Arvoisa puhemies,
Koronapandemia on valtava maailmanlaajuinen kriisi, joka on koetellut ihmisten hyvinvointia ja jaksamista sekä maailman jokaisen valtion taloutta ja päätöksentekoa ennennäkemättömällä tavalla.
Tähän kriisiin ja ihmisten hätään olemme joutuneet vastaamaan – ja olemme onnistuneet epidemian torjunnassa Suomessa olosuhteisiin nähden hyvin.
Nyt epidemian toisen aallon nostaessa päätään, joudumme edelleen jatkuvasti hakemaan ratkaisuja, joilla pystymme turvaamaan ihmisten terveyttä ja toisaalta pitämään talouden pyörät mahdollisimman hyvin pyörimässä.
Tässä kriisitilanteessa oppositio peräänkuuluttaa osin varsin kärjekkäästi kovaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja velkaantumisen hillitsemistä.
Hallituksessa kannamme vastuuta laajasti: vastuuta talouden lisäksi ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ympäristöstä. Nämä kytkeytyvät tiiviisti yhteen, eikä niitä voi erottaa toisistaan.
Tässä kriisissä haluamme katsoa myös akuutin tilanteen yli tulevaisuuteen ja hakea ratkaisuja, joilla ratkomme useampaa ongelmaa yhtä aikaa:
- panostaminen ihmisten hyvinvointiin vahvistaa myös työllisyyttä,
- panostamalla osaamiseen ja koulutukseen luomme edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle
- parantamalla energiatehokkuutta vahvistamme myös kilpailukykyä,
- leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukia vähennämme menoja ja edistämme hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
Arvoisa puhemies,
On selvää, että koronakriisi vaikuttaa talouteemme tämän vuoden lisäksi vielä monena tulevana vuonna.
Hallitus ei ota lisävelkaa kevyin mielin, vaan akuutin koronakriisin ja sen vaurioiden korjaamiseen. Velkaa on helpompi maksaa takaisin eheällä yhteiskunnalla, jossa ihmiset voivat hyvin ja väestö on korkeasti koulutettua.
Oppositio peräänkuuluttaa tässä kriisitilanteessa vaikuttavia työllisyystoimia, mutta ymmärtää työllisyyspolitiikan kapeasti.
Hallitus kantaa vastuuta työllisyydestä ja edistää työllisyyttä monin toimin. Näemme keskeisiksi työllisyystoimiksi panostukset koulutukseen ja osaamiseen, nuorten mielenterveyteen, ihmisten työssä jaksamiseen, työttömien työnhaun tukemiseen, sekä panostukset työperäisen maahanmuuton helpottamiseen ja kotouttamisen parantamiseen.
Koulutus on aivan avainasemassa, jotta Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa osaamisellaan. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on entisestään lisättävä, erityisesti aloille joilla on työvoimapulaa.
Suomen talous ja menestys on korkean osaamisen varassa. Tavoitellaan sitä, että uusi sukupolvi on jatkossakin edellistä koulutetumpi.
Arvoisa puhemies,
Myös sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa kipeästi uudistamista, koska se ei vastaa ihmisten tarpeita eikä ole työllistymisen näkökulmasta kannustava. Se ei tunnista kaikkia työnteon muotoja, ei rohkaise ihmisiä yrittämään tai mahdollista helposti työn ja turvan yhdistämistä.
Hallituksen keväällä käynnistämä sosiaaliturvan uudistus on toteutettava ihmisten muuttuvat elämäntilanteet ja työelämän murros huomioiden.
Arvoisa puhemies,
vielä totean, että hallituksessa kannamme huolta valtionvelan lisäksi kestämättömästä ilmastovelasta, jota emme halua jättää tuleville sukupolville.
Sekä Suomen omilla elvytyspaketeilla että EU:n elpymisrahaston tuella voimme vauhdittaa reilua siirtymää kohti hiilineutraalia Suomea, kun käytämme rahat viisaasti. Tämä muutos tuo mukanaan myös uusia työpaikkoja ja pitää sisällään suuren vientipotentiaalin erilaisille ympäristö- ja ilmastoteknologian ratkaisuille.
Me tarvitsemme tähän maahan uutta työtä ja uusia työpaikkoja. Hallitus tekee vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa laajalla toimenpiteiden kokonaisuudella, joka tulee täydentymään.
Sen lisäksi tarvitsemme jatkuvaa aktiivista vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa, jotta pystymme yhdessä löytämään parhaat ohjauskeinot kestävän kasvun luomiseen.
Tässä poikkeuksellisen vakavassa kriisitilanteessa me haluamme luoda toivoa. Toivoa siihen, että jokaisesta pidetään huolta ja että tästä kriisistä selvitään yhdessä.