä luopumiseksi ja kiertotalouden edistäminen. Siitä olin erityisen iloinen, että Sitra on nostamassa biodiversiteetin ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle.
Kansalaisaloite mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikassa – Mikromuovien käyttökielto etenee EU:ssa
Mikromuovi-kansalaisaloitteen käsittely saatiin päätökseen eduskunnassa, kun ympäristövaliokunnan antama mietintö hyväksyttiin täysistunnossa keskiviikkona.
Kansalaisaloite sai ympäristövaliokunnassa perusteellisen käsittelyn. Asiasta järjestettiin julkinen kuuleminen, johon aloitteen tekijät osallistuivat. Sen lisäksi valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita. Kansalaisaloitteen huoliin yhtyvä mietintö hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti.
Kiitin puheessani kansalaisaloitteen tekijöitä tärkeän asian esiin nostamisesta. Mikromuovien päätyminen luontoon on viheliäinen globaali ongelma, johon on etsittävä ratkaisuja monella rintamalla.
Ongelmaan on onneksi havahduttu myös EU:ssa. Euroopan kemikaalivirasto valmistelee parhaillaan rajoitusehdotusta, joka kieltäisi mikromuovit kosmetiikan lisäksi laajasti myös pesuaineissa, lannoitteissa, kasvinsuojeluaineissa ja biosideissa. Rajoituksen arvioidaan astuvan voimaan vuonna 2021.
Koska kansalaisaloitteen tavoite kuitenkin on toteutumassa EU:n kautta, valiokunta katsoi mietinnössään, ettei kansallista lainsäädäntöä tässä vaiheessa tarvita.
Ympäristövaliokunta peräänkuuluttaa kuitenkin tarvetta lisätä tutkimus- ja seurantatietoa mikromuovien lähteistä ja reiteistä sekä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen.
Puheeni löytyy täältä.
Ympäristö- ja ilmastoKristan kuuleminen: Hallitusohjelman toimeenpano ympäristöministeriön toimialalla
Ympäristövaliokunta pääsi keskiviikkona käymään keskustelua ajankohtaisista asioista ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) kanssa. Kokous oli tarkoitus striimata nettiin, mutta se ei valitettavasti teknisten ongelmien takia onnistunut.
Tämän kauden suuria ympäristövaliokunnan käsittelyyn tulevia lakihankkeita ovat muun muassa luonnonsuojelulain ja ilmastolain uudistukset, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä jätelaki. Myös asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelu on käynnistynyt. Tärkeitä kokonaisuuksia kaikki.
Keskustelussa nousivat esiin muun muassa ympäristötoimien yhteys työllisyyteen, laaja sitoutuminen pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaan, vesiensuojelutoimien riittävyys ja puurakentamisen edistäminen.
Itse nostin esiin tänä vuonna käytävät kansainväliset neuvottelut uudesta biodiversiteettisopimuksesta sekä kuntien tukemisen luonnon monimuotoisuustoimissa. Suomi ajaa aktiivisesti sitovia tavoitteita biodiversiteettisopimukseen. Ministeri kertoi, että kunnilta on tullut toiveita luonnonmonimuotoisuustyön tukemiseen. Toiveet on kuultu ja asiaa arvioidaan muun muassa luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä.
Kuulumisia hallintovaliokunnasta
Hallintovaliokunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite: “Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus”. Valiokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita ja myös aloitteen tekijöitä. On selvää, että kaikkiin seksuaalirikoksiin tulee suhtautua äärimmäisen vakavasti. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa seksuaalirikoksiin syyllistyneiden karkottamisen. Kategorinen karkoitus ei kuitenkaan käy maihin, joihin on palautuskielto voimassa. Asian käsittely on valiokunnassa vielä kesken. Raportoin tarkemmin, kun mietintö on valmis.
Sisäministeri Maria Ohisalo oli valiokunnan kuultavana torstaina koskien turvapaikanhakijoiden vastaanottamista Kreikasta. Tähän liittyen saatiinkin lauantaina kuulla, että sisäministeriö valmistelee alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden siirtoja Välimeren alueelta. Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.
Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä ihmisten tilanne on vakavin. Heitä ei lasketa Suomen kiintiöpakolaisten kiintiöön, vaan he tulevat Suomeen turvapaikanhakijoina.
Pakolaiskiintiö on tänä vuonna 850 ja hallitusohjelman mukaisesti määrää voidaan hallituskauden aikana nostaa 1050 asti. Ensi vuoden kiintiöstä päätetään syksyllä talousarvion yhteydessä.
Tämä oli tärkeä ja inhimillinen päätös. Suomella on varaa auttaa kaikkein hädän alaisimpia. Kiitos Maria Ohisalolle tärkeästä työstä ihmisoikeuksien puolesta.
Sisäministeriön virallinen tiedote asiasta.